Mistä sen NÄKEE jos perheessä on väkivaltaa
Aloitetaan:
Menet kylään perheeseen, käyt siellä ensimmäistä kertaa. Koti on siisti ja tavallinen. Vanhemmat tavallisen näköisiä, normaalipainoisia, siistit vaatteet ja siistit hiukset jne.
Lapset ovat myös puhtaita ja siistejä, lapsilla on vuoteet ja lelut ja kaikkea normaalin tavallista mitä lapsilla suomessa on.
Vanhemmat kattaa kahvipöytää ja istutaan sohvalla ja jutellaan niitä näitä, lapset on siinä mukana myös.
Kukaan ei esim. kiroile. tv on kiinni, jne. Kellään ei ole mustelmia, ei vanhoja kellastuneitakaan.
Mutta kun lähdet pois, jäät miettimään, että perheessä vanhemmat hakkaa toisiaan ja lapsiaan, lujaa ja usein.
Mistä ja millaisista merkeistä sen päättelet? Mistä ja miten se näkyy, jos perheen kulissien takana on väkivaltaisuutta?
Haluan konkreettisia esimerkkejä, MITEN ja MITKÄ SEIKAT ovat niitä, joista tai joiden kautta tulee vahvasti sellainen "tieto" että väkivaltaa toisia kohtaan on? Miten sellainen perhe toimii, käyttäytyy ja miten lapset toimii ja käyttäytyy?
Toivon vastauksia itse kysymykseen, kiitos. esim. perhetyöntekijät tai vast. varmaan osaa vastata?
MIKSi minä tätä kysyn, on sitten oma tarinansa, sitä en ala tässä pohtimaan.
Kiitos etukäteen asiallisista vastauksista, jotka ovat vastuksia kysymykseen.
t: T.
Kommentit (163)
[. MIKSi minä tätä kysyn, on sitten oma tarinansa, sitä en ala tässä pohtimaan.
Tämä lause paljastaa hyvin selkeästi, että on kyse ap:n omasta perheestä. Ja vastaus, sitä ei useinkaan ulkopuolinen huomaa mistään. Sitten vasta kun näkyy outoja mustelima ja saa outoja vastauksia ja selityksia mistä ne on tulleet. Lapsten käyttäytymisestä sitä on vaikea myöskin huomata, koska lapset käyttäytyy niin eri lailla eri tilanteissa luonteesta yms riippuen. Ap:n viesti herätti mussa sellaisen tunteen, että ap haluaa apua tilanteeseensa, mutta ei uskalla suoraan myöntää sitä. Kyselee mistä sen huomaisi, jotta osaisi sitten tuoa näitä asioita esille jotta joku huomaisi tilanteen.
kysyi
itseäni ei ole hakattu, mutta äitiäni ja äitipuoliani on ja sitä ei voinut silloin olla kuulematta vaikka toisessa huoneesssa oltiinkin. Lisäksi isä käytti meidän läsnä ollessa alkoa ja lupaili kaikenlaista mitä ei pitänyt.....Miten tämä minuuun vaikutti: Olin lapsena ujo ja valehtelin kvereille kaikenlaista, jotta minusta pidettäisiin...Nyt aikuisella iälläkin on vaikea tutustua uusiin ihmisiin tai luottaa keneenkään, jotenkin häpeän olemassa oloani...
Vain yhden vierailun perusteella ei voi arvioida yhtään mitään.
Tunnen perheitä, joissa lapsia on pahoinpidelty enkä voi millään kiteyttää kaikkia lasten oireita yhteen viestiin...
Yhdessä perheessä lapset ovat täysin puhumattomia, toisessa ylivillejä ja kolmannessa lapset takertuvat lähes kaikkiin aikuisiin.
Yhteisenä piirteenä olen oppinut näkemään lapsen ilottomuuden ja pelokkuuden (erilaista kuin ujous tai arkuus). Jollain tavalla kyseiset lapset voivat vaikuttaa myös "ylimielisiltä" tai välinpitämättömiltä aikuisten seurassa.
Lapset huomioivat jatkuvasti aikuisten läsnäoloa ym.
Voisitko tarkentaa kysymystäsi, ap?
Meitä lapsia ei lyöty, paitsi ihan joskus saatiin piiskaa kuritusmielessä, mutta äitini on kokenut henksitä ja fyysistä väkivaltaa lähes koko elämänsä. Tällainen ihminen sairastuu ennemmin tai myöhemmin. Kuten myös äitini, masennukseen, paniikkihäiriöön, läheisriippuvuuteen....Mutta ei varmasti kukaan osannut arvata mitä meidänkin seinien sisäpuolella joskus tapahtui.
