Lue keskustelun säännöt.
Mä en jaksa lässytystä ja aikuisten "hassuttelua" ja tutustumisleikkejä!!!
06.10.2011 |
Toimitusjohtaja sai loistoidean parantaa työyhteisön yhteishenkeä: koko firma (34 henkeä) viettää torstai-illat maailman ärsyttävimmän työhyvinvointilässyttäjän kanssa ja saadaan kahden kuukauden ajan kaikki perjantait vapaiksi. Siis kurssi kestää myös sen kaksi kuukautta.
Illat alkavat AINA niin, että mennään kierros ympäri ja kaikki saa kertoa millainen työviikko on takana. Jokaisen henkilön kuulumisen jälkeen se vetäjä soittaa rumpua ja laulaa "kiiiiiiiiiiiitos Anneli kun jaoit tämän!" ja sitten muut vastaavat "kiiiiiiiiitos Anneli kun jaoit tämän!"
Sitten leikitään jotain silmämurhaajaa ja keksitään toisillemme lempinimiä ja lauletaan typeriä lastenlauluja ja kerrotaan tunteistamme muuttumalla kissoiksi.
Tämä on karmaisevinta, jota olen ikinä joutunut kokemaan. TÄMÄ ON NAURETTAVAAA!
Olen tämän jo pomolle sanonut, joten ihan sama vaikka minut tästä tunnistetaankin.
En jaksa enää vaakkua kuin ankka ja purkaa näin pahaa mieltä pois tai antaa jonkun hieroa pikkurillliäni. Siis haloo, aikuisia ihmisiä!!!!
Kommentit (361)
tähän näkökulmaan ei ole tuo "kouluttaja" tai kukaan pupudiskon ystävä vastannut vaikka se on mainittu jo useita kertoja.
olen korkeasti koulutettu asiantuntija, arvostettu ja osaava omalla erityisalallani. Olen silloin tällöin joutunut tälläisiin "yhteishenkeä kohottaviin" typeryyksiin mukaan. En koe ahdistusta, en nolostu, en ole ujo. Mutta minusta aikuisten väkisin leikittäminen vain on todella idioottimaista ja typerää, eikä sillä saavuteta mitään sellaista, mitä ei pystyttäisi saavuttamaan älykkäämin keinoin. Milloinkaan nämä "vapauttavat leikit" eivät ole johtaneet työyhteisöissäni mihinkään positiiviseen kehitykseen.
Ja vielä toinen juttu, siitä, että traumoja voi valita käsittelevänsä tukahduttamalla tai kohtaamalla ne (tms.) niin tuskinpa kenellekään voi olla hyväksi kohdata traumojaan jossain työpaikan muutaman kerran koulutuksessa (olipa se millainen tahansa), työkaveriensa edessä, vaan ennemmin vaikkapa oikeassa terapiassa. Jokuhan jo kirjoitti käyvänsä terapiassa lapsuudentraumojen vuoksi, ja että ei halua niiden putkahtavan esiin työtoverien edessä. Ihan vain yksi pikkuongelma tähän liittyen on se, että vaikka kouluttaja sanoisi ja aidosti kokisi että kaikki reaktiot ovat ok, niin on varsin todennäköistä että jos itkee tuollaisessa tilanteessa niin jotkut työkaverit eivät sen jälkeen arvosta itkijää yhtä paljon (väärin, koska itkemisessä ei ole mitään pahaa, mutta tällaisia ihmisiä on).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tähän näkökulmaan ei ole tuo "kouluttaja" tai kukaan pupudiskon ystävä vastannut vaikka se on mainittu jo useita kertoja.
olen korkeasti koulutettu asiantuntija, arvostettu ja osaava omalla erityisalallani. Olen silloin tällöin joutunut tälläisiin "yhteishenkeä kohottaviin" typeryyksiin mukaan. En koe ahdistusta, en nolostu, en ole ujo. Mutta minusta aikuisten väkisin leikittäminen vain on todella idioottimaista ja typerää, eikä sillä saavuteta mitään sellaista, mitä ei pystyttäisi saavuttamaan älykkäämin keinoin. Milloinkaan nämä "vapauttavat leikit" eivät ole johtaneet työyhteisöissäni mihinkään positiiviseen kehitykseen.
Aivan, sama mantra kehittymisestä vain tuodaan esille uudelleen ja uudelleen.
