Lue keskustelun säännöt.
Mistä sen NÄKEE jos perheessä on väkivaltaa
22.10.2011 |
Aloitetaan:
Menet kylään perheeseen, käyt siellä ensimmäistä kertaa. Koti on siisti ja tavallinen. Vanhemmat tavallisen näköisiä, normaalipainoisia, siistit vaatteet ja siistit hiukset jne.
Lapset ovat myös puhtaita ja siistejä, lapsilla on vuoteet ja lelut ja kaikkea normaalin tavallista mitä lapsilla suomessa on.
Vanhemmat kattaa kahvipöytää ja istutaan sohvalla ja jutellaan niitä näitä, lapset on siinä mukana myös.
Kukaan ei esim. kiroile. tv on kiinni, jne. Kellään ei ole mustelmia, ei vanhoja kellastuneitakaan.
Mutta kun lähdet pois, jäät miettimään, että perheessä vanhemmat hakkaa toisiaan ja lapsiaan, lujaa ja usein.
Mistä ja millaisista merkeistä sen päättelet? Mistä ja miten se näkyy, jos perheen kulissien takana on väkivaltaisuutta?
Haluan konkreettisia esimerkkejä, MITEN ja MITKÄ SEIKAT ovat niitä, joista tai joiden kautta tulee vahvasti sellainen "tieto" että väkivaltaa toisia kohtaan on? Miten sellainen perhe toimii, käyttäytyy ja miten lapset toimii ja käyttäytyy?
Toivon vastauksia itse kysymykseen, kiitos. esim. perhetyöntekijät tai vast. varmaan osaa vastata?
MIKSi minä tätä kysyn, on sitten oma tarinansa, sitä en ala tässä pohtimaan.
Kiitos etukäteen asiallisista vastauksista, jotka ovat vastuksia kysymykseen.
t: T.
Kommentit (163)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
entinen työkaverini oli ollut naimisissa väkivaltaisen miehen kanssa.
Hän oli fiksu, korkeakoulutettu nainen, jota ei olisi koskaan uskonut uhriksi. Aika arka kuitenkin luonteeltaan.
Ulkomaalainen mies oli aloittanut tönäisemällä häntä olkapäähän seurusteluaikana. Väkivalta paheni pikkuhiljaa mm. potkimiseksi. Mies mursi naisen itsetunnon pala palalta käymällä kimppuun niin henkisesti kuin fyysisestikin. Hän kontrolloi naisen rahankäyttöä ja ystävien tapaamista. Nainen ei halunnut myöntää tekemäänsä virhettä, vaan avioitui miehen kanssa ja pysyi liitossa niin pitkään, että he saivat yhteisiä lapsia. Mies petti naista avoimesti monen vuoden ajan. Vasta yhteisiin lapsiin kohdistunut väkivalta avasi naisen silmät ja hän haki eroa.
Hänen oli kuitenkin suostuttava yhteishuoltajuuteen päästäkseen lähtemään maasta, joten lasten on tavattava väkivaltaista isää säännöllisesti.
Mielestäni tarina oli kauhistuttava esimerkki siitä, millaiseen suohon ns. rakkaus saa ihmiset uppoamaan.
yhden tuttavan pahoinpidelty lapsi on yli-empaattinen.
jotenkin arka, mutta sitten kuitenkin leikeissään todella raju, repii, heittelee,