Minulla on neljä lasta. En ole ns. mallivanhempi. Mutta kukaan lapsistani ei ole koskaan käyttäytynyt noin.Mitä sinä itse olet tehnyt, kun lapsesi hakkaa kepakolla muita lapsia?
sosionomi on oikeassa, tuollainen käytös ei ole nomaalia.
Yleensä lapsi oirehtii aggressiivisesti ja väkivaltaisesti esim. koulussa ja päiväkodissa, jos kotona on väkivaltaa. Toki aggressiivinen ja väkivaltainen käytös voi johtua muustakin ongelmista. Hyvä ja rauhallinen käytös kertoo siitä, että lapsi on tasapainoinen ja asiat ovat hyvin kotona.
Terveisin lasten ja nuorten parissa työskentelevä sosionomi
Miksi meidän 5-vuotias sitten lyö ja potkii naapurin lasta vaikka häntä ei ole ikinä kotona lyöty eikä potkittu? Isoveljensä oli myös hyvin aggressiivinen ennen kouluikää, vaikkei häntäkään koskaan ole lyöty eikä muutakaan väkivaltaa ole kotona ollut. Odotan innolla sosionomin vastausta.
silti on. Tuollainen käytös ei ole normaalia.
Sosionomi
Olisi ihan kiva tietää, koska itse emme tiedä. Olemme ihan tavallinen perhe, ja naapurin pojankin perhe on ainakin näin naapurin vinkkelistä arvioituna aivan tavallinen perhe, ja silti heidänkin 5-vuotiaansa huitoo ja hakkaa meidän poikaa. Olemme normaalipainoisia, terveitä ja töissäkäyviä ihmisiä, tosin minulla on hiukset joskus epäsiististi. Voisiko sosionomi tästä päätellä jotain, jolla saisin poikien väkivaltaisen käytöksen kuriin? Pliis!
Taloyhtiössämme asuu viisi 5-6-vuotiasta poikaa, ja yhtä lukuunottamatta he kaikki hakkaavat toisiaan kepeillä ja leikkivät lähinnä sotaa. Koko kesän me vanhemmat vahdimme lapsia käytännössä koko ajan ja toisten satuttaminen on tietenkin kielletty, ja välillä leikit sujuvatkin ok, mutta eipä tarvitse silmän välttää kuin minuutiksi niin ensin alkaa nimittely, sitten huuto ja sitten meneekin tappeluksi.
Yhden pojan äiti on LTO ja toisen lastenhoitaja, joten uskoisin ainakin näiden lasten olevan ihan mallikelpoisesti kasvatettuja. Eli sanoisin, että poikien käytös on kyllä mieluummin normaalia kuin epänormaalia.
ja olin todellakin tuollainen ylikiltti lapsi, enkä varmasti "kostanut" väkivaltaa kenellekään.
Esim. kodissaan väkivaltaa kokenut/nähnyt lapsi on aikuisena väkivaltainen omaa puolisoa kohtaan, näin on ihan tutkimustenkin mukaan. Koska on nähnyt sen mallin kotoa ja se heijastuu myöhäisempään elämään.
Tällainen lapsi on päiväkodissa ja koulussa vihainen, ja lyö, tönii ja potkii muita lapsia, koska hän on saanut sen mallin kotoa. Ja hän kostaa sitä mallia, minkä on kotoa saanut, niin eteenpäin, eli muille lapsille.
Kiltti, hyväkäytöksinen ja iloinen lapsi kertoo siitä, että kotona on kaikki hyvin.
Lapsi reagoi aina niin, millainen malli on kotoa tullut!!!
Erityisopettaja
Esim. kodissaan väkivaltaa kokenut/nähnyt lapsi on aikuisena väkivaltainen omaa puolisoa kohtaan, näin on ihan tutkimustenkin mukaan. Koska on nähnyt sen mallin kotoa ja se heijastuu myöhäisempään elämään.
Tällainen lapsi on päiväkodissa ja koulussa vihainen, ja lyö, tönii ja potkii muita lapsia, koska hän on saanut sen mallin kotoa. Ja hän kostaa sitä mallia, minkä on kotoa saanut, niin eteenpäin, eli muille lapsille.
Kiltti, hyväkäytöksinen ja iloinen lapsi kertoo siitä, että kotona on kaikki hyvin.