Ja sille, joka ihmetteli miten aikuiset ihmiset suu vaahdossa puhuvat pupudiscoista... Mielestäni erikoisempaa on, että aikuiset ihmiset pistetään leikkimään pupudiscoa kuin se että aikuiset ihmiset puhuvat siitä. Se on jotenkin outoa, että heti kun jokin asia herättää oikein kunnolla keskustelua, niin joku tulee torppaamaan ja sanomaan miten typerää on puhua koko asiasta. Minkälaiset asiat sitten olisivat niitä, joista voi puhua ja keskustella aktiivisesti? Mielestäni tuo pupudiscoilu on ihan pätevä keskustelunaihe jo ihan siitäkin syystä, että se monissa herättää tunteita ja ajatuksia ja kritiikkiä. Siihen toimintaan sisältyy sellaisia elementtejä, jotka eivät tee siitä kevyttä tai samantekevää. Omasta mielestäni on ihan terve merkki, jos se herättää keskustelua.
Minä oon ymmärtänyt, että noissa tehdään luvan kanssa kerrankin jotain kevyttä, kun yleensä on paahdettava sata lasissa ja oltava niin ammattilaisia kuin suinkin osataan.
Kun kokeillaan uutta ja poistutaan mukavuusalueelta, voidaan päästä eteenpäin tavoilla, joita ei välttämättä oltaisi osattu edes ajatella.
Jos te ette ole saaneet moisesta mitään, ei se tarkoita, etteikö kukaan muukaan olisi saanut. Jollekin tuo on ollut päivän piristys.
Onhan ihmisillä ties mitä kahvikuppineuroosejakin. Eikö voi sopia palaveria kupposen äärellä, ettei vaan laukaise toisessa mitään?
Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos laittaisin minä tällaiset. Ei kaikkia voi miellyttää.
Minä oon ymmärtänyt, että noissa tehdään luvan kanssa kerrankin jotain kevyttä, kun yleensä on paahdettava sata lasissa ja oltava niin ammattilaisia kuin suinkin osataan.
Kun kokeillaan uutta ja poistutaan mukavuusalueelta, voidaan päästä eteenpäin tavoilla, joita ei välttämättä oltaisi osattu edes ajatella.
"Luvan kanssa kerrankin jotain kevyttä" ei näytä pätevän ainakaan ap:n kuvauksiin pelleilykidutusilloista. Sitä paitsi kukaan pupudiscointoilija ei ole vielä selittänyt, mikä on se mystinen "eteenpäin" mihin ko. soopa johtaa. Mikä ihmeen huuhaaterapiaryhmä työpaikan pitäisi olla?
Ap:n tapaus herättää kyllä epäilyn, että kyse on jostain ihan muusta kuin työhyvinvoinnista huolehtimisesta.
Minä oon ymmärtänyt, että noissa tehdään luvan kanssa kerrankin jotain kevyttä, kun yleensä on paahdettava sata lasissa ja oltava niin ammattilaisia kuin suinkin osataan.
Kun kokeillaan uutta ja poistutaan mukavuusalueelta, voidaan päästä eteenpäin tavoilla, joita ei välttämättä oltaisi osattu edes ajatella.
Jos te ette ole saaneet moisesta mitään, ei se tarkoita, etteikö kukaan muukaan olisi saanut. Jollekin tuo on ollut päivän piristys.
Onhan ihmisillä ties mitä kahvikuppineuroosejakin. Eikö voi sopia palaveria kupposen äärellä, ettei vaan laukaise toisessa mitään?
Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos laittaisin minä tällaiset. Ei kaikkia voi miellyttää.
Sanoisin, että kahvittelu on kuitenkin aika lailla sellainen normaalielämään kuuluva ilmiö, mutta vaikkapa lattialla konttaaminen ja määkiminen ei mielestäni ole, ellei kyse ole jostain päiväkodin eläinnäytelmästä. Samalla logiikalla varmaan sitten kaikkien pitäisi hypätä benji, koska se "auttaa pääsemään estoista" ja mitäs sitten jos jotakin ahdistaa, ei kaikkia voi miellyttää.
