Lue keskustelun säännöt.
Voiko joku selittää mulle? Sofi Oksasen Puhdistuksesta
10.11.2011 |
Nyt Oksanen on ehdolla johonkin tosi isoon kansainväliseen palkintoon. Mä olen lukenut Puhdistuksen ja se oli todella ansiokas kirja, mutta todella vastenmielinen myös mun mielestäni. Olen paljon lukenut, mutta en osaa nähdä siinä kirjassa niitä aivan ERIKOISEN suuria ansioita, joita siinä ilmeisesti muut näkevät. Voitteko vähän valottaa?
Ja siis en todellakaan suomi Oksasta, vaan hänen kirjansa oli minusta hieno, en vaan ymmärrä, mikä siitä tekee paremman kuin monesta muusta.
Kommentit (90)
Roskaviihteellä taidat tarkoittaa viihdekirjoja. Nehän on tehty luettavaksi nopeana välipalana, joka luvun lopussa on koukku ja kerronta on nopeasti omaksuttavaa. Anna-Leena Härköstä en laske viihdekirjailijaksi ja arvostan erittäin paljon, mutta hänen tekstinsä ovat sellaisia nopealukuisia.
Ei minulle hyvän kirjan kriteeri ole se, että sen saa luettua nopeammin kuin Da Vinci -koodin. Eikä kaikista hypetetyistä kirjoista tarvitse pitää, moni on ollut pettymys.
Joku täällä peräsikin jo näkemyksiä siitä, mitkä kirjat olisivat ansainneet Puhdistuksen saaman hypen. Minuakin kiinnostaa näkemyksenne. Etenkin 2000-luvun suomalaisista kertojista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvää kirjamakua osoitetaan täällä sillä, että kerrotaan kenen kirjoja ei lueta. Kaikki tietävät nämä Coelhot, Brownit, Remekset ja Hirvisaaret jo ennestään.
Mikä nykykirja sykähdyttää? Minua viimeksi Jonathan Franzenin Vapaus ja Michael Cunninghamin Illan tullen.
sen verran yksinkertainen ihminen, että jos kirja ei ole tietokirja, vaan ihan kaunokirjalliseksi teokseksi tarkoitettu, oli se sitten viihdettä, korkeakulttuuria whatever, arvostelen ne samalla kriteerillä. Eli miten hyvin viihdyn sitä lukiessa ja miten tehokkaasti kirja tempaisee mukaansa ja pysyykö tämä tunne hyvin loppuun asti.
Tällä kriteerillä joku Reijo Mäen parhaista Vares-dekkareista pesee Puhdistuksen 100-0. En oikein osaa alkaa luomaan jotain eri kriteeristöä eri kirjalajeille vain siksi, että saisin hämättyä itseni pitämään niistä. Ja korostan että esim. elämänkerrat ym. jotka ovat usein dokumentillisia, voivat olla tällä minun simppelillä kriteerillä hyvinkin viihdyttäviä.
Roskaviihteellä taidat tarkoittaa viihdekirjoja. Nehän on tehty luettavaksi nopeana välipalana, joka luvun lopussa on koukku ja kerronta on nopeasti omaksuttavaa. Anna-Leena Härköstä en laske viihdekirjailijaksi ja arvostan erittäin paljon, mutta hänen tekstinsä ovat sellaisia nopealukuisia.
Ei minulle hyvän kirjan kriteeri ole se, että sen saa luettua nopeammin kuin Da Vinci -koodin. Eikä kaikista hypetetyistä kirjoista tarvitse pitää, moni on ollut pettymys.
Joku täällä peräsikin jo näkemyksiä siitä, mitkä kirjat olisivat ansainneet Puhdistuksen saaman hypen. Minuakin kiinnostaa näkemyksenne. Etenkin 2000-luvun suomalaisista kertojista.
en osaa sanoa Puhdistuksen nerokkuudesta. Luin sen ja en kokenut mitään oivalluksia. Historiaa olen lukenut iät ajat, joten osuus sekään ei tarjonnut mitään uutta ja prostituutio-ihmiskauppa ei mitään uutta sekään. Sellaista ällömässytystä mitä pumpulikasvatit tarvitsee ja haluaa kokeakseen inhorealismin väristyksiä.. Oksasta kyllä fanitan noin muuten ja olisi kiva istua iltaa hänen kanssaan jutustellen.
