HEINÄKUISET 2012

Ensinäkin pahoittelut kaikille, nyt tulee pelkkää omaa napaa...



Tuli juuri töihin, kävin vessassa ja täti olikin työmatkalla päättänyt tulla kylään. Vatsa kyllä nippaili tänään ja eilen, muttei samalla lailla kun ennen menkkoja on aikaisemmin ollut.

Pakko on sanoa että olen kyllä ihan hajalla. Vaikeeta on pidellä kyyneliä, mutta kun on töissä, niin on pakko.

Vaikeinta tässä on se että tämä on vaan todiste siitä etten enää tunne kroppaani. Ilmeisesti se raskaus, km, kaavinta ja kohtutulehdus muuttivat kroppani käyttäytymistä niin, että en yksinkertaisesti enää tiedä mikä on normaalia ja mikä ei. Nythän vatsa on nippaillut vaikka kuinka paljon ja munasarjatkin jomottaneet ja sitä minulla ei ikinä aikaisemmin ole tehnyt.

Kuten odotettua, korkealta tässä tipahdettiin. Lauantaina tehtiin lihaa, joka mielestäni haisi pahalle ja oli todella vaikeata syödä sitä. Joten, silloin olin kyllä hyvinkin varma että kyllä se nyt vaan on napannut.

Niin ja kuten moni muukin täällä, niin tunnen jo tässä vaiheessa niin että se olisi reilua, jos olisin plussannut. Että niin paljon paskaa on tullut niskaan, että nyt meitä onnistaa. Ilmeisesti ei.



Suuret pahoittelut tästä valitusvirrestä!!! Mitä tässä nyt voi, muuta kun kääntää katsetta kohti elokuuta. No, koska täti nyt tuli, niin kai sitä nyt on vaan toivottava että olisi normaalit/runsaat menkat, että tietäisi että ainakin sillä saralla kaikki kunnossa.



Oikein paljon plussaonnea kaikille muille!



Alexandra, kp1/28-32, yk6+km+yk3

Todella isot pahoittelut!!! Saa olla omanapaista tuossa kohtaa, todellakin. Teille kaikille pidempään yrittäneille niin kovasti soisi plussan ja tuntuu tosi ikävältä, että heinäkuulle niitä on tullut ihan äärettömän vähän. Tuokin on tosiaan niin inohttavaa, että sinulla omat tuntemukset ei enää kerrokaan totuutta, eli kroppa ei toimikaan niin kuin ennen ja itse olettamansa oireet onkinkin jotain muuta. Voi kurjuus, todellakin. Olisit plussan ansainnut, ihan niin kuin itsekin ajattelit. Mutta jostain ne voimat on kerättävä taa uuteen yritykseen... Se sentään on todistettu, että sinä voit tulla raskaaksi! Se on mahdollista.



Marjana: Aamulämmöt on ihan hyvä oire. Yleensähän ne sitten tippuu samana päivänä kun menkat alkaa, eli ainakin yhdeksi päiväksi antaa aina positiivisen olon :)



Wilhelmiina: Minusta teidän todellakin pitää miehesi kanssa kuunnella omaa sydätä, eikä äitiäsi. Jos te elätte elämänne sen mukaan, mitä joku muu kokee teille oikeaksi, niin pieleen menee. Jos te miehen kanssa päädytte ilman ulkopuolista painostusta siihen, että kaksi on hyvä lapsiluku, niin se on tietysti ok, mutta jos te kaipaatte kolmatta ja siitä haaveilette, niin GO FOR IT!!! Mekin miehen kanssa eilen naurettiin kun lapset riiteli eilen, sotki ruokapöydässä, leivitteli tavaroitaan pitkin ja poikin, että vielä tähän kolmas tietysti tarvitaan :D



Muille piinailijoille tsemppiä! Niin kauan kuin menkat on poissa, on toivoa :)



ON: Tänään ajattelin töitten jälkeen tehdä elämäni ekan ovistestin. 1vrk "liian" aikaisin aloitan, mutta se sallittakoon :) Tikkuja pitäisi olla neljään kiertoon, joten jos tässä kierrossa aloitan liian aikaisin, niin osaan sitten seuraavissa pantata testaamista vähän pidemmälle. Jänskättää jo!



Haaveissa3 kp8/26-28

Yllättävästi omat himot herää kun ovistesti rupeaa näyttämään tummempaa viivaa.. Kummaa.. ;)





Toivottavasti saadaan plussanneiden listaan vielä monta nimeä alle! Vielä lista näyttää aivan liian lyhyeltä!

