Kuinka vakavalta kuullostaa tällainen? (alkoholiriippuvuudesta asiaa)
Meillä on tullu vähän tavaksi ottaa n. joka toinen ilta viiniä, juomme noin pullon illassa puoliksi miehen kanssa, joskus emme juo edes kokonaista pulloa. Nyt päätin että vähennän juomistani, eilen en ottanut ollenkaan, en ota tänäänkään, mutta nyt jo suunnittelen että huomenna sitten ruoan kanssa avataan pullo.
Olenko alkoholisti vaiko sellaiseksi luisumassa?
Kommentit (33)
Mä olen absolutisti, koska tiedän, että alkoholi ei sovi mulle. En minkään uskon takia.
Ehkä pari kertaa vuodessa saatan jotakin ottaa, mutta pidän huolen, etten 3 olutta enempää juo.
Joskus opiskeluaikoina saatoin juoda paljonkin, mutta nykysin en.
On mukavaa kun ei tarvitse herätä seuraavana päivänä krapulaan. Eikä ole sellainen virta pois olo koko päivän.
Kiva kun mieli on kirkas ja jaksaa.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2011 klo 20:58"]
Siinä vaiheessa, kun niitä määriä tai juomistapoja alkaa pohtimaan, ongelma joko jo on tai se on tuloillaan.
Riippuvuus kehittyy todella salakavalasti. Mielestäni on huolestuttavaa, jos jo parin "selvän" päivän jälkeen suunnittelet pullon avaamista. Eikä se ruuan kanssa juominen tee siitä yhtään sen vähemmän vahingollista - jos riippuvuus on syntynyt. Ei myöskään se, juotko viiniä, kaljaa tai koskenkorvaa.
[/quote]
Ei se nyt ihan noinkaan mene. Itse muistan nuorena, kun aloin miettimään omaa alkoholinkäyttöäni. Otin samoin, kuin muutkin kaverit, eli perjantaisin tai lauantaisin käytiin kapakassa. Joskus saatettiin opiskelukavereiden kans piipahtaa keskiviikkona oluella.
Pohdin omaa alkoholinkäyttöäni ihan vain sen takia, että minusta kaikkien pitäisi miettiä jossain vaiheessa suhdettaan alkoholiin. Totesin sitä aikani pohdittuani ja luettuani pari aiheeseen liittyvää kirjaa, että en edes pidä alkoholista, joten voin olla ottamattakin, vaikka se kuuluu nuoruuteen. Nuorena kun tuntui, että kaikkien opiskelijoiden piti perjantaina kokoontua jonnekin viinille ja sitten kapakkaan ja olla loppuun asti ja joskus oltiin kännissä, joskus ei. Pohdinnan jälkeen uskalsin rohkeammin kieltäytyä viikonloppujuhlinnasta, jos minua ei kiinnostanut, koska totesin, että en edes pidä alkoholista.
sitten se on ongelma kun sitä ei enää saa mistään muuten on hallittua nautiskelua.
Tissuttelin lasillisen ruuan kanssa iltaisin. Se oli ihanaa. Kohta huomasin, että menee jo pari lasillista illassa. Ei se ketään haitannut. En ollut humalassa. Oli vaan ihana olo.
Tuskin maltaoin odottaa iltaa, että saisin korkata pullon. Oli mahtavaa suunnitella alkossa mitä voisi maistaa, kävin myös tasokkaissa pubeissa maistelemssa uutuuksia. Kaikki oli hyvin.
Sitten vaan jonain päivänä huomasin kauhukseni, että olinkin juonnut koko viinipullon! Kääk. Pitikin olla varovaisempi.
Olin kuitenkin töissä ja aamulla oli oltava skarppina. Inhosin dokuja. Haistoin heti, jos joku oli juonnut edellisenä iltana.
Kuten voit arvata, en pystynyt vähentämään enää juomista. Kovasti lupailin aina itselleni aamulla etten ottaisi illalla. Kotiin tultuani oli pakko saada lasillinen...
Pian menikin jo kaksi pulloa viiniä, aloitin heti kotiin päästyäni klo 15 jälkeen. Menin nukkumaan klo 22 mennessä.
Ahdistus oli kamala ja itseiho valtava. Ilo katosi kokonaan.
Muuta en toivonut kuin kuolemaan, tai tietty joku kunnon paukkukin kävis ;D
Aloin juomaan väkeviä. Sitten jokin naksahti! Ymmärsin, että joko jatkan tai lopetan. Onneksi valitsin elämän ja lopetin kokonaan. En kysellyt kenenkään mielipidettä. Rakastin alkoholia liikaa ja tiesin, että kuolevani, jos jatkan. En ole tyhmä! Tiedän miten viina vie koko ihmisen.