Esim. kahvikuppineuroosista kärsivän varmasti kannattaa hakea apua, koska se voi haitata normaalielämää niin paljon. Mutta haittaako normaalielämää se, jos tuntee olonsa ahdistuneeksi joutuessaan kanidiscoon? :D Kanidiscoilu on mielestäni niin normaalielämästä irrallinen ja käsittämätön ilmiö, että on vaikea ymmärtää miksi siitä kieltäytyminen pitäisi olla mitenkään haitallinen asia tai merkki psyykkisistä ongelmista. Jossakin yhdeydessä tuota kanidiscoa voisi kutsua myös simputukseksi, mutta kun se nyt on sisäänajettu hienona ja kehittävänä harjoitteena jonka avulla pääsee korkeammalle tasolle, niin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun ei tommoisia joka päivä tule vastaan.
Minä oon ymmärtänyt, että noissa tehdään luvan kanssa kerrankin jotain kevyttä, kun yleensä on paahdettava sata lasissa ja oltava niin ammattilaisia kuin suinkin osataan.
Kun kokeillaan uutta ja poistutaan mukavuusalueelta, voidaan päästä eteenpäin tavoilla, joita ei välttämättä oltaisi osattu edes ajatella.
Jos te ette ole saaneet moisesta mitään, ei se tarkoita, etteikö kukaan muukaan olisi saanut. Jollekin tuo on ollut päivän piristys.
Onhan ihmisillä ties mitä kahvikuppineuroosejakin. Eikö voi sopia palaveria kupposen äärellä, ettei vaan laukaise toisessa mitään?
Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos laittaisin minä tällaiset. Ei kaikkia voi miellyttää.
Sanoisin, että kahvittelu on kuitenkin aika lailla sellainen normaalielämään kuuluva ilmiö, mutta vaikkapa lattialla konttaaminen ja määkiminen ei mielestäni ole, ellei kyse ole jostain päiväkodin eläinnäytelmästä. Samalla logiikalla varmaan sitten kaikkien pitäisi hypätä benji, koska se "auttaa pääsemään estoista" ja mitäs sitten jos jotakin ahdistaa, ei kaikkia voi miellyttää.
Esim. kahvikuppineuroosista kärsivän varmasti kannattaa hakea apua, koska se voi haitata normaalielämää niin paljon. Mutta haittaako normaalielämää se, jos tuntee olonsa ahdistuneeksi joutuessaan kanidiscoon? :D Kanidiscoilu on mielestäni niin normaalielämästä irrallinen ja käsittämätön ilmiö, että on vaikea ymmärtää miksi siitä kieltäytyminen pitäisi olla mitenkään haitallinen asia tai merkki psyykkisistä ongelmista. Jossakin yhdeydessä tuota kanidiscoa voisi kutsua myös simputukseksi, mutta kun se nyt on sisäänajettu hienona ja kehittävänä harjoitteena jonka avulla pääsee korkeammalle tasolle, niin...
Ap:n kuvailema hieno koulutus on nimenomaan sitä, että typerälle leikille laitetaan hieno nimi ja upeat tavoitteet ja sen jälkeen todetaan, ettei olla vastuussa mistään sivuvaikutuksista, joita sellainen leikki saattaa tuottaa. Rahastetaan kurssista kalliit rahat, ja lopputuloksena on se, että 30 hengen porukasta viidellä oli kivaa, kun ei tarvinnut tehdä töitä ja sai höpsötellä, 10 oli hieman hämmentynyt ja hieman nolostunut mutta eivät uskalla avata suutaan, etteivät paljasta, etteivät ymmärrä, mitä ideaa koko hommassa on. Nämä ovat työpaikalla muutenkin niitä myötäilijöitä, jotka pyrkivät kaikin tavoin miellyttämään ja noudattaaman ohjeita. Viisi työntekijää ovat kauhuissaan, mitä muut työtoverit heistä ajattelivat, ovat nolanneet mielestään itsensä ja ovat kärsineet joka minuutista tämän kurssin aikana. Viisi laskelmoi ja miettii, miten käyttää tilannetta hyväksi. Ovat olleet mukana vähän ivallisin kommentein mutta eivät ole ryhtyneet avoimesti vastustamaan vaan taktisesti näyttävät nyrpeää naamaa niille, jotka eivät kurssista pidä ja iloista naamaa niille, jotka kurssista pitävät/ovat sen tilanneet. He ovat saaneet kurssista eniten irti ja varmaan käyttävätkin materiaalia sopivan tilaisuuden tullen, kun on tarve laittaa työkaveri kuriin ja järjestykseen. Loput viisi kritisoivat ääneen ja saavat kaikkien vihat niskoilleen.