Testi tehty ja näytti puhdasta negaa! Luulin että negan näkeminen sulattaisi paremmin ottaa menkat vastaan, mutta nyt vasta tuntuukin ihan järkyttävän pahalta! Itkettää kamalasti ja tuntuu että voisi kömpiä takas peiton alle. Kyllä naisen kroppa joutuu valtavasti kestämään kaikenmaailman oireet, nippailut ja jomotukset... Harmittaa niin paljon, että tuntuu ettei viitsi seuraavassa kierrossa tehdään yhtään mitään, koska se pettymys on niin valtava jos ei ole tärpännyt.

aloitin blogin jos joku haluaa kurkkia mitä meille kuuluu:) ei mitään oireita mutta sellainen leijuva olotila :D



http://becomingmami.vuodatus.net/

Alexandralle valtava voimahali. Olen sanaton :-( Ei voi kuin sanoa että elämä Ei ole reilua.



Marjanalle kärsivällisyyttä, vieläkin olet aika aikaisilla päivillä... Tsemppiä!! Toivoa ON, ja aamulämpöhän on lupaava!! bd



Mamille myös pahoittelut negasta, mutta samat sanat, toivoa vielä on... peukut on pystyssä!



haaveissa3: "Muutamia" (= monia erimerkkisiä) ovistestejä jo kokeilleena voin sanoa, että niissä on todella aika paljon hajontaa, että minä päivänä pitäs alkaa tikuttaminen. Ihan fiksua aloittaa ajoissa, ettei vaan ovis karkaa. Itse taisin aloittaa joskus kp10 ja kp11 näissä (peräti) kahdessa kierrossa kun olen tikuttanut ;-) Kiertoni on 2 viimeisen vuoden aikana heitellyt 25-32 välillä, ja ovisplussat sain ensin kp 13 ja 14, sitten kp14 ja 15. Ylivoimaisesti helpoin tulkittava oli Clearbluen hymynaamatesti.



Wilhelmiina: minäkin vanha nainen teen vielä paljon mitä äiti sanoo, mutta tämä on sellainen aihe, että vaikka sanoisi mitä, kuuntelisin omaa sydäntäni ja eläisin omaa elämääni! Jos teistä tuntuu siltä, että yhdelle on vielä paikka sydämissänne niin siitä vaan, ehdottomasti! :-)



Oma napa lähtee Tallinnaan ystävää tapaamaan ja hänen uutta pienokaistaan näkemään! Tämä ystävä teki esikoistaan 8vuotta.. ja tämä jälkimmäinen pikkuinen tulikin sitten ihan luomusti pari vuotta myöhemmin! Ihana tarina, että kaikki on mahdollista, kun vaan tarpeeksi ajoissa aloittaa..



Hyvää Halloweenia!

t. piinaileva Gabriela kp21/27-31 (dpo6)

... olispa edes niitä oireita, mutta ei paljo mitään. Miten tää piinailu voikin olla näin pitkää??

menkkoja ei tosiaan ole vielä kuulunut, mutta vielä ei voi kyllä iloitakaan. Tänäänkin sattuu vatsaan, ja on koko ajan nälkä. Käyttökelpoisen testin ajattelin ostaa vasta keskiviikkona (tai huomenna jos en jaksa odottaa!), jollei täti ole saapunut.



Pahoittelut Alexandralle, ajattelin että olisit plussannut kun oireet oli niin hyvät :(. Voimia sinulle!

Pahoittelut Alexandralle ja Mamille:( Tsemppiä seuraavaan kiertoon, koska raskaana olette olleet niin ihan varmasti se plussa sieltä ennemmin tai myöhemmin tulee! Meilläkin yk13 menossa enkä meinaa luovuttaa!



ON: Pahoittelut jo etukäteen että nyt tulee omaa napaa:( Viikonloppu meni mukavissa merkeissä ihan kotosalla pihalla puuhastellen ja lasten kanssa ulkoillen. Tänään sitten vihdoin päätin etten sitä työpaikkaa ota vastaa (virallinen päätös siis). En vain ole valmis tarvittaessa työhön kutsuttavaksi. Lastenhoitoasioita en pysty mitenkään järjestämään niin ja JOS työtä ei sitten olisikaan säännöllisesti (joka on todennäköistä) niin menisi päivähoitomaksut turhaan. Ja toisaalta taas en viitsi lapsia hoitoon laittaa jos itse olen kotona. Eihän täällä loputtomiin riitä tekemistä jos lapset ovat hoidossa ja joutuisi olemaan puhelimen ääressä soittoa odotellen kokoajan. Mutta nyt sitten stressaa se että mistä saan uuden työpaikan, säännöllisen työajan ja mielellään omalta alalta. Ammatissani ei ole paljon työllisyyttä tällä hetkellä, opiskella en ole ajatellut joten tuntuu kaikki suunnitelmat olevan nyt aivan auki ja typerää mutta tämän asian takia valvon öisin enkä saa nukuttua, murehdin ja stressaan!:( Mietin miten ihanaa olisi jos se kolmas sieltä ilmottaisi tulostaan niin ei tarvitsisi näitä asioita miettiä jatkuvasti. Tunnen olevani jotenkin niin väsynyt näihin työkuvioihin:(