Tsemppia ap:lle.
jos joisit sen puoli pulloa kerran viikossa, se olisi ok, mutta nyt jos lasket että olet ollut päivän ilman, ja sitten huomenna korkkaat taas, niin olet riippuvainen.
meillä on ollut tuota 20v ei ole luisunut yhtikäs mihinkään.
Älä usko noita "kokemuksia" joita uskikset/ absot yrittävät levittää.
eikä mikään ongelma, jos se pysyy tuossa
Noi absot on todella rasittavia. Mäkin juon päivittäin ja ei tunnu missään. Nytkin tässä tissuttelen. Lapsi nukkuu jo. Elämä ilman viinaa on TYLSÄÄ.
olet ok. Mutta jos mietin ja suunnittelet koko ajan seuraavaa kertaa, niin olet kusessa.
"kivaa, huomenna saan sit taas ruuan kanssa ja jälkiruuaksi" niin se on mun mielestä vähän huolestuttavaa.
Tosin saatan mäkin haaveilla, että ensviikonloppuna vetäsen kunnon kännit, kun oikein joku asia ottaa päähän.
Tissuttelin lasillisen ruuan kanssa iltaisin. Se oli ihanaa. Kohta huomasin, että menee jo pari lasillista illassa. Ei se ketään haitannut. En ollut humalassa. Oli vaan ihana olo.
Tuskin maltaoin odottaa iltaa, että saisin korkata pullon. Oli mahtavaa suunnitella alkossa mitä voisi maistaa, kävin myös tasokkaissa pubeissa maistelemssa uutuuksia. Kaikki oli hyvin.
Sitten vaan jonain päivänä huomasin kauhukseni, että olinkin juonnut koko viinipullon! Kääk. Pitikin olla varovaisempi.
Olin kuitenkin töissä ja aamulla oli oltava skarppina. Inhosin dokuja. Haistoin heti, jos joku oli juonnut edellisenä iltana.Kuten voit arvata, en pystynyt vähentämään enää juomista. Kovasti lupailin aina itselleni aamulla etten ottaisi illalla. Kotiin tultuani oli pakko saada lasillinen...
Pian menikin jo kaksi pulloa viiniä, aloitin heti kotiin päästyäni klo 15 jälkeen. Menin nukkumaan klo 22 mennessä.
Ahdistus oli kamala ja itseiho valtava. Ilo katosi kokonaan.
Muuta en toivonut kuin kuolemaan, tai tietty joku kunnon paukkukin kävis ;DAloin juomaan väkeviä. Sitten jokin naksahti! Ymmärsin, että joko jatkan tai lopetan. Onneksi valitsin elämän ja lopetin kokonaan. En kysellyt kenenkään mielipidettä. Rakastin alkoholia liikaa ja tiesin, että kuolevani, jos jatkan. En ole tyhmä! Tiedän miten viina vie koko ihmisen.
Tsemppia ap:lle.
en voisi ainakaan heti kuvitella että menisi tällaiseksi oma juomiseni. Pystyn juomaan ihan maksimissaan viinipullon, mutta sekin tapahtuu n. kerran vuodessa. t. ap
mä haaveilen jo etukäteen huomisesta bodypumpista, oonko siis liikunta-addikti??
"kivaa, huomenna saan sit taas ruuan kanssa ja jälkiruuaksi" niin se on mun mielestä vähän huolestuttavaa.
Tosin saatan mäkin haaveilla, että ensviikonloppuna vetäsen kunnon kännit, kun oikein joku asia ottaa päähän.
raja miehillä 24 ja naisilla 16 alkoholiannosta viikossa. 12 cl viiniä = 1 alkoholiannos. Jos tämän yli menee pitäisi olla huolissaan.
Siinä vaiheessa, kun niitä määriä tai juomistapoja alkaa pohtimaan, ongelma joko jo on tai se on tuloillaan.
Riippuvuus kehittyy todella salakavalasti. Mielestäni on huolestuttavaa, jos jo parin "selvän" päivän jälkeen suunnittelet pullon avaamista. Eikä se ruuan kanssa juominen tee siitä yhtään sen vähemmän vahingollista - jos riippuvuus on syntynyt. Ei myöskään se, juotko viiniä, kaljaa tai koskenkorvaa.
raja miehillä 24 ja naisilla 16 alkoholiannosta viikossa. 12 cl viiniä = 1 alkoholiannos. Jos tämän yli menee pitäisi olla huolissaan.
mutta annan sellaisen silti. Nyt kannattaa viettää n.2 kk täysin tipaton kausi, jonka aikana pohdit perusteellisesti suhdettasi alkoholiin ja tutkailet mitä tuntemuksia ilman oleminen sinussa herättää.
Asiat näyttäytyvät selkeämpinä, kun ei ole ihan päivän päässä se seuraava juomahetki.