Sitten voidaan puhua hienosta kehityksestä ja työilmapiirin parantumisesta, vaikka oikeasti vain ne työpaikkakiusaajat ja arvostelijat saivat jotain hyötyä koko hommasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(Paitsi: tehdään vain jotain - vastaus ja epämääräinen etenpäinmenovastaus)
Pystytkö hyväksymään, että on olemassa vastauksia, joihin ei tarvita juuri sinun hyväksyntäleimaasi ;)
Näkökulmia on monia! Itse katson tässä ketjussa tulleen ihan riittävät perustelut. Kyllä minä ymmärrän.
*ihmettelee joidenkin sitkeyttä ja, anteeksi vain, puusilmäisyyttä*
Niin, eli vastauksia ei anneta, ja sitten solvataan päälle. Tämäkö on sellaista dialogia, jota kaipasit? Eivät nuo vastaukst ole mitään oikeita vastauksia, vaan sisällötöntä löpinää. Tähän löpinään on kysytty sisältöä, mutta vastuksia ei saa.
Komppi tälle... Nimenomaan tämä vastaamattomuus on se eniten ihmetystä aiheuttanut asia tässä ketjussa.
ja kerrankin kun joku perustelee jotain kunnolla av:lla (eli tuo 334 vastaaja, joka listasi noita puolustajien kommentteja) niin hän on "vähän vinksahtanut". Mutta ihan riippumatta 334:n vinksahtamisen asteesta, noiden koulutusten puolustajat ovat selvästi kommentoineet tylysti ja leimaavasti.
(Paitsi: tehdään vain jotain - vastaus ja epämääräinen etenpäinmenovastaus)
Pystytkö hyväksymään, että on olemassa vastauksia, joihin ei tarvita juuri sinun hyväksyntäleimaasi ;)
Näkökulmia on monia! Itse katson tässä ketjussa tulleen ihan riittävät perustelut. Kyllä minä ymmärrän.
*ihmettelee joidenkin sitkeyttä ja, anteeksi vain, puusilmäisyyttä*
Niin, eli vastauksia ei anneta, ja sitten solvataan päälle. Tämäkö on sellaista dialogia, jota kaipasit? Eivät nuo vastaukst ole mitään oikeita vastauksia, vaan sisällötöntä löpinää. Tähän löpinään on kysytty sisältöä, mutta vastuksia ei saa.
Komppi tälle... Nimenomaan tämä vastaamattomuus on se eniten ihmetystä aiheuttanut asia tässä ketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kerrankin kun joku perustelee jotain kunnolla av:lla (eli tuo 334 vastaaja, joka listasi noita puolustajien kommentteja) niin hän on "vähän vinksahtanut". Mutta ihan riippumatta 334:n vinksahtamisen asteesta, noiden koulutusten puolustajat ovat selvästi kommentoineet tylysti ja leimaavasti.
(Paitsi: tehdään vain jotain - vastaus ja epämääräinen etenpäinmenovastaus)
Pystytkö hyväksymään, että on olemassa vastauksia, joihin ei tarvita juuri sinun hyväksyntäleimaasi ;)
Näkökulmia on monia! Itse katson tässä ketjussa tulleen ihan riittävät perustelut. Kyllä minä ymmärrän.
*ihmettelee joidenkin sitkeyttä ja, anteeksi vain, puusilmäisyyttä*
Niin, eli vastauksia ei anneta, ja sitten solvataan päälle. Tämäkö on sellaista dialogia, jota kaipasit? Eivät nuo vastaukst ole mitään oikeita vastauksia, vaan sisällötöntä löpinää. Tähän löpinään on kysytty sisältöä, mutta vastuksia ei saa.
Komppi tälle... Nimenomaan tämä vastaamattomuus on se eniten ihmetystä aiheuttanut asia tässä ketjussa.
Kyllä, alkaa tuntua siltä, että jos jotakin oikeaa keskustelua tai rakentavaa väittelyä haluaa, niin tämä ei taida olla oikea palsta. Teet mitä teet, niin joka tapauksessa olet avun tarpeessa tai vinksahtanut, jos olet "väärää mieltä".