Minkäänlaisia oireita ei ole suuntaan eikä toiseen mutta jotenkin pääkoppa sanoo että tämä stressi häiritsee jo niin paljon raskautumista ettei sitä plussaa taaskaan tule:( Kumpa saisi ajatukset siirrettyä muualle. Rinnat ei ole kipeät, alavatsaa nippailee toisinaan, ei kipeästi muta nippailee kuitenkin. Tiedä sitten mistä johtuu.



Anteeksi tämä omanapaisuus, nyt kuitenkin lasten kanssa siskoa tapaamaan.



Plussapuhureita!



Ele kp20/27 yk13

Voi Alexandra, miten pahoillani olen puolestasi! Paljon tsemppaavia ja lohduttavia halauksia sinun suuntaasi täältä! Todellakin olisi ollut täysin reilua, että te kaiken kokemanne jälkeen plussaisitte. Mutta haluan uskoa, että limakalvosi ja kohtusi vielä tämän kierron voimaannuttaa itseään, jotta saisitte oman nyytin ilman raskausajan ongelmia elokuuksi kotiin!



Marjana: Älä vielä luovuta! Aamulämmöt kuulostaa hyviltä ja noista loppukierron oireistahan ei voi mennä sanomaan, ovatko raskauden vai tädin merkki. Raskaana, kunnes toisin todistetaan!



Mamillekin voimahalaus täältä! Vaikka onhan niitä myöhäänkin plussanneita. Joten vielä ei pidä heittää kirvestä kaivoon, jos ei tätikään ole kurvannut paikalle. Ja jos tulee, luovuttaa ei silti saa!



Gabriela: Mukavaa reissua sinulle! Saatpahan ainakin muuta ajateltavaa näiden piinapäivien ajaksi! haluan uskoa, että teille se plussa nyt tulee! :)



Ele: Hienoa, että olet saanut tehtyä työpäätöksen. Vaikka työttömyys stressaakin, stressi on varmastikin suurempi silloin kun on tuollaisia päätöksiä avoinna. Hienoa, että miehesi tukee sinua työasioissa (muistaakseni joskus aikaisemmin puhuit näin). Totta on, että stressi vaikuttaa negatiivisesti naisen kiertoon ja raskaaksituloon, joten yritä saada ajatukset muualle (helpommin sanottu kuin tehty) ja nauti ihanista lapsistasi! :)



ON: No nyt on kyllä nippaillut! Koko päivän aamusta saakka ollut ikäviä nippailuja alavatsalla ja navan seudulla. Vatsan jännittäminen / vetäminen sisään tuntuu pahalta. Ei mitään kovia kipuja, mutta epämukavalta tuntuu. Toivottavasti se olisi merkki jostakin mukavasta.



Haluaisin kysyä lähinnä muilta esikoistaan kuumeilevilta, mutta toki myös muilta, miltä raskaaksitulo tuntuu ajatellen kehonne muutoksia. Vai oletteko ajatelleet asiaa ollenkaan? Itse en niinkään pelkää kehon ja vatsan suurenemista ja painon lisääntymistä, vaan uskon, että tulen nauttimaan vauvamahastani täysin rinnoin (jos saisi vähän enemmän rintojakin kuin nyt :D ). Mutta lähinnä mietityttää tuo liikuntapuoli, kun kuulin, ettei puoleen vuoteen synnytyksen jälkeen saisi tehdä suoria vatsalihaksia. Pitääkö paikkansa? Vaikuttaa jotenkin lantion luiden takaisin palautumiseen. Niin omaa kuntoa vaan pohdin, että tuleeko itsestään sitten ihan veltto lötkö. Nyt kuitenkin liikun aktiivisesti ja lihaskuntoni on hyvä. Se ei tietenkään vaikuta tähän vauvahaaveen suuruuteen, mutta mietityttää.. Tämän illan combatkin jää kyllä väliin näiden vatsaoireiden takia. Joten tästä se alkaa ;D



sopaka 26/30-33

Ele: tiedän tunteen tuosta työstressailusta, mutta ajttele nyt että ikinä et tule vanhana katumaan sitä että olet ollut senkin ajan lastesi kanssa kotona! Arvokkainta aikaa mitä voi olla! Minäkin stressailin esikoisen aikaan työjuttuja mutta sit musta paljastuikin melkoinen kotiäiti. Olinkin molemmista melkein kolme vuotta kotosalla ja sen tekisin nytkin jos raskaudun.