Jos ajatus siitä, että olisit 2 kk ilman alkoholia, ahdistaa...olet jo tosi kusessa.
Naisilla 5-7 annosta / viikossa, joten laske siitä.
Suomi on niitä harvoja kaljatehtaiden masinoimia maita, joissa vähätellään viinanlitkimistä.
Naisilla 5-7 annosta / viikossa, joten laske siitä.
Suomi on niitä harvoja kaljatehtaiden masinoimia maita, joissa vähätellään viinanlitkimistä.
todella rasittavia. Mun ei tarvitse juoda ollenkaan, mun elämä on kivaa ihan ilman alkoakin. Säälin kaikkia niiden tissuttelijoiden lapsia, jotka vierestä joutuu seuraamaan (jossain vaiheessa joka tapauksessa) vanhempiensa dokaamista.
Moi, Mielenkiintoista keskustelua. Itsekkin asiaa vakavasti miettineenä ja nyt vihdoin jotain omalla kohdallani tehnytkin. Tästä olen itseäni kiittänyt.
Hiukan taustaa.
Olin 22v , kuljetin pieniä lapsia päivähoitoon, tein työni ja hain lapset hoidosta. Illalla aluksi lähikaupasta silloin tällöin olutta. Homma turposi pikkuhiljaa, "harrastus" muuttui yhä intensiivisemmäksi, meni 6 - 12 olutta illassa ja aamulla töihin. Illalla taas olutta , koska oli hutera olo. Siis joka toinen päivä kännit illalla ja jokatoinen rapulaan. Viikonloppuna sitten saikin ottaa , koska olihan viikonloppu. Tätä jatkui lapset kasvoi ja minä join, sivistyeesti, viinejä,kirkkaita vain viikonloppuisin joskus.
Aloin säikkyä kaikkea, väsytti. Tein kyllä työni. Mutta.
Kerran olin jostain syystä kipeä ja alkoh. ei maistunut. Istuin työpaikan taukohuoneessa ja säikähdin. Tällaista tunnetta en ollut kokenut tässä huoneessa koskaan, olinhan kuitenkin 10 vuotta siellä jo työpäivinä asioinut.Tajusin, että aina tässä istuessani minulla oli rapula tai iloinen 0,2 promillen humala. Nyt olin selvä enkä rapulainen. Kauhistuin ajatustani. Olinko ollut 10 vuotta siis aina rapulassa tai juovuksissa?
Niin se vain menee. Eikä sitä itse huomaa, juomistaan.
Lapset ovat kasvaneet, kohta aikuisia. Minä poika olen juonut, en liikaa mutta tissutellut kokoajan. Lopulta 40-60 pulloa viikossa. Nopeasti laskettuna Ka. 40-60 euroa viikko, 180-270 euroa kuukausi, 2160-3240euroa vuosi. Ja tämä kertaa nämä juodut 15 vuotta tekee...
32 600 euroa - 48 600 euroa.
48 600 euroa on aika iso summa minulle.
Tuolla summalla olisin jo ostanut sen haaveilemani kesämökin perheelleni.
Eikä tuo raha se tärkein tässä, vaan ne väsyneet päätökset ja tekemättömät (vapaa-ajan)työt jotka juomiseni on aiheuttanut. Niistä on kärsinyt muutkin.
Nyt jo jonkin aikaa juomatta olleena huomaan, kuinka olen pilannut omaa aikaani joka minulle on lahjaksi annettu, olemalla juovuksissa tai toipilaana juopottelusta.
Hävettää.
En ole menettänyt terveyttäni,perhettäni,työtäni juomisella. Olin menettänyt itseni ,oman tahtoni ja unelmani tälle viekkaan salakavalalle harrastukselle.
Nyt on kiva käydä lenkillä kun ei vatsassa kierrä eikä mielessä ole ne kylmät juomat kaapissa. On mukava mennä nukkumaan kun oikeasti väsyttää Eikä tarvitse vishyä varata sängyn laitaan, koska yöllä suuta kuivaa. Painajaisia ei juuri näe. Aamulla herää virkeänä ja suoli toimii. Autolla voi ajaa milloin vain ja poliisi liikenteessä luo turvallisuutta. Kaupassa ei tarvitse pelätä hyllyjen kaatuvan päälle. Ylipäätään ei hiota kuin lenkkeillessä ja rakastellessa. Lapsien kanssa on mukava käydä yökahvilla apsilla. Sekin on aivan uutta, koska ennen olin tuohon aikaan kännissä tai pois sitä nukkumassa.
Jo muutama kalja turrutti ja laittoi suunnitelmat uusiksi; Ei autoilua , ei vierailuja, ei asioiden hoitoa... Vain niitä sinisiä ajatuksia jotka eivät lopulta anna mitään, humalassa.
Hyvää kesää kaikille