Tasot ja rakenne hyvä, vaikka itse sisältö ei ollutkaan minun lempiaiheita. Toisaalta tykkään voimakkaista tunteita herättävistä kirjoista. Puhdistuksessa oli hitusen sitä pitkäpiimäisyyttä, mutta ei häiritsevästi ja siinäkin kerronnan kieli pelasti. Yksi parhaimpia lukemiani kirjoja.
Stalinin lehmissä sitä vastoin oli samaa hyvää kieltä, mutta enemmän pitkäpiimäisyyttä ja tuntui ettei tarina edennyt vastaavalla lailla. Eli hitusen joskus Oksasella tuntuu tietty kuvaileva kerronta junnaavan paikallaan. Mutta se kieli on todella ihanaa lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en osaa sanoa Puhdistuksen nerokkuudesta. Luin sen ja en kokenut mitään oivalluksia. Historiaa olen lukenut iät ajat, joten osuus sekään ei tarjonnut mitään uutta ja prostituutio-ihmiskauppa ei mitään uutta sekään. Sellaista ällömässytystä mitä pumpulikasvatit tarvitsee ja haluaa kokeakseen inhorealismin väristyksiä.. Oksasta kyllä fanitan noin muuten ja olisi kiva istua iltaa hänen kanssaan jutustellen.
Historiaa minäkin olen lukenut. Täällä pohjantähden alla on minulle edelleen vaikuttavin kirjallinen 1800-1900-lukujen Suomesta kertova kirjallinen tuotos.
Inhorealismia oli Puhdistuksessa vähän, päinvastoin moni asia oli kerrottu pehmentäen ja kauniisti. Lukijoita on erilaisia, luen fiktiota viihtyäkseni, ymmärtääkseni, oppiakseni, oivaltaakseni.
ja kertokaahan niitä esimerkkejä siitä upeesta kielestä? Mä en löytäny ku tylsiä metaforia jne. Ja ennen kuin suomitte sivistymättömäksi kerron, että olen valmistunut yliopistosta kirjallisuustieteen maisteriksi ja tehnyt gradua vastaavan lopputyöni byronin satiirista. Osaan siis lukea :) Olen lukent myös baby janen ja se vasta turha olikin.
Sä oot varmaan vaan niin ylimaallisen fiksu ja kouluttautunut, että ihan vaan sen takia et ymmärrä tuollaista paskaa mitä rahvas jaksaa juhlia...
En minäkään kaikesta klassikoksi luokitellusta pidä, ja useampi Finlandia voittaja on jäänyt lukematta, koska ei ole miellyttänyt.
Ei mulle silti tulisi mieleenkään alkaa väittää että ne ovat paskaa, vaan kyllä mä silloin mietin kovasti miksi näin on, ja miksi teos ei puhuttele.
Vain ehta av-mamma osaa olla niin upean ylimielinen, että jos ei mamma tykkää, niin paskaa sen on oltava.
Sanoinko mä jossain kohtaa että kirja on 'paska´? Missä? Tai että vain rahvas lukee tätä kirjaa? Mä luin sen, mun mies luki sen, mun äiti luki sen. Kunhan kerroin että mulla on koulutus ja itse asiassa työhistoriakin kirjallisuuden alalta, että kyse ei ole siitä etten olisi kykenevä ymmärtämään muuta kuin Dan Brownia. Jos sinusta akateemisen koulutuksen hankkineet ihmiset on omahyväisiä, niin se on sun oma ongelmasi. **Yhä edelleen pyydän esimerkkiä siitä upeasta kielestä! Kukaan ei sellaista koskaan pysty antamaan, mutta useampi siitä jauhaa.
Ja sitte vielä sellanen fakta, että mä luen kuulkaas ihan epä-klassikkojakin, voi jestas!! Ja luen suomeksikin, jos kirja on alunperin kirjoitettu suomeksi tai jollain kielellä mitä en osaa. Sitä en ymmärrä miksi alunperin englanniksi kirjoitettu pitäis lukee käännöksenä, koska osaan englantia ihan yhtä hyvin kuin suomeakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilkka Remeksen nuorisokirjoita:)
Puhdistusta en kyllä ole lukenut. Myönnän olevani kevyemmän linjan lukija, koska raiskaamisia ja isän itsariyrityksiä ja minun hakkaamista ja minun tappoyrityksiä on ollut omassa elämässä livenä ihan tarpeeksi niin en jaksa lukea enää niistä.