Sopaka: kropasta ja liikunnasta. Muistan stressanneeni myös esikoisen aikaan kroppaa ja liikkumattomuutta kovastikkin, mutta näin jälkeenpäin voin omalla kohdalla ainakin ajatella että aikansa kutakin. Olin sohvaperuna raskauden aikana ja lihoin noin 25 kg, mutta raskauksien jälkeen laihdutin ja sain paremma kropan kuin ennen raskauksia, siis vatsalihakset ja kaikki. Eli raskausaika voikin olla naisen elämässä sellainen aika kun voi ottaa vähän rennommin syömisten ja liikkumisten suhteen. Ehtii sit kyllä treenata taas kunnolla. Tosin jos nyt raskaudun en aio ihan niin kovasti repsahtaa kuin aiemmin. Ja aion myös jatkaa liikuntaa niin kauan kuin se hyvältä tuntuu. Kroppa kertoo kyllä miten pitkälle. Ja suoria vatsalihaksia ei kannata liian aikaisin aloitella synnytyksen jälkeen treenaamaan vaan ensin lantionpohjalihakset, sit syvät (poikittainen) kuntoon, sit vinot ja lopuksi suorat. Voi mennäkkin se puoli vuotta.



ON: ei menkkoja vaikka piti tänään alkaa. Menkkakolotukset kyllä korventaa alavatsaa. Eilen testissä nega joten ei paljoa toivoa. Paitsi niin kauan kun täti poissa ;)



Nelli kp 27 dpo 13

Tässä tulee nyt vähän tuosta liikunnasta :)



Mulla tuo esikko on nyt tosiaan 8kk, ja liikunta on mukana elämässä, ei niin aktiivisesti kuin aikaisemmin, mutta hiljaa hyvä tulee :)



Raskauden ollessa normaali, voi liikuntaa harrastaa, lajista riippuen, ihan raskauden loppuun asti, tietyin rajoituksin. Eli ei painetta vatsaan, ei repäiseviä liikkeitä, kovia hyppyja, syke alle 140-150 jne.. Aika hyvin osaavat neuvolastakin neuvoa. Itse kävin loppuun asti salilla kolme kertaa viikossa, tosin painot olivat hyvin paljon pienemmät kuin ennen raskautta.



Liikuntaan synnytyksen jälkeen on vähän eri ohjeita, mutta muutama ihan hyvä sääntö. Eli kannattaa aloittaa treenaus lantionpohjanlihasten palauttamisesta (vaikka olisi sektiosynnytys, niin raskaus on kuitenkin löysyttänyt paikkoja). Näin ehkäistään tulevaisuuden virtsanpidätysvaivat, laskeumat ym. Hyvää treeniä on aluksi vain "oikean" seisoma-asennon etsiminen, iso mahahan muuttaa ryhtiä. Vatsalihaksia voi alkaa treenata siinä vaiheessa, kun vatsalihasten välissäoleva linea alba on sulkeutunut (muuten vatsalihasten supistuminen vaan venyttää sitä, eikä sulkeudu ollenkaan..) Sulkeutuminen on yksilöllistä. Ihan hyvä vinkki on, että kovat jumpat ja hypyt aloittaa vasta jälkitarkastuksen jälkeen, ettet tee hallaa lantiopohjanlihaksille.



Ennen sitä hyvää liikuntaa on tietenkin vaunulenkit ja esim sauvakävely ja hiihto, jotka vetreyttävät myös imetyksessä jumittuneita hartioita. Ja musta oli jo se, että pääsi alkuaikaan hetkeksi itsekseen ulos musiikki korvilla, aivan ihanaa liikuntaluksusta :)



Vauva-aika menee ohi niin valtavalla vauhdilla, että kannattaa nauttia siitä, treenivuosia on sen jälkeen vielä edessä monia :)

Kiitos kaikille tsempeistä!! Muutaman yön ja päivän mietin, mutta tulin tulokseen että hitto, mä sen vauvan haluan! Menee siinä yöunet, rahat ja vapaa-aika taas 10 vuodeksi, mutta saa siinä jotain mitä ei voi materiaalissa mitata!



Voi Alexandra, olen niin pahoillani sun puolesta!! Kyllä kaikki vielä kääntyy hyväksi, vaikka on päiviä milloin siitä pilvestä ei vaan niitä hopeareunuksia löydy! Voimia ensi kiertoon!