Miksi siis työnantajan kannattaa diskoilu tilata ja maksaa siitä, jos pieni osa nauttii, koska nauttisi vaikkapa ylimääräisestä kahvitauostakin ja loput jurottavat kukin omista syistä?
Tätä tehdään TYÖAJALLA JA TYÖPAIKAN LASKUUN joten se ei voi olla vaikuttamatta heikentävästi työpaikan kokonaistulokseen. Missä konkreettiset hyödyt? HÄH?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 20:03"]
Mahtava ketju.
Tiivistelmä:
Ap joutuu leikkimään pupuleikkejä työyhteisönsä kanssa. Monet muut kirjoittajat kertovat omat kokemuksensa näistä työilmapiirinparantamisleikeistä. Monet sanovat niiden olevan noloja eivätkä halua osalllistua niihin. Monet myös puolustelevat niitä. Puolustujat kokevat olevansa heittäytyjiä ja joiden mukaan "kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti". Puolustajien puheenvuoroissa rivien välistä voi aistia halveksuvan asenteen ei-heittäytyjiä kohtaan. Kinastelua.
Sitten ketjuun ilmestyy pupuleikittäjä joka kertoo miksi pupuleikkejä leikitään. Hänen selityksensä ovat kummallisen ympäripyöreitä. Joku kysyy mikä on näiden pupuleikittäjien koulutus mutta kukaan ei vastaa. Sitten ketjuun ilmestyy psykologi joka alkaa tentata pupuleikittäjältä mihin teorioihin hänen leikkinsä perustuvat. Pupuleikittäjä väistelee eikä vastaa. Psykologi painaa päälle. Pupuleikittäjä yrittää kääntää vastaamattomuutensa psykologin viaksi ja keksii tekosyitä sille miksei vastaa mutta psykologi ei lannistu vaan jatkaa kyselyään. Lopulta pupuleikittäjä katoaa keskustelusta.
Hyvät av-laiset, olette päässeet seuraamaan psykopaattia mielipuuhissaan.
Nämä leikittäjät ovat psykopaatteja. Heille ei todennäköisesti ole mitään koulutustaja ja kaikki leikit perustuvat heidän omakeksimäänsä pseudotieteeseen. He ovat taitavia sumuttajia mikä selittää näiden leikkien suosion ja sen, että joku ylipäänsä suostuu maksamaan rahaa moisille huijarille. Kuten ketjussa kävi ilmi, ihmiset jakautuivat voimakkaasti puolustajiin ja vastustajiin. Näin usein tapahtuu psykopaattien läheisyydessä. Osa ihmisistä palvoo heitä ja uskoo kritiikittömästi kaiken mitä he sanovat. Osa taas tuntee, että jotain on vialla. Psykopaatit nauttivat vallasta ja heille on varmasti ilahduttavaa nähdä miten he ovat saaneet aikuiset ihmiset tanssimaan pillinsä mukaan. He myös nauttivat muiden kärsimyksen katselemisesta joten vielä parempi jos tämä leikkiminen aiheuttaa ahdistusta jollekin koulukiusatulle tai sosiaalisten tilanteen pelosta kärsivälle. Kun pupuleikittäjälle kerrottiin, että jonkun ikävät muistot saattavat näissä tilanteissa nousta pintaan, hän hyvin kylmästi ja torjuvasti kielsi oman vastuunsa tyyliin "ei oon mun ongelma jos olet pipipää" ja kehotti ahdistujia hankkimaan ammattiapua.
Mitä näistä pupuleikeistä sitten voi oppia?
Ainakin sen, että firman johto, joka on näitä pupuleikkejä ostanut, on täysi idiootti. Kannattaa myydä heti osakkeet.
Toisekseen se auttaa tunnistamaan ne henkilöt (eli puolustajat) joiden tuella psykopaatit ja narsistit pääsevät kipuamaan yrityksissä korkeisiin asemiin. Heille ei kannata kertoa mitään hyödyllistä tietoa koska tieto valuu heti näiden parasiittien tietoon. Jos yrityksessä on paljon näitä puolustajia, kannattaa vaihtaa työpaikkaa ja myydä osakkeet. Suosittelen lukemaan ns. Sonera-kirjan joka kertoo siitä miten pieleen asiat voivat pahassa tapauksessa mennä.
