Mikä on karseinta kodinsisustukessa mitä tiedät?

ja mihinköhän sen umpinaisen kaapin laittaisin? En kyllä jaksa uskoa, että meidän olkkari olisi yhtään sen "viihtyisämpi", jos se olisivuorattu umpinaisilla kaapeilla nykyisten hyllyjen sijaan.

meilläkin on levyjä ihan hirveästi mutta tottakai ne on kaapissa. Nätisti laatikoissa, aakkosittain järjestettynä.

1. Lika ja sotku, kaaos

2. valkoinen minimalismi, tuo kolkon laitosmaisen olon, haluan äkkiä ulos sieltä

3. Viuhkat seinillä ja ristipistotyöt

4. Muovipöytäliinat (muovimatot keittiössä on ihan ymmärrettävää koira- ja lapsiperheessä)

5. Japanilainen/aasialainen tyyli

6. kakanruskeat ja myrkynvihreät värit

7. amerikkalaiset machojättinahkasohvat puuosineen, jollaista ryhmää mieheni yritti houkutella minua ostamaan, kun meiltä hajosi nojatuoli (yök yök yök)

8. kuntopyörät ja kuntokeskukset olkkarissa (mieheni "sisustuselementit")

9. Vaaleanpunainen rimpsuverho-olkkari, jossa pöydällä itsevirkatut pöytäliinat (anoppi) ja kirjahyllyssä paaaaaljooon pikkuisia posliinikoiria

10. 70-80-luvun lastulevyiset keittiökaapinovet, jotka sai meiltä äkkilähdöt

11. Vessan kaameat tummansiniset muovitapetit (itsellä on, putkiremppaa odotellessa, väliaikaisratkaisua en ole keksinyt)

12. Kellastunut mäntyhuonekalu ja -panelit

ruuantähteet kenkään sisustustyyli on...

-kirjahyllyssä alkoholikokoelma -likaa, sotkua, ruoan tähteitä joka paikassa

Mun koti aiheuttaisi varmasti yökötyksiä monessa: mulla on vahvoja värejä ja sieltä täältä keräiltyjä huonekaluja, jotka odottavat kunnostusta, kunhan ehdin/on rahaa ostaa verhoilukankaat. Marimekosta tykkään, tosin juuri nyt sitä ei ole missään lähinnä siksi, että verhokankaiden metrihinta on päätä huimaava. Unikkoa en laittaisi esille, se on jo liian kulunut, mutta moni muu kuosi kelpaisi mainiosti :)

Joku mainitsi inhokkina kirppareilta haalitut eripariset astiat - mä taas sain juuri viikonloppuna idean kerätä uusi astiasto nimenomaan kirppareilta :D Olen jo pitkään harmitellut, kun pitäisi ostaa uudet astiat, kun mitään lautasta ei ole tarpeeksi monta, vaan kun ei ole rahaa. Kirppareilta saa parhaassa tapauksessa parilla eurolla lautasia eikä mua haittaa, että ne ovat keskenään erilaisia, kunhan värit sopivat yhteen :)

Kuulostaa nimittäin ihan samalta! Ja just viikonloppuna keksin, millaisia lautasia alan kerätä kirppareilta. Pelottavaa ;)

mutta tällaiseen olen joskus törmännyt, että jonkun pariskunnan koti on sisustettu selkeän "naisellisesti", esim. vaaleanpunaisin värein ja röyhelöin katosta lattiaan. Pistää miettimään onko miehellä ollenkaan tilaa ja paikkaa tuollaisessa kodissa, vai onko mies sitten vain sellainen puusilmä, ettei hän edes huomaa tuollaista. Vaikea uskoa, että mies (tai ylipäätään kukaan!) viihtyisi aidosti sellaisessa ympäristössä...

ihan kiva, että sulla on tällainen lämmin muisto, mutta meilläkin oli kotona kaikki klassikot, ja todellakin kävin säännöllisesti kirjastossa enkä pitänyt sitä mitenkään epämiellyttävänä "juoksemisena". Melkeinpä luulisin, että kulttuurikodin tai kulttuuria harrastavien vanhempien lapset käyvät useammin kirjastossa ja arvostavat sitä, kuin vähemmän kulttuurista kiinnostuneiden lapset.