Sopaka:Tämä ois jo raskaus numero 4. Kokemuksesta tiedän et pahoinvointi kestää viikolle 14, ei kivaa. Eniten pelkään miten selkä kestää ja riehaantuuko migreeni ihan älyttömiin mittoihin. Sektio on onneksi edessä joten sitä ei tarvii stressata enää. Peräpukamien (yök!) pahenemista pelkään myös. Mut ei tätä niin enää stressaa kun tietää ettei muutoksille mitään voi ja kilot on tiputettavissa sit jälkikäteen =)



Mä pidän peukkuja kaikille piinailijoille, täällä elellään jänniä päiviä =)!



Wilhelmiina kp 14/??

Piinapäiviä eletään, todellakin. Mutta vielä ei uskalla sanoa mitään. Piinailun ilon ja toiveikkuuden pilaa puolitoista viikkoa kestänyt ajoittainen ristiselkäkipu :(. Aivan sama liikunko vaiko istun, kipu ei katoa. Onneksi lääkettä en siihen vielä tarvitse :).



Aluksi kuvittelin, että menkkakipuahan tämä selkäsärky on, mutta sitten katsoin kalenteria ja totesin, että juu ei. Nyt se voisikin olla sitä, mutta harvemmin menkat alkaa vaivata jo kierron puolivälin tienoilla sentään :D.



Aika hiljaista on tässä kuussa ollut plussailujen kanssa, vaikka kuumeilijalista on pitkä kuin lapsen jouluaattopäivä ennen lahjojen jakoa. Onnea kumminkin Pullavaiselle ja Miss Understoodille! Teidän ansiostanne tämän kuun saldo ei jäänyt sentään ihan nollille :). Alankin seurata Becoming mami -blogia, josko sieltä saisi onnea omaankin yritykseen...



CatNip kp 23/23-24 yk 5

CatNipille, Sopakalle ja Solveigille oikein paljon peukutuksia!!



NelliN:lle onnea, jotta täti punainen pysyisi visusti poissa näkyvistä!!



Pahoittelut Alexandralle ja Mamille :( Nokka kohti elokuuta.. Kuka sitä nyt keskellä kesää lapsia ees haluaiskaan, joutuis raukat viettään synttäreitään kesälomalla ilman koulukavereita :)



ON: Tissit pysyvät kipeinä ja munasarjat jatkavat juilimistaan, välillä tulee oikein pahoja repäisykipuja, kun ei muista varoa. Eilen puuhailtiin, josko viikonloppuinen lima olisi ollut ovista?! Perjantaina ajattelin testata, silloin pitäisi pillerikierron mukaan menkat alkaa. Jos tulee negaa, niin tietää sitten alkaa suunnistamaan jälkimmäisen vuodon mukaan.



-Pikriina kp 25/28 tahi 12/?

Oma napa nyt ensin: Ihan tyylipuhdas negatiivinen ovistestistä. Ei siis minkäänlaista haamua tai mitään muutakaan testiviivaan viittaavaa. Mietinkin, että kannattaako huomenna kuitenkin testata? Vai jättää suosiolla yksi päivä väliin? Ei kai se ovisviiva nollasta yhtä äkkiä ilmesty?! Olen käsittänyt, että pikku hiljaa vahvistuu, jos vahvistuu.



Raskauden kertomisesta täällä on myös ollut puhetta, nyt en jaksa muistaa kuka siitä kirjoitteli. Minulla oikeastaan kaikki ystävät tietää kuumeilusta ja yrittämisestä. Olen muutenkin sellainen lörppä, että mikään ei pysy sisällä :) Uskon, että saan ystäviltä tukea tässä kuumeilussa ja yrittämisessä ja jotenkin on vain ihanaa, kun ympärillä on ihmisiä, jotka tietää meidän tilanteen. Jos vauvaa ei kuulu, niin siihenkin uskoisin ystävien tuen tulevan tarpeeseen. Plussasta kertoisin varmasti heti kaikille näille ystäville :) Suvulle sitten vähän myöhemmin, mutta ei kovin pitkään sitäkään pantattaisi.



Mamille pahoittelut negasta. Menkat ei kuitenkaan vielä alkaneet?



Ele: Nuo työasioihin liittyvät päätökset on vaikeita. Itse tein äskettäin päätöksen oman työurani suhteen, eikä se ollut sellainen, jota monet tekee... Eli astunkin askeleen taaksepäin, ihan vain siksi että haluan olla enemmän lasten kanssa. Sitä en usko myöhemmin katuvani. Uskon, että jokaiselle se oma polku jostain löytyy ja päätökset kannattaa tehdä niin, että niitä tehtäessä on rauhallinen mieli. Uskon, että tekemäsi päätös on teille oikea.