Anteeksi, olen pinnallinen palstamamma.
Jere-Nooan äiti:
"Sofi Oksanen on niin tyhmän näköinen, että olen miestäkin kieltänyt menemästä kirjastossa O-hyllyn lähistölle"Petri-Irmelin äiti:
"Kertokaa heti, mikä siinä Klikkaa mua -sarjassa kiehtoo. Se on PASKAA ja täytyy kyllä olla aika idiotti jos tuollaisesta nauttii."Yessican äiti:
"AV-mammat on taas olevinaan jotain hienostoa. Kyllä mä arvostan hyvää kirjallisuutta, esim. Ilkka Remeksen. Joku läski kananpersetukka mamma tietty haluaa lukea hilloamisesta. Mä käytän senkin ajan salilla, ja miehestäs näkee kumpaa se arvostaa enemmän."Kaisla-Albertin äiti:
"Me akateemiset ylempää keskiluokkaa / yläluokkaa edustavat ei kyllä viitsitä lukea mitään suomenkielistä. Näkeehän niitä köyhiä joskus kadulla ja kuulee niiden juttuja, usch. Luen vain ranskalaista kirjallisuutta alkukielellä. Ymmärrän kyllä, jos huonosti koulutettu wt-mamma voi päteä sillä, että on yleensä lukenut joskus kirjan
mutta minä kirjoitin Puhdistuksesta pitkäpiimäisenä.
Hämmästyin kun sen jälkeen täällä alettiin kehua Puhdistuksen kieltä. Minusta se ei ollut mitenkään taidokasta tai oivaltavaa - päinvastoin, tännä kuluneita metaforia ja muualta vietyjä lauseita, ts. on tunnistettavissa että tämänkin lauseen/kielikuvan/ajatuksen olen lukenut n miljoona kertaa. Oksasella ei ole omaa kieltä ja siksikin hämmästyn hänen menestystään.
Toivoisin että Oksanen ei jää tämän yhden hitin ihmeeksi vaan löytäisi sen oman tyylinsä, viimein. Muita kopioimatta, kieltä ja juonenkäänteitä varastelematta. Mutta vaikeaahan se on varsinkin nyt kun Suomi on innoissaan menestyvästä kirjailijasta. Kehuihin on helppo jäädä paistattelemaan eivätkä ne pitemmän päälle kehitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo pari vuotta monilla eri foorumeilla on tästä kirjasta jaksettu vääntää. Osa on siis ihan normaalia tykkäsin / en tykännyt keskustelua, mutta monista keskusteluista on jäänyt outo olo.
Lukevatko jotkut yhden kirjan vuodessa tai viidessä, ja kun yksi paljon myynyt ei miellyttänyt huudetaan suunnilleen kuluttaja-asiamiestä apuun. Kirjasta pitäneiltä tivataan selitystä, miten kirja voi olla kenenkään mielestä hyvä.
en osaa sanoa Puhdistuksen nerokkuudesta. Luin sen ja en kokenut mitään oivalluksia. Historiaa olen lukenut iät ajat, joten osuus sekään ei tarjonnut mitään uutta ja prostituutio-ihmiskauppa ei mitään uutta sekään. Sellaista ällömässytystä mitä pumpulikasvatit tarvitsee ja haluaa kokeakseen inhorealismin väristyksiä.. Oksasta kyllä fanitan noin muuten ja olisi kiva istua iltaa hänen kanssaan jutustellen.
Historiaa minäkin olen lukenut. Täällä pohjantähden alla on minulle edelleen vaikuttavin kirjallinen 1800-1900-lukujen Suomesta kertova kirjallinen tuotos.Inhorealismia oli Puhdistuksessa vähän, päinvastoin moni asia oli kerrottu pehmentäen ja kauniisti. Lukijoita on erilaisia, luen fiktiota viihtyäkseni, ymmärtääkseni, oppiakseni, oivaltaakseni.
