Kulujen jakaminen perheessä

Meillä ollut alusta alkaen yhteiset rahat. Maksetaan miten sattuu ja kumman tililtä hyvänsä. Ei lasketa sun ja mun osuuksia.



Otan osaa.

Yhteinen talous.



Et kyllä suostu siihen, että hoidat lapset, kodin ja näet nälkää.

Perhe on meillä yksikkö eikä sä, mä ja sit noi jotkut. Eli rahat samalle tilille ja sieltä yhteiset menot. Sovittu summa jos mahdollista säästöön toiselle tilille. Jos ei jää niin sitten ei jää. Kodinhankinnoista ja omista ostoksista neuvotellaan esim yli 50e ylittävistä, ettei tule ylläreitä budjettiin.

eli kaikki tulee ja menee yhden tilin kautta. ei ole mitään syytä tehdä tuosta numeroa. se on vain rahaa.

erilaisissa "perhe"-viritelmissä näyttää toki olevan mitä kummallisempia tapoja.

Me jaetaan kulut niin että molemmat laittaa rahaa yhteiselle käyttötilille niin että omalle käyttötilille jää saman verran. Kummallista kyllä, olemme tähän oikein tyytyväisiä ja onnellisia olleet näin jo toistakymmentä vuotta.

HUH HUH!



Valmistaudutteko te jo eroon, vai miksi rahat eivät ole yhteiset? En mitenkään voi ymmärtää erillisia tiliä, jos on yhteisiä lapsia.



Mitä omia rahoja te tarvitte? Mihin te käytätte omia rahoja? Me olemme kaksi järkevää ihmistä ja osaamme ostaa sen mitä tarvitsemme yhteisesti neuvotellen. Aika paljon ostoksia voi tehdä neuvottelemattakin, mutta isommat ostokset tottakai ovat yhteisesti päätettäviä asioita.

Näin on ollut alusta asti. Molemmilta menee siis sama prodentti yhteisiin menoihin, ja prodentin suuruus menee sen mukaan, paljonko rahaa tarvitaan.

Tämä malli kiinnostaisi minua kovasti. Siis miten olette määrittäneet prosentin? Rahan tarpeen eli kulujen mukaan vai tulojen mukaan?

t. ap

Me laitamme yhteiselle, ns kodin tilille joka kuukausi tarvittavan summan, tällä hetkellä 2400 euroa kuukaudessa. Tältä tililtä maksetaan yhteiset laskut, vastike ja ruoka.

Miehen bruttotulot ovat noin 5000 euroa, mun noin 3000 euroa. Molemmat maksamme siis noin 30% tuloistamme, mies 1500 ja minä 900 euroa

Itse en saa hoitotukea kuin 315€ bruttona ja siinä se. Miehen tulot on ok, vaihtelevat. Alusta asti on omat rahat olleet omia (asumme avoliitossa tosin naimisiin meno tuskin muuttaisi yhtään mitään). Yhteinen tili on myös ollut melko alusta asti ja silloin, kun itse sain vähän enemmän, maksoimme kulut aika tarkkaan puoliksi. Nyt kun itseltä ei jää käteen juuri mitään, mies on maksanut melkein kaiken, minä omat laskut ja yhteiselle hieman. Mies ei alunperin meinannut suostua maksumieheksi yksin, mutta onneksi saatiiin sovittua. En olisi hyväksynyt, että kaikki omat pikkuruiset tulot olis menneet, muttei minusta sekään ole reilua, että kaikki rahatkaan ovat yhteisiä, jos toinen tienaa esim. (nettona) 800€ ja toinen 2800€. Tällöinhän enemmän tienaava maksaa käytännössä melkein kaiken. Ei se aviopuolisoidenkaan elatusvelvollisuus nyt aivan sitä tarkoita, että kaikki menot kuuluu toisen maksettavaksi.

Itse en saa hoitotukea kuin 315€ bruttona ja siinä se. Miehen tulot on ok, vaihtelevat. Alusta asti on omat rahat olleet omia (asumme avoliitossa tosin naimisiin meno tuskin muuttaisi yhtään mitään). Yhteinen tili on myös ollut melko alusta asti ja silloin, kun itse sain vähän enemmän, maksoimme kulut aika tarkkaan puoliksi. Nyt kun itseltä ei jää käteen juuri mitään, mies on maksanut melkein kaiken, minä omat laskut ja yhteiselle hieman. Mies ei alunperin meinannut suostua maksumieheksi yksin, mutta onneksi saatiiin sovittua. En olisi hyväksynyt, että kaikki omat pikkuruiset tulot olis menneet, muttei minusta sekään ole reilua, että kaikki rahatkaan ovat yhteisiä, jos toinen tienaa esim. (nettona) 800€ ja toinen 2800€. Tällöinhän enemmän tienaava maksaa käytännössä melkein kaiken. Ei se aviopuolisoidenkaan elatusvelvollisuus nyt aivan sitä tarkoita, että kaikki menot kuuluu toisen maksettavaksi.

Että riippumatta tulojen suuruudesta, molemmilla aviopuolisoilla on toisiinsa nähden samanlainen elintaso. Silloin menot kuuluu toisen puolison maksettavaksi JOS yhteisestä sopimuksesta toinen on jäänyt kotiin hoitamaan lapsia tai toinen joutuu yllättäen esim. sairaseläkkeelle. Se on avioliittoa ja yhteistä elämää, että niin hyvinä kuin huonoinakin taloudellisina aikoina molemmilla puolisoilla on samanlainen elintaso. Ei ole väliä tienaako toinen 10 000€ ja toinen pelkän sairaseläkkeen.