[/quote]
Erittäin hyvin kiteytetty.
Mä NIIIIIN tunnen sun tuskan.
Ja kun en todellakaan tuollaisia leikkejä jaksa, varmastikin kertoisin että viikkoni oli muuten aivan loistava mutta sitten tuli tämä torstai-ilta jossa aikuisen ihmisen pitää taantua lobotomiapotilaan tasolle ja se se vasta vituttaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahtava ketju.
Tiivistelmä:
Ap joutuu leikkimään pupuleikkejä työyhteisönsä kanssa. Monet muut kirjoittajat kertovat omat kokemuksensa näistä työilmapiirinparantamisleikeistä. Monet sanovat niiden olevan noloja eivätkä halua osalllistua niihin. Monet myös puolustelevat niitä. Puolustujat kokevat olevansa heittäytyjiä ja joiden mukaan "kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti". Puolustajien puheenvuoroissa rivien välistä voi aistia halveksuvan asenteen ei-heittäytyjiä kohtaan. Kinastelua.
Sitten ketjuun ilmestyy pupuleikittäjä joka kertoo miksi pupuleikkejä leikitään. Hänen selityksensä ovat kummallisen ympäripyöreitä. Joku kysyy mikä on näiden pupuleikittäjien koulutus mutta kukaan ei vastaa. Sitten ketjuun ilmestyy psykologi joka alkaa tentata pupuleikittäjältä mihin teorioihin hänen leikkinsä perustuvat. Pupuleikittäjä väistelee eikä vastaa. Psykologi painaa päälle. Pupuleikittäjä yrittää kääntää vastaamattomuutensa psykologin viaksi ja keksii tekosyitä sille miksei vastaa mutta psykologi ei lannistu vaan jatkaa kyselyään. Lopulta pupuleikittäjä katoaa keskustelusta.
Hyvät av-laiset, olette päässeet seuraamaan psykopaattia mielipuuhissaan.
Nämä leikittäjät ovat psykopaatteja. Heille ei todennäköisesti ole mitään koulutustaja ja kaikki leikit perustuvat heidän omakeksimäänsä pseudotieteeseen. He ovat taitavia sumuttajia mikä selittää näiden leikkien suosion ja sen, että joku ylipäänsä suostuu maksamaan rahaa moisille huijarille. Kuten ketjussa kävi ilmi, ihmiset jakautuivat voimakkaasti puolustajiin ja vastustajiin. Näin usein tapahtuu psykopaattien läheisyydessä. Osa ihmisistä palvoo heitä ja uskoo kritiikittömästi kaiken mitä he sanovat. Osa taas tuntee, että jotain on vialla. Psykopaatit nauttivat vallasta ja heille on varmasti ilahduttavaa nähdä miten he ovat saaneet aikuiset ihmiset tanssimaan pillinsä mukaan. He myös nauttivat muiden kärsimyksen katselemisesta joten vielä parempi jos tämä leikkiminen aiheuttaa ahdistusta jollekin koulukiusatulle tai sosiaalisten tilanteen pelosta kärsivälle. Kun pupuleikittäjälle kerrottiin, että jonkun ikävät muistot saattavat näissä tilanteissa nousta pintaan, hän hyvin kylmästi ja torjuvasti kielsi oman vastuunsa tyyliin "ei oon mun ongelma jos olet pipipää" ja kehotti ahdistujia hankkimaan ammattiapua.
Mitä näistä pupuleikeistä sitten voi oppia?
Ainakin sen, että firman johto, joka on näitä pupuleikkejä ostanut, on täysi idiootti. Kannattaa myydä heti osakkeet.
Toisekseen se auttaa tunnistamaan ne henkilöt (eli puolustajat) joiden tuella psykopaatit ja narsistit pääsevät kipuamaan yrityksissä korkeisiin asemiin. Heille ei kannata kertoa mitään hyödyllistä tietoa koska tieto valuu heti näiden parasiittien tietoon. Jos yrityksessä on paljon näitä puolustajia, kannattaa vaihtaa työpaikkaa ja myydä osakkeet. Suosittelen lukemaan ns. Sonera-kirjan joka kertoo siitä miten pieleen asiat voivat pahassa tapauksessa mennä.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2011 klo 10:57"]
tähän näkökulmaan ei ole tuo "kouluttaja" tai kukaan pupudiskon ystävä vastannut vaikka se on mainittu jo useita kertoja.