"Kirjaton koti. Kertoo asukkaiden henkisestä tilasta. " Kertoo enemmän sun henkisestä tilasta tuollainen arvostelu. Katsos, toisilla kirjat on kaapissa oven takana ja toiset lainaa kirjastosta, että ei ole sitä montaa sataa kirjaa viemässä tilaa kaapissa:) Mut joo, sitä mitä ei ole näkyvillä niin ei tietenkään voi olla, kuten jos et näe kirjoja niin ihminen ei lue ja on tyhmä? Yritä nyt edes päteä vähän uskottavammin;) Mun mielestä on kiva kun ihmisillä on eri tyylejä, olis aika tylsää kun kaikilla ois samanlainen koti. Jokaiselle varmaan löytyy omalle persoonalle sopivin:)

Kun lukiolainen tulee illalla klo 22 kysymään, missä on Gogolin Kuolleet sielut, hänen pitää kirjoittaa eseee siitä, mihin kirjastoon menette? Tai kun haluaa itse tsekata jonkun runon? meillä kirjoja käytetään kuten vaikka työkaluja, on hyvä että ne ovat esillä ja saatavilla.

Mä aina kävelin koulun kirjalistan kanssa äitin luo ja pyysin valkkaamaan siitä ne mitä meillä on ja sitte vielä "mistä mä ehkä tykkäisin". Rakastin sitä, että kaikki klassikot oli kotona ja ei tarvinnu juosta kirjastoon hakemaan jotain kirjoja koulutöitä varten. Mutta vanhempien koti oli muutenkin sellainen täällä mainittu "kulttuurikoti", jossa elämän kerrokset näkyvät.

Nykyään vaan sukupolvet elävät niin pitkään ja toisaalta esim. huonekalut eivät enää niin kestä. Tämän takia meilläkin on paljon kaupasta ostettuja tylsiä huonekaluja. Mutta onneksi on jotain perintönä tulleitakin. Ja mielestäni meillä on varsin kodikasta ja harmoonista, vaikka kaikkea ei ole hankittu Vepsäläiseltä kalliilla, niinkuin monessa kodissa jossa olen käynyt.

osta niitä koskaan ja silti luen PALJON!! No, säälikää sitten ja pitäkää vajaana, ihan sama. Musta on hulluuttaa omistaa kirjoja, kun tosiaan ne saa ilmaiseksi lainattua. Puutarha-ym. asiakirjat erikseen, mutta niitä on niin vähän, että ne säilytän vaatehuoneessa.



Toinen asia eriparilautaset ja lasit, joita joku piti mauttomina. Minusta taas sellainen on aivan ihanaa, kunhan on silmää =). Sisustuslehdissä tosi ihanan näköisiä eripari-kattauksia, mutta tosiaan vaatii sitä silmää =)

Jos halutaan lukea jotain, lainataan kirjastosta. Omaksi ostan lähinnä ammattikirjallisuutta ja lapselle lastenkirjoja. en tykkää kirjoista pölyä keräämässä, kun suurta osaa ei kuitenkaan lueta uudestaan.

Meillä on paljon kirjoja (ja iso massiivinen kirjahylly) koska rakastan lukemista. Itse taas kuulun niihin jotka lukevat samoja kirjoja uudestaan ja uudestaan. Joten siksi haudon niitä hyllyssäni, en minkään statuksen vuoksi. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa mitä muut ajattelevat kotimme sisustuksesta.

Mutta meillä ne onki kato lukemista varten, ei siksi että vieraat näkisivät et kuin sivistynyt ja kultturelli mää oon.

Kirjaton koti. Kertoo asukkaiden henkisestä tilasta.

Tosin mä en ole vielä keksinyt millaisia ne mun tulevat lautaset vois olla :)

Mun koti aiheuttaisi varmasti yökötyksiä monessa: mulla on vahvoja värejä ja sieltä täältä keräiltyjä huonekaluja, jotka odottavat kunnostusta, kunhan ehdin/on rahaa ostaa verhoilukankaat. Marimekosta tykkään, tosin juuri nyt sitä ei ole missään lähinnä siksi, että verhokankaiden metrihinta on päätä huimaava. Unikkoa en laittaisi esille, se on jo liian kulunut, mutta moni muu kuosi kelpaisi mainiosti :) Joku mainitsi inhokkina kirppareilta haalitut eripariset astiat - mä taas sain juuri viikonloppuna idean kerätä uusi astiasto nimenomaan kirppareilta :D Olen jo pitkään harmitellut, kun pitäisi ostaa uudet astiat, kun mitään lautasta ei ole tarpeeksi monta, vaan kun ei ole rahaa. Kirppareilta saa parhaassa tapauksessa parilla eurolla lautasia eikä mua haittaa, että ne ovat keskenään erilaisia, kunhan värit sopivat yhteen :)