Kyllä se oli melkoista öklökkiä... mm. se kohta, jossa gansta harjoittelee tatuointejaan siihen "vaan huoraan" ja tatuoi siihen kyrvän kuvia ym... Niin ja menkkojen aikana vaan on jaettava veristä persettä taukoamatta.. Tätähän tapahtuu oikeastikin tuolla jossain pahassa maailmassa ja Sofikin kommentoinut, ettei teksti ole yhtään yliampuvaa. Yöh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhdellä kirjalla ei koko elämäänsä huipulla pysy. Vai tyrehtyikö lahjakkuus tähän.
Jo pari vuotta monilla eri foorumeilla on tästä kirjasta jaksettu vääntää. Osa on siis ihan normaalia tykkäsin / en tykännyt keskustelua, mutta monista keskusteluista on jäänyt outo olo.
Lukevatko jotkut yhden kirjan vuodessa tai viidessä, ja kun yksi paljon myynyt ei miellyttänyt huudetaan suunnilleen kuluttaja-asiamiestä apuun. Kirjasta pitäneiltä tivataan selitystä, miten kirja voi olla kenenkään mielestä hyvä.
Mutta heräsi mielenkiinto. Jääkö teillä usein kirjat joita luette kesken? Itse tykkään välillä lukea ihan huonojakin kirjoja kuten Da Vinci koodi, Leena Lehtolaista ja muuta hölönpölyä. Itse kyllä lukaisen sellaisetkin kirjat läpi. Itse olen jättänyt kesken ainakin kirjat Sota ja Rauha ja Odysseus.
Itse pidin todella paljon Puhdistuksesta. Pidän myös Stalinin lehmistä, joka on kai pieni harjoittelu Oksaselle Puhdistuksen kerronan keinoista. Pidin myös Baby Janesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta minä kirjoitin Puhdistuksesta pitkäpiimäisenä.
Hämmästyin kun sen jälkeen täällä alettiin kehua Puhdistuksen kieltä. Minusta se ei ollut mitenkään taidokasta tai oivaltavaa - päinvastoin, tännä kuluneita metaforia ja muualta vietyjä lauseita, ts. on tunnistettavissa että tämänkin lauseen/kielikuvan/ajatuksen olen lukenut n miljoona kertaa. Oksasella ei ole omaa kieltä ja siksikin hämmästyn hänen menestystään.
Heh, Paulo Coelhoa en ole ikinä lukenut, da Vinci-koodia aloitin mutta jäi kesken (muistaakseni) heti parin sivun jälkeen. Puhdistuksen luin läpi koska olin saanut sen lahjaksi ja koska halusin antaa kirjalle mahdollisuuden - uskoin että ehkä se tosiaan muuttuisi hyväksi. Niin ei käynyt.
Hyväksyn kyllä että se ei vain taida olla minun kuppini teetä ja että joku voi tosiaan siitä pitää, mutta että... No, en nyt ala listaamaan tähän mistä kirjoista pidän koska täällä tunnutaan uskovan että joko diggailee Puhdistusta täysillä tai lukee harlekiineja.
Toivoisin että Oksanen ei jää tämän yhden hitin ihmeeksi vaan löytäisi sen oman tyylinsä, viimein. Muita kopioimatta, kieltä ja juonenkäänteitä varastelematta. Mutta vaikeaahan se on varsinkin nyt kun Suomi on innoissaan menestyvästä kirjailijasta. Kehuihin on helppo jäädä paistattelemaan eivätkä ne pitemmän päälle kehitä.
Onhan Oksanen tehnyt paljon muutakin, kun vaan Puhdistuksen. Kenen tyyliä Oksanen matkii?
Hyvää kirjamakua osoitetaan täällä sillä, että kerrotaan kenen kirjoja ei lueta. Kaikki tietävät nämä Coelhot, Brownit, Remekset ja Hirvisaaret jo ennestään.
Mikä nykykirja sykähdyttää? Minua viimeksi Jonathan Franzenin Vapaus ja Michael Cunninghamin Illan tullen.