Lapsi reagoi aina niin, millainen malli on kotoa tullut!!!
Erityisopettaja
Useissa rankoissa kiusaamistapauksissa tullut ilmi, että kiusaaja-lapsi saanut kotona selkäänsä, tai nähnyt kun puolisot lyövät toisiaan.
Koulussa olen siis itsekin töissä, mutta olen koulunkäyntiavustaja.
normaalia!!
Taloyhtiössämme asuu viisi 5-6-vuotiasta poikaa, ja yhtä lukuunottamatta he kaikki hakkaavat toisiaan kepeillä ja leikkivät lähinnä sotaa. Koko kesän me vanhemmat vahdimme lapsia käytännössä koko ajan ja toisten satuttaminen on tietenkin kielletty, ja välillä leikit sujuvatkin ok, mutta eipä tarvitse silmän välttää kuin minuutiksi niin ensin alkaa nimittely, sitten huuto ja sitten meneekin tappeluksi.
Yhden pojan äiti on LTO ja toisen lastenhoitaja, joten uskoisin ainakin näiden lasten olevan ihan mallikelpoisesti kasvatettuja. Eli sanoisin, että poikien käytös on kyllä mieluummin normaalia kuin epänormaalia.
Ja isä hakkasi joskus äitiä.
Olin ihan tavallinen lapsi, hakkaaminen ei muuttanut minua. Olin samanlainen kuin muutkin lapset naapuristossa ja luokassa. Minua vaan hakattiin jos tei tyhmiä juttuja joista nykysin annetaan arestia, otetaan kännykkä yms pois mutta 80- luvulla oli hiljaista hyväksyntää perheväkivaltaa kohtaan. Minua raahattiin kotiin tukasta kun olin lähtenyt vierailulle ilmaittamatta minne menen yms.
Äiti kyllä huolehti että kotona kaikki on valmiina ja kuljetaan siistinnäköisenä mutta ei se liity mitenkään perheväkivaltaan. Se vaan oli.
En osaa kuvitella että kahvitellessa jossain alkaisin ajattelemaan miten he varmaan hakkaa toisiaan. Olisin huolissani ehkä omasta päästäni silloin tai tekisin ilmoituksen mutta se ettei ole mitään perustetta ilmoitukseen kuin oma mutu niin oudolta kuulostaa.
Niin, tai toisinpäin!
Kiitos kun miellät minut lapseni hakkaajaksi.. :(
En tekisi samaa lapsilleni jota vanhempani minulle tekivät. Muutenkin olen ottanut oman elämäni haltuuni ajattelemalla ettei lapsuuteni paskat asiat ole minun tulevaisuuden ristinä vaan voin itse vaikuttaa tulevaisuuteeni vaikkei minua mitenkään ole tuettu.
93
minään ainoana totuutena. Itse olen kasvanut kodissa missä väkivaltaa oli, siis isä hakkasi äitiäni ja joskus minuakin siinä sivussa. Olin hyvin kiltti ja tunnollinen lapsi, en koskaan väkivaltainen (en olisi uskaltanut sellaista ajatellakaan!). Olin (ja olen vieläkin) myös hyvin ujo ja arka. Nykyisessä parisuhteessani ei ole, eikä ole koskaan ollut väkivaltaa. Ei myöskään missään aikaisemmassa.
eräs opettaja, joka neuvotteli joka asiasta lastensa kanssa ja väkivaltaa ei kotona aivan varmasti ollut, koska seurasin tilannetta aika läheltä. Hänen lapsensa olivat teini-iässä kaikki aivan kamalia tapauksia, väkivaltaisia ja ylimielisiä ja luokkansa pahimpia häirikköjä. Yksi jopa tappoi itsensä vähän myöhemmin. Ihmeteltiin aina miten voi ammattikasvattaja olla niin pihalla lasten kasvatuksesta. Eli joskus voi kyllä olla niinkin, että väkivaltaisuus kumpuaa jostain ihan muualta kuin väkivaltaisesta kodista, ehkä jopa siitä kuuluisasta rajattomuudesta. Monet lapsena koivuniemen herraa maistaneet taas ovat olleet hyvinkin hyväkäytöksisiä, ehkä pelosta.
oli väkivaltaisia miehiä. JOKAINEN heistä oli kokenut väkivaltaa kotona.
Ja se on ihan tutkimuksissa todettu, että parisuhteessa aikuisena oleva on kokenut lapsuudessa väkivaltaa. Tämä näkyy etenkin miesten kohdalla.