Kuulostaa nimittäin ihan samalta! Ja just viikonloppuna keksin, millaisia lautasia alan kerätä kirppareilta. Pelottavaa ;)

on muuten ihana olkkari, mutta miehen on sit pitäny tuoda soutulaite keskelle sitä. eikä se muualle mahu. ja onhan tämä hänenkin koti.

Meillä mies on himoinnut kuntopyörää olohuoneeseen. Ja minä EN ole antanut periksi, kun on niin ruma ja hallitseva elementti. Taidan oikeasti olla kamala vaimo :-/ Mikä minä olen sanomaan mitä olohuoneeseen saa tuoda ja mitä ei... Kenties asenteen tarkastus voisi olla paikoillaan. Mutta toisaalta taas... On se vaan NIIIIIIIN ruma.

on muuten ihana olkkari, mutta miehen on sit pitäny tuoda soutulaite keskelle sitä. eikä se muualle mahu. ja onhan tämä hänenkin koti.

Vuolukivi kaikissa muodoissaan! Ihan karsean näköistä!

Mun henkilökohtaiset yökötykset on paljolti samoja kuin monella muullakin: - pyökin-/koivun-/kirsikanväriset lastulevykalusteet - liika sininen sisustuksessa - merellinen sisustus (ellei sitten olla saaristossa ja meriaiheinen tavara aitoa) - kasarihenkinen musta-kromi-punainen-lasi sisustus - puolipanelit - boordikaakelit ja kuviokaakelit - pahinta jos kylppärissä/vessassa on keskellä seinää boordi, jonka yläpuoli on vaaleansininen/-vihreä ja alapuoli tummemmansininen/-vihreä - tapettiboordit - pastellisävyt ja kaikenlainen piperrys ja pikkusievyys (prinsessaikäisen tytön huone saa toki olla juuri niin söpöinen kuin lapsi itse haluaa) - steriili valkoinen sisustus, ja muutenkin sen näköinen koti, jossa ei uskalla hengittääkään ettei järjestys mene sekaisin - se valko-beige-harmaa tyyli, jossa huonekalut ovat tekovanhoja, kaikki tekstiilit jotain hillittyä raitaa, joka ovenkahvassa roikkuu joku tilkuista tehty sydän tai tupsu, sohvatyynyissä lukee jotain ranskaksi (vaikka asukkaista yksikään ei puhu sanaakaan ranskaa), joka paikka on täynnä rottinki- ja pajukoreja ja keittiön seinällä lukee Home sweet home. Mun koti aiheuttaisi varmasti yökötyksiä monessa: mulla on vahvoja värejä ja sieltä täältä keräiltyjä huonekaluja, jotka odottavat kunnostusta, kunhan ehdin/on rahaa ostaa verhoilukankaat. Marimekosta tykkään, tosin juuri nyt sitä ei ole missään lähinnä siksi, että verhokankaiden metrihinta on päätä huimaava. Unikkoa en laittaisi esille, se on jo liian kulunut, mutta moni muu kuosi kelpaisi mainiosti :) Joku mainitsi inhokkina kirppareilta haalitut eripariset astiat - mä taas sain juuri viikonloppuna idean kerätä uusi astiasto nimenomaan kirppareilta :D Olen jo pitkään harmitellut, kun pitäisi ostaa uudet astiat, kun mitään lautasta ei ole tarpeeksi monta, vaan kun ei ole rahaa. Kirppareilta saa parhaassa tapauksessa parilla eurolla lautasia eikä mua haittaa, että ne ovat keskenään erilaisia, kunhan värit sopivat yhteen :)

Kertoo asukkaiden henkisestä tilasta.

Mä luen paljon mutten raaski ostaa vaan käytän kirjastoa, siksi ei meillä ole kirjoja. No, meni vähän asian viereen.