Sopaka: Vastaan vaikka kolmatta kuumeilen ;) Esikoista odottaessa olin innokas kehon muutoksia kohtaan, tykkäsin kun rinnat kasvoi ja vatsa pyöristyi. En ollut huolissani raskauskiloista, liikuin jonkin verran raskausaikana, en aktiivisesti. Imetysaikana kaikki kertyneet kilot tippui huimaa vauhtia ja niiden lisäksi lisääkin kiloja, vaikka olin siis ihan normaalipainoinen ennen raskautta. Toisessa raskaudessa muutokset oli jo tiedossa :) Mahasta tykkäsin paljon edelleen. Raskauskilot karisi vielä nopeammin ja paino pyöri alipainon rajoilla imetysajan. Aloin itse liikkumaan todella aktiivisesti vasta kun kuopus oli noin vuoden vanha, siitä lähtien eli noin neljä vuotta olen treenannut usemman kerran viikossa ja olen paremmassa fyysisessä kunnossa kuin ennen. Nyt olisikin jännä tulla raskaaksi, kun tuo fysiikka olisi siis ihan erilainen kuin ennen. Uskoisin jatkavani tätä liikuntaa niin kauan kuin se hyvältä tuntuisi.



CatNip: Toivottavasti nuo sinun oireet tietäisi hyvää, plussia on toivottoman vähän heinäkuulle!!



NelliN: Toivotaan, että menkat pysyy poissa :)



Solveig: Samat sanat sinulle, toivottavasti mekat ei tule vaan plussa :)



Wilhelmiina: Olipa kiva kuulla, että olette päättäneet seurata omaa haavettanne vauva-asian suhteen. Niin ne oikeat ratkaisut vain löytyy, omasta sydämestä :)



Haaveissa3 kp 8/26-28 yk 4 ja ovista metsästämässä :)

Jotenkin helpottavaa saada purkaa pahaa oloa tänne, kun täältä saa niin ihanaa tukea. Isot halit teille jokaiselle!



Menkat ei ole vieläkään alkanut! Nyt siis kp 30/28-31, joten huomenna viimeistään... Kyllä ihmettelen kun kestää, yleensä on tullu aina kp 28. Ehkä kroppa on sekasin kun olen jännittänyt. Tein 99,9 % luotettavalla testin, joka näyttää 4 päivää ennen onko raskaana, joten en usko raskauteen millään. Vaikka ihmeitäkin tapahtuu...



Joo, mutta se siitä ON, nyt keskityn teihin ihanat! :)



miss_understood; Ihanaa, käyn heti kurkkimassa! :)



-Gabriela-; Ihanaa tallinan reissua ja plussatuulia sinne!! Onpa ihana kuulla ystävästäsi. :)



Solveig; Plussia sinne!! :)



eleanora; Muru, varmasti päätöksesi oli oikea! Kaikki varmasti järjestyy, niin uskon myös itseni puolesta. Olen siis ollut 5v. kotona lasten kanssa ja nyt etsin töitä. Mitään sopivaa ei ole vielä löytynyt, mutta uskon että kaikki menee niinkuin on tarkoitettu. Joten älä murehdi sinäkään sielä, ethän? :)



sopaka; Peukut pystyssä!! :) Mä niin tykkäsin olla raskaana, rakastin sitä pallomahaa ja vaikka liikkuminen oli vähän hankalaa välillä supistusten ym. takia, niin ikävöin edelleen sitä aikaa. Aika nopeasti muistaakseni sai alkaa harrastamaan liikuntaa, toki riippuu synnytyksestä jne. Tästä kannattaa sitten puhua neuvolassa.



NelliN; Sinnekin plussatuulia kovasti!! :)



Elita; Hyviä vinkkejä tuli sieltä liikunnasta. :)



Wilhelmiina; Hieno asenne!!! Ja tsempit ja plussia sinne! :)



CatNip; Toivotaan että kipuilut lähtis äkkiä pois, pikaista paranemista!!



Pikriina; Peukut on pystyssä!! :)



haaveissa3; Peukkuja että tulis ovisplussa!! :)



Alexandralle vielä isot voimahalit!!!



Otin itseäni niskasti kiinni tänään. Tuli ihan huono omatunto kun täälä itken kun ei tärpännyt, vaikka meillä oli vasta yk 2. Nyt vain odottelen että täti tulee kylään ja sitten taas uutta yritystä. Olispa aivan mahtavaa jos jouluksi saisi sen plussan... Toivossa on siis hyvä elää, eikä meistä kukaan luovuta missään vaiheessa, eihän?!