olen korkeasti koulutettu asiantuntija, arvostettu ja osaava omalla erityisalallani. Olen silloin tällöin joutunut tälläisiin "yhteishenkeä kohottaviin" typeryyksiin mukaan. En koe ahdistusta, en nolostu, en ole ujo. Mutta minusta aikuisten väkisin leikittäminen vain on todella idioottimaista ja typerää, eikä sillä saavuteta mitään sellaista, mitä ei pystyttäisi saavuttamaan älykkäämin keinoin. Milloinkaan nämä "vapauttavat leikit" eivät ole johtaneet työyhteisöissäni mihinkään positiiviseen kehitykseen.
Ja vielä toinen juttu, siitä, että traumoja voi valita käsittelevänsä tukahduttamalla tai kohtaamalla ne (tms.) niin tuskinpa kenellekään voi olla hyväksi kohdata traumojaan jossain työpaikan muutaman kerran koulutuksessa (olipa se millainen tahansa), työkaveriensa edessä, vaan ennemmin vaikkapa oikeassa terapiassa. Jokuhan jo kirjoitti käyvänsä terapiassa lapsuudentraumojen vuoksi, ja että ei halua niiden putkahtavan esiin työtoverien edessä. Ihan vain yksi pikkuongelma tähän liittyen on se, että vaikka kouluttaja sanoisi ja aidosti kokisi että kaikki reaktiot ovat ok, niin on varsin todennäköistä että jos itkee tuollaisessa tilanteessa niin jotkut työkaverit eivät sen jälkeen arvosta itkijää yhtä paljon (väärin, koska itkemisessä ei ole mitään pahaa, mutta tällaisia ihmisiä on).
Narsisteille tuollainen tilaisuus on kuin kultakaivos, siella saattaa saada paljonkin ideoita kiusaamiselle, juuri noinhan narsistit toimivat.
Tämä on lempiketjuni. Luin taas kerran läpi ja pakko nostaa, jos joku muukin haluaa lukea.
Vähän pelottavaakin, miten helposti joillekin voi myydä mitä tahansa "luovuuden" ja "heittäytymisen" nimissä. Ei tarvitse pelätä olevansa vastarannan kiiski ja estynyt nolostuja, vaikka vähän miettiikin, mitä tällaisella toiminnalla tavoitetaan ja miten se parantaa työilmapiiriä. Kaiken lisäksi ihmisillä on oikeus olla pitämättä erilaisista työhön kuulumattomista harjoituksista ilman että heitä haukutaan ja heitä pidetään epänormaaleina. Jotenkin luonnotonta on se, että kokee omien reaktioidensa olevan niitä ainoita oikeita eikä muita suvaita.
Laittakaa Youtubeen hakusanaksi ihmissolmu
Mä varmasti leikkisin nöyryytettynä kissaa ja veisin hautaan tämän salaiduuden, miksi on pe päivät vapaana..
[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 09:48"]
Tämä on lempiketjuni. Luin taas kerran läpi ja pakko nostaa, jos joku muukin haluaa lukea.
Vähän pelottavaakin, miten helposti joillekin voi myydä mitä tahansa "luovuuden" ja "heittäytymisen" nimissä. Ei tarvitse pelätä olevansa vastarannan kiiski ja estynyt nolostuja, vaikka vähän miettiikin, mitä tällaisella toiminnalla tavoitetaan ja miten se parantaa työilmapiiriä. Kaiken lisäksi ihmisillä on oikeus olla pitämättä erilaisista työhön kuulumattomista harjoituksista ilman että heitä haukutaan ja heitä pidetään epänormaaleina. Jotenkin luonnotonta on se, että kokee omien reaktioidensa olevan niitä ainoita oikeita eikä muita suvaita.
[/quote]
Tämä on myös mun yksi lempiketjuista.
Näiden pelleilykoulutusten tarkoitus on murtaa ne, jotka eivät ole jo murtuneet. Laillista kidutusta. Saadaan kuuliaisia työntekijöitä. Eivätkä enää kehtaa pyytää mitään, koska saattavat joutua "kehittämiskursseille". Kaikkiin ei tuo kiduttaminen tietty toimi, mutta isolle osalle kuitenkin. On se osavoitto.