Jonathan Franzen Muutoksia
ja minusta on ihan turha täällä väitellä pää hiessä siitä, onko joku kirja hyvä vai ei. Joku tykkää, toinen ei. Puhdistuksesta selvästi tykätään aika laajasti kun on saanut useita palkintoja.
Minä pidän Oksasen tuotannosta, myös Puhdistuksesta. Pidän myös dekkareista, Mustosesta ja Utriosta, Tolstoista, Linnasta, Pakkalasta, Pekkasesta, Vartista ym. Ja sitten on palkittujakin kirjailijoita joihin en saa makua, kuten Kivi, Tervo, Hotakainen ja Pulkkinen. Ja kyllä, luen pääasiassa kotimaista kirjallisuutta, koska rakastan suomen kieltä.
Se, mikä toiselle on rikasta kieltä ja taitavia aikatasoja, on toisesta sekavaa, tylsää tai laskelmoivaa. Miksi pitää todistella täällä olevansa muita fiksumpi ja tietävänsä absoluuttisen totuuden kaunokirjallisuuden laadusta.
kuin puhdistuksen?
Kuinkahan monta vuotta meinaa yhdellä kirjalla pysyä julkisuudessa?
Pitäisi pikkuhiljaa tulla jo toinenkin yhtä kuuluisa kirja.
Oksanen debytoi jo vuonna 2003.
En usko, että Oksasen tarkoitus on "pysyä kuuluisuudessa", mutta tiesitkö, että hän tekee luultavasti paljon muutakin kuin kirjoittaa kirjoja? Yleensä hyville kirjoittajille alkaa ennemmin tai myöhemmin tulvia kaikenlaisia työtarjouksia.
Oksanen tosin on varmasti niitä HARVOJA suomalaisia kirjailijoita, jotka voivat/voisivat oikeasti elättää itsensä pelkästään kirjailijan työllä. Muut sitten kynäilevät siinä sivussa esimerkiksi kolumneja, vetävät kirjoitus- ja sanataidekursseja yms.
joiden mielestä kirja ei ollut mitenkään erityisen hyvä. Lähinnä vastenmielinen mutta lukemisen arvoinen. Kirjan luettuani viime kesänä ihmettelin että mikä siinä oli palkitsemisen arvoista.
Tyhjentyyhän se kaivo joskus kuuluisillakin kirjailijoilla. Mutta harvoin se jää vain yhteen kirjaan.
kuin puhdistuksen?
Kuinkahan monta vuotta meinaa yhdellä kirjalla pysyä julkisuudessa?
Pitäisi pikkuhiljaa tulla jo toinenkin yhtä kuuluisa kirja.
Oksanen debytoi jo vuonna 2003.
En usko, että Oksasen tarkoitus on "pysyä kuuluisuudessa", mutta tiesitkö, että hän tekee luultavasti paljon muutakin kuin kirjoittaa kirjoja? Yleensä hyville kirjoittajille alkaa ennemmin tai myöhemmin tulvia kaikenlaisia työtarjouksia.
Oksanen tosin on varmasti niitä HARVOJA suomalaisia kirjailijoita, jotka voivat/voisivat oikeasti elättää itsensä pelkästään kirjailijan työllä. Muut sitten kynäilevät siinä sivussa esimerkiksi kolumneja, vetävät kirjoitus- ja sanataidekursseja yms.
On monia kirjoja, jopa ns. roskaviihdettä, jotka olen lukenut siltä istumalta. Ei ole vain voinut lopettaa, ennen kuin loppuratkaisu on luettu. Puhdistus ei todellakaan saanut minua mitenkään koukkuun. Luin sitä noin 2 viikon ajan ja pääsin yli puolen välin. Siihen se sitten jäi. Edes yleissivistyksen nimissä en saanut motivoitua itseäni sen loppuun lukemiseen. Ei vaan ole mitään sellaista siinä, joka saisi jatkamaa. Luulenpa että sellainen jeejeehypetys ko. kirjan tiimoilta tarttui aika moneen.
Paulo Coelhon Alkemistin luin joskus, vaikka kirja oli niin surkea, että veri tuli silmistä ja uni tuli alle puolen sivun jälkeen. Senkin lukemisen aloitin kirjan saaman hypen takia ja tuli todettua, että itse kannattaa aina omat mielipiteet muodostaa.