PLUSSIA KAIKILLE!!! :)

Pahoittelut Alexandralle kuukautisista...varmaan rankkaa,kun on se keskenmenokin taustalla..älä vaan missään nimessä menetä toivoa! Joskus se vaan ottaa enemmän aikaa..

Mami,äläs nyt luovuta,menkkakipuja voi olla vaikka olisi raskaana..sit vaan kuukautiset ei ala tai tulee niukat "valekuukautiset".

Oireita täällä:

-kuukautiset myöhässä nyt 6-10 päivää

-aamulämmöt yli 37

-hirmuinen yöhikoilu

-vilunväreet

-kuvotus nälkäisenä

-pientä huimausta?

-masu vaikuttaa turvonneelta,paino noussut kilon

-6 pv oletetusta ovulaatiosta kipua munasarjan kohdalla -tähän aikaan myös wc-paperiin tuli tippa verta

-kun kuukautisten piti viimeistään alkaa (6 pv sitten),kova vatsakipu yöllä,kesti 2 min.

-juilimista munasarjan kohdalla kumartuessa jne.

-runsas valkovuoto,(kokkareitakin) Toivottavasti näistä oireista on johonkin! Testaan perjantaina.. : D Toivotaan plussia loppukiertolaisille!

Tuosta raskaudesta kertomisesta: mä ainakin kerron heti ÄIDILLE kun saan 2 viivaa..en välttämättä heti muille..sitäpaitsi keskenmenothan tulee yleensä ensimmäisen raskauskuukauden aikana,luin tilastoja..mulla olis jo 1 ja puoli kk kasassa mutta en ole vielä edes testannut..

Alexandra: Voi että harmittaa puolestasi! :( Halaus sinne ja voimia taas eteenpäin!



Haaveissa: Mitä ovistikkuja hankit?



Mami: Ei se plussa vielä mahdoton ole, jos tätiä ei kuulu. Mutta tiedän kyllä tuon negan testaamisen tunteen...



Gabriela: Voi luoja, toivottavasti ei mene meillä 8 vuotta esikoisen väsäämiseen. Siinä pitää olla jo pitkä pinna... Kohta niitä oireita sinullekin voi ruveta sitten satamaan, kun on kiinnittyminen tapahtunut. ;)



Ele: Voithan sinä varmasti hakea jotain muitakin töitä sillä välin, kun oman alan hommia ei ole? Inhottavaa tuollainen epävarmuus varmasti on. =/ Yritä olla murehtimatta liikaa.



Sopaka: Minä olen myös ajatellut, että olisin hyvin onnellinen siitä vauvamasusta ja viihtyisin siinä olomuodossa. Todellisuuttahan ei tiedä, mutta ainakin tuollainen tunne minulla on. Liikunta asiaa olen miettinyt sen verran tuttavien kokemusten kautta, että tuskinpa se liikunta pitkäksi aikaa pois jää. Moni tuttu on ratsastanut hyvin pitkälle raskauden aikana, jos olo on ollut hyvä. Lenkkeily on toinen pääliikuntamuotoni, joten uskon sitäkin voivan jatkaa pitkään. Ja noihin lajeihin varmaan pääsee raskauden jälkeenkin pian takaisin. Minä luulen, että se on paljon itsestä kiinni sitten miten aktiivisesti pitää kunnostaan huolta raskauden aikana ja sen jälkeen. Varmaan on juuri jotain tiettyjä asioita, joita ei suositella tehtäväksi. Nuo suorat vatsalihakset voi aivan hyvin olla yksi niistä, mutta sitten pitää vaan tehdä jotain muuta ja antaa vatsalihasten olla rauhassa vähän aikaa.



ON: Piti sitten taas mennä testaamaan kuitenkin ja negahan sieltä tuli. Kyllä kieltämättä nyt viimeistään alkaa usko hiipumaan tämänkin kierron suhteen. Rinnat on eilisestä asti olleet todella arat, joten varmasti niistä saa taas hyvän ensimerkin milloin menkat alkavat. Rintojen arkuus kun häviää kuin taikaiskusta, niin menkat alkaa sitten muutaman tunnin päästä tai viimeistään samana päivänä... Eli nyt sitten puristelen tissejäni ihan hysteerisenä seuraavan vuorokauden ja testailen vieläkö ne ovat arat. :D



Marjana kp 29/30(-33) Dpo 13 yk 19

Kiertopäivä 28 dpo14 ja testasin apteekin Elivo-testillä haamun! Ihan selkeä kuitenkin ei tarvi tihrustella. Vielä lauantaina herkällä ei näkynyt mitään eikä sunnuntaina normaalilla. Eilen en testannut. Tuntuu varovaisen hyvältä mutta eikös näillä päivillä pitäis tulla jo kunnon plussa..?