Tuttavan lapsi koki väkivaltaa kotona ja hän aina meillä ollessaan potki koiraamme. Lapsi todellakin toistaa sitä mallia, minkä kotoaan saanut ja uskoo sen olevan "normaali" tapa toimia.
Lapsi, joka kokee väkivaltaa kotona, oireilee usein samalla tapaa, mikä on kotona on toimintamallina. Jos kotona "puhutaan nyrkein", käyttäytyy lapsi aggressiivisesti kodin ulkopuolella. Toki poikkeuksia on.
Sosionomi myöskin, joka on töissä nuorten ja lasten parissa(huostaanotettujen)
oli väkivaltaisia miehiä. JOKAINEN heistä oli kokenut väkivaltaa kotona.
Ja se on ihan tutkimuksissa todettu, että parisuhteessa aikuisena oleva on kokenut lapsuudessa väkivaltaa. Tämä näkyy etenkin miesten kohdalla.
Tuttavan lapsi koki väkivaltaa kotona ja hän aina meillä ollessaan potki koiraamme. Lapsi todellakin toistaa sitä mallia, minkä kotoaan saanut ja uskoo sen olevan "normaali" tapa toimia.
Lapsi, joka kokee väkivaltaa kotona, oireilee usein samalla tapaa, mikä on kotona on toimintamallina. Jos kotona "puhutaan nyrkein", käyttäytyy lapsi aggressiivisesti kodin ulkopuolella. Toki poikkeuksia on.
Sosionomi myöskin, joka on töissä nuorten ja lasten parissa(huostaanotettujen)
väkivaltaa.
eräs opettaja, joka neuvotteli joka asiasta lastensa kanssa ja väkivaltaa ei kotona aivan varmasti ollut, koska seurasin tilannetta aika läheltä. Hänen lapsensa olivat teini-iässä kaikki aivan kamalia tapauksia, väkivaltaisia ja ylimielisiä ja luokkansa pahimpia häirikköjä. Yksi jopa tappoi itsensä vähän myöhemmin. Ihmeteltiin aina miten voi ammattikasvattaja olla niin pihalla lasten kasvatuksesta. Eli joskus voi kyllä olla niinkin, että väkivaltaisuus kumpuaa jostain ihan muualta kuin väkivaltaisesta kodista, ehkä jopa siitä kuuluisasta rajattomuudesta. Monet lapsena koivuniemen herraa maistaneet taas ovat olleet hyvinkin hyväkäytöksisiä, ehkä pelosta.
väkivaltaiset teinit ovat voineet kokea väkivaltaa tai nähneet sitä.
Lasten isä hakkaaja. Ja lapset oppivat siihen, että kyseessä on normaali tapa elää ja toimia. Yksi lapsista sitten tappio oman veljensä.
väkivaltaisia aikuisena, kuten tuolla aiemmin väitettiin.
miten lapsi oirehtii, kun väkivaltaa on perheessä. Eli opet ja sosionomit olivat oikeassa. Lapselle tulee oppimisongelmia ja hänestää tulee aggressiivinen!
Väkivaltaa kokeneen lapsen tasapainoinen kehitys voi vaikeutua ja hän saattaa altistua psykosomaattisille ja psyykkisille sairauksille kuten masennukselle. Hän voi tuntea sekä voimattomuutta että vihaa, ja oireilla usein vakavasti. Lapsi on usein ahdistunut ja turvaton. Alttius käytösongelmiin, sopeutumattomuuteen ja aggressiivisuuteen kasvaa. Keskittymis- ja oppimisvaikeudet ovat tavallisia väkivallasta kärsivän lapsen oireita.
meissä näkynyt muiden läsnä ollessa. Ainakin me oltiin normaalipainoisia, jos se nyt jotenkin tähän liittyy...
Ehkä se näkyi siinä, että mä olin yleensä aika hiljainen, koska "huono käytös" saattoi olla hakkaamisen syynä. Mies antoi mulle mun olemisesta aina palautetta sen jälkeen kun oltiin oltu kylässä tai joku oli ollut meillä.
Mutta ei väkivalta mun mielestä välttämättä näy mitenkään. Mä kerroin asiasta ihmisille vasta eron jälkeen, eikä mua oikein ensin uskottu. Ei mulla ollut koskaan mustelmia näkyvillä paikoilla. Silmälasit mies hajotti kahdesti, mutta sen nyt sai selitettyä ihan helposti.