No meillä on kolme lasta ja ole ollut musuita yhteensä kotona 7v (en tosin yhteen putkeen). Rahat ja velat ja varat on aina olleet yhteisiä. Meillä on yksi tili minne tulee molempien palkat, lapsilisät ja päivärahta & km- korvaukset. Molemmilla on tiliin pankkikortti ja sitä ostetaan mitä PERHE tarvitsee.



Yleensä rahat riittää seuraavaan tiliin. Ja käytännössähän se menee niin, että kun olen ollut hoitovapailla niin mies maksaa perheen elämisen. Toisaalta meillä myös mies on ollut hoitovapailla joten silloin mä olen maksanut perheen elämisen.



Ei tulis mieleenkään alkaa erotteleen, et mun ruuat on jääkaapin ylähyllyllä, muksujen keskihyllyllä ja isännän alahyllyllä. Sit pitäis olla jo omat huussipaperirullatkin vessassa.



Ja mitä niitä rahoja säästämään - ei täältä mitä käärinliinoihin mukaan oteta.



Eikös tärkeintä ole, että rahat riittää PERHEELLÄ seuraavaan tilipäivään.



En suostuisi elämään päivääkään sellaisen miehen kanssa, joka jaottelee menoja.



Ihan samalla tavalla toimisin, jos eläisin uusperheessä. Iloisesti ruokkiksin mahdollisen uuden miehen ex-liiton lapset kuin omanikin eikö tulis mieleenkään erotella euroja ja samaa edellyttäisin mieheltä.

Olemme perhe.Meillä on yksi tili.kaikki rahat menee sinne,molemmat käyttää sieltä.Jos ylimäärästä jää,se laitetaan säästötilille.Jo on teil vaikeeta!!!

mies maksoi kaiken silloin kun olin hoitovapaalla.



Sitten kun palasin työelämään, aloin taas osallistumaan perheen menoihin.

Mitenkään tarkkaan ei olla jaettu kuluja. Kumpikin maksaa sen minkä maksaa. Yleensä palkkapäivänä katsoo mitä laskuja siellä laskupinossa nyt sattuu olemaan.

Pienen osan ruuasta maksan myös. Loput on sitten mieheltä ja lapsilisistä.

johon molemmilla täydet oikeudet eikä ole koskaan laskettu kumpi tienaa tai kuluttaa vaan kumpikin hoitaa osuutensa parhaansa mukaan ja isoista hankinnoista sovitaan ennen ostoa. Hyvin on toiminut vaikkei ylimääräistä rahaa koskaan ole ollutkaan.



M38

miehen palkka, lapsilisät, elatustuet edellisestä liitosta, veronpalautukset, hoitotuet yms yms. Siitä potista maksetaan pois ensin pakolliset laskut ja lainat ja sähköt, puhelimet, netit jne. Ostetaan ruuat ja pesuaineet kaikille.



Sitten katsellaan kenellä on erityista tarvetta hankinnalle: synttärilahja, uudet kengät? Ja kun jotakin jää vielä hummattavaksi, se ostaa jolla on tarvetta.



Ei siis ole sinun ja minun rahoja vaan perheen rahat. Ylimääräisisitä hankinnoista sovitaan yhdessä.

siirtää noin 60 % nettotuloistaan (tai enemmän, jos on esimerkiksi remppaan liittyen paljon menoja). Tuolta yhteiseltä tililtä maksetaan kaikki lapsiin, taloon ja talouteen liittyvät menot. Molemmille jää sitten ihan hyvin rahaa omiinkin juttuihinsa.



Hoitovapaan aikana oli kyllä pakostakin eri systeemi.

Miten olette ratkaisseet kulujen jakamisen perheessä, kun äiti on hoitovapaalla ja isä töissä?

Meillä on YHTEINEN TALOUS. Meillä ei katsota eikä lasketa kuka tienaa ja mitä. Laskut ja menot maksetaan, ei katsota kuka maksaa, koska siinä ei olisi mitään järkeä.

En edes ymmärrä miten muuten asian voi hoitaa...

Koko perheellä on siis sama elintaso tulojen määrästä riippumatta.



Kotiäitinä voin ostaa uusia vaatteita itselle tai lapsille ihan tarpeen mukaan ja käydä säännöllisesti kampaajalla yms. Isoista hankinnoista ehkä mainitaan/keskustellaan etukäteen (mies: ostan ipad:in, vaimo: aion ostaa uuden talvitakin joka maksaa paljon), mutta muuten käytämme rahaa yhteiseltä tililtä ihan tarpeen mukaan ja säästämme yhteiseen tulevaisuuteen.

Meillä myös perhe on yhteinen yritys, jonka pääosassa on lasten ja vanhempien hyvinvointi eikä rahojen jakaminen mahdollisimman tasapuolisesti ansioiden mukaan!
Meillä mies saa n.3500€ kk ja mun tilille tulee kotihoidontuki ja lapsilisät. Minulla on käyttöoikeus mieheni tiliin, jolloin perheen hankintoja tehdessä voin käyttää hänen tiliään. Ruokaostokset teen omalta tililtä ja koko perheelle tietysti. Yhteiselle säästötilille laitamme (tai mies laittaa) rahaa joka kuukausi. Mies maksaa talolainan, asumiskulut, autokulut ja lähes kaikki hankinnat.

Mieheni tekee välillä paljon ylitöitä ja ajattelemme asian niin, että olen ikäänkuin miehelläni töissä ja hän ei todellakaan säästele jos haluan hankkia itselleni jotain. Puhumattakaan että laskisi rahojaan omiksi ansioiksi. Hän on tyytyväinen, että koti ja lapset tulee hoidettua hyvin ja hän voi keskittyä tällä hetkellä uraansa. Minä olen erittäin tyytyväinen, että saan hoitaa lapsiamme nyt kotona ja keskittyä heihin täysillä!

Minä 95% muija 5%