Hämmästynyt ja iloinen Nelli

Kiitos naiset aivan ihanasta tuestanne!!! En tiedä mitä tekisin ilman teitä!



Haaveissa3: Kiitos sanoistasi! Käsittääkseni nousee sitten pikkuhiljaa, mutta olen tikuttanut sen verran vähän että paremmat neuvot saat joltain toiselta. Itse olen aina tikuttaessa kyllä saanut jonkun asteisen haamun, mutta en vielä kertaakaan plussaa.



Mami: Tiedän tunteen. SUURET pahoittelut! Toivottavasti vain testasit liian aikaisin! Toivoa ei saa heittää ennen kun täti tulee (eikä välttämättä silloinkaan :D).



Gabriela: Kiitos! Ihanaa että jaksat aina olla niin positiivinen! Toivon todella että te saatte sen kauan kaivatun plussan!



Solveig: Kiitos sanoistasi! Odottelen jo innolla koska testaat! Hyvin jaksat kyllä odotella testaamisen kanssa. Plussaonnea!



Ele: Kiitos järkevistä sanoistasi! Hyvä että sait kuitenkin tehtyä päätöksen, johon olet tyytyväinen, työn suhteen. Vatsan nippailu on hyvä merkki, toivotaan plussaa!!



Sopaka: Kiitos lohduttavista sanoistasi! Oireesi kuulostavat vallan mainioilta! Niin ja tohon urheiluun voin vain kommentoida että samanlaisia ajatuksia minulla oli myös ennen km:a. Olin tehnyt paljon työtä hyvän kunnon eteen ja tuntui siltä että jotenkin sitä haluaisi ylläpitää sen. Mutta, nyt km:n jälkeen kun olin niin kauan urheilukiellossa ja jopa sänkylevossa, niin kunto kyllä tipahti niin alas että. Tässä vaiheessa voin kuitenkin sanoa että sen saa aina sieltä nostettua :) Joten, älä turhaa huoli. En ole kyllä kuullut tuosta puolen vuoden karenssista ikinä.



Nelli: Aina on toivoa, kun täti on poissa :)



Wilhelmiina: Kiitos, oikeassa olet. Ja oikein hyvän päätöksen teit, omasta elämästäsi on kuitenkin kyse.



CatNip: Itselläni oli siinä kierrossa kun plussasin, selkäkipuja ja laskin ne jälkikäteen ihan raskausoireeksi.



Pikriina: Kiitos piristävästä kommentista. Oikeassa olet, elokuu on paljon parempi kuukausi :D Onnea perjantain testailuun!



Morning butterfly: Kiitos, kyllähän se niin on että tuntuu vielä rankemmalta kun täti tulee nyt tuon km:n jälkeen kun ennen sitä. Onnea testaukseen, kyllä se plussa sieltä on tulossa teille!



Marjana: NIIN toivon että se täti pysyisi nyt poissa ja saisit siirtyä tuonne odottajien puolelle!!! Jännityksellä odottelen huomista ja pidän peukut pystyssä!



ON: Alan olla hyvinkin huolestunut. Totta kai suru on suuri kun täti ilmestyi pilaamaan hyvän fiiliksen, mutta nyt kun se kerran kylään tuli, niin saisi kyllä tulla kunnolla. Eli, vuoto on edelleen todella niukkaa ja pelkään että näistä tulee samanlaiset menkat kun viime kierrossa, eli todella niukat. Sehän taas sitten tarkoittaa sitä että kohtu ei ole palautunut km:sta, kaavinnoista ja kohtutulehduksesta.

Itselläni ei aikaisemmin ole hirveästi mitään menkkaoireita ollut. Nyt kuitenkin vatsa on todella turvoksissa ja jopa kosketusarka, jos painelee. Kivut ovat ihan erilaiset kun aikaisemmin menkkojen aikaan. Vähän on etovaa oloa silloin tällöin ja hormoonit ovat ihan sekaisin. Tänään aamulla kaaduin matkalla autolle ja meinasin purskahtaa itkuun. Onko teillä muilla vastaavia menkkojen aikaan?

Sitten se suuri huolta aiheuttava kysymys. Tiedättekö miten tätä vähävuotoisuutta voitaisiin hoitaa, jotta sitten oikeasti vielä joku päivä voisin raskautuakin? Olen päättänyt testata vielä viikonloppuna, vaikka mahdollisuuksia ei oikeasti ole. Ja sitten jos vuodot eivät tästä kasva, niin menen gynelle vielä tästä kierrosta.



Alexandra, kp2/28-32, yk6+km+yk3