Kylläpä tuli paha mieli lapseni puolesta.

Mutta kysymyshän on tilanteesta sen jälkeen;

3vuotias ei ottanut leikkiin mukaan,ja pallotteli yksin. Miksei voinut pallotella 2vuotiaan kanssa?

Ei se 2 ja 3-vuotiaan ikäero nyt NIIN iso ole?

Ja miksi pyydettiin ap,ta ja lasta pysymään pihalla, jos ei haluta leikkiä heidän kanssaan?

Ja miksi pojan äiti maanitteli mutta ei saanut tahtoaan läpi? Eli pojan tahto voitti, äidit ja 2vuotias jäivät häviäjiksi, ja pojan äiti tahtomattaankin viestitti pojalle ettei tarvitse jakaa lelua tai leikkiä 2vuotiaan kanssa.

SE OLI SEN POJAN PALLO!

JOS HÄN HALUSI NYT PALLOTELLA ITSEKSEEN, NIIN SE KAI HÄNELLE SUOTAKOON!!

pojan äiti vain kysyi pojalta, että antaisiko välillä palloa tytöllekkin, ei tuossa tilanteessa olisi ollut järkevää repiä omalta lapselta palloa kädestä, joka todennäk. olisi hajonnut..siinä repimisessä

miten joku oikeasti voi olla sitä mieltä, että lapselta pitäisi repiä OMA lelu kädestä, että joku muu voisi sillä leikkiä.

annatko miehesikin muille "kokeiltavaksi" jos joku haluaa.

kyllä muidenkin pitää saada sinun miehelläsi leikkiä, vaikka sinä hänellä leikitkin...viedään miehesi sinulta kesken "leikin" LOL

Mutta kysymyshän on tilanteesta sen jälkeen; 3vuotias ei ottanut leikkiin mukaan,ja pallotteli yksin. Miksei voinut pallotella 2vuotiaan kanssa? Ei se 2 ja 3-vuotiaan ikäero nyt NIIN iso ole? Ja miksi pyydettiin ap,ta ja lasta pysymään pihalla, jos ei haluta leikkiä heidän kanssaan? Ja miksi pojan äiti maanitteli mutta ei saanut tahtoaan läpi? Eli pojan tahto voitti, äidit ja 2vuotias jäivät häviäjiksi, ja pojan äiti tahtomattaankin viestitti pojalle ettei tarvitse jakaa lelua tai leikkiä 2vuotiaan kanssa.

Ap eikä hänen lapsensa pyytänyt 3v palloittelemaan ap:n lapsen kanssa, vaan he pyysivät palloa lainaksi! Minustakin homma olisi mennyt niin että lapset olisivat leikkineet YHDESSÄ pallolla, mutta ap näki että hänen lapsensa olisi pitänyt saada KOKEILLA palloa. Se ei ole yhteisleikkiä, vaan ap:n lapsi olisi halunnut pallon 3v:lta.

3v:n äiti viesti että kiva jos lapsi lainaa lelua, mutta ei ole pakko. Toisen kanssa leikkimisen osalta hän ei viestinyt mitään, koska siitä ei ollut puhetta.

Jos 3v:n äiti pyysi ap:ta pysymään pihalla, niin eikö se tarkoita että 3v:n ÄITI halusia ap:n jäävän, ei tuo 3v poika. Ei kai se äiti itselleen leikkiseuraa halunnut:=o

Juu ei tietenkään, mutta 3v kaveri tietenkin uskaltaa...



Mikä ero tässä on? Olisiko niin että 3v kykenee tässä tapauksessa yhteisleikkiin, mutta 2v ei?

Ilman muuta täytyy antaa toisen kokeilla. Sitä kutsutaan jakamiseksi. Kokonaan ei tarvitse omista tavaroistaan luopua, mutta täytyy oppia siihen, että annetaan toisen hetken aikaa kokeilla ja sitten sen saa takaisin.



Tällaisella kasvatusperiaatteella ei kasva minäminäminä -ihmiseksi, niin kuin moni väittää, vaan ihan samalla lailla ap:n lapsi joutuu sietämään omaa mielipahaa kun on hänen vuoronsa jakaa lelu.



En tämän ketjun jälkeen enää yhtään ihmettele miten paljon meidänkin lähipiirissä on lapsia, joiden luona kun käy leikkimässä, toinen lapsi ei osaakaan jakaa vaan 3-vuotiaat huutaa itkupotkuraivareilla se onmun mun MUN jos omat lapseni koskevat toisen leluun.



Itse opetan lapsilleni jakamista, niin että toisen on annettava kokeilla. Tietenkään esim. hiekkalelua, joka sillä hetkellä on käytössä, ei tarvitse antaa, mutta esim. jos saa jonkun uuden lelun, täytyy antaa se toiselle, vieraallekin lapselle hetkeksi kokeiluun, jos sitä pyydetään kauniisti lainaksi.



Itsekkäitä ihmisiä kasvatatte. Perustelette kaiken sillä ettei tässä maailmassa pärjää jos ei pidä omastaan tiukasti kiinni. Selvähän se on jos kukaan ei opeta lapsiaan jakamaan. Me elämme sellaisessa maailmassa, joksi me itse sen muovaamme.

miksi pallo pitää ottaa väkisin pojan kädestä,jos poika leikki itse pallolla!

ap lapsesi oli todella hyvä huomata, että kaikkea ei aina voi saada!

totu siihen! totuta lapsesi siihen!

pahoitit mielesi turhasta!

tuo on ihan idioottia sinulta ap!

lapsesi olisi saanut leikkiä pallolla koululaisten kanssa, miksi hänen olisi pitänyt saada omia pallo kokonaan itselleen?





ei tuollaisen pikkujutun takia kuulu pahoittaa mieltänsä!!!

ei AP voi/saa pahoittaa mieltä tuollaisen turhan pikkuasian takia.



syy oli ihan ap:ssä ja hänen omassa kakarassaan.

Minäkin palloa

[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 13:21"][quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 13:11"]Ei pidä ottaa vakavasti. Lapsen on kohdattava myös pettymyksiä ja niitä tulee.
[/quote] Tässä on nyt kaks eri asiaa. Tottakai pettymyksiä tulee aina ja ne kohdataan. Mut tää et täällä palstalla aloituksen pojan käytöstä pidetään normaalina ja hyvänä...
[/quote] poika ja hänen äitinsä toimi ihan oikein hyvin. Mutta tytön äiti on ihan pelle. Ei toisen lelua voi repiä väkisin kädestä, mitä se ap oikeen sekoilee?

Mutta kysymyshän on tilanteesta sen jälkeen; 3vuotias ei ottanut leikkiin mukaan,ja pallotteli yksin. Miksei voinut pallotella 2vuotiaan kanssa? Ei se 2 ja 3-vuotiaan ikäero nyt NIIN iso ole? Ja miksi pyydettiin ap,ta ja lasta pysymään pihalla, jos ei haluta leikkiä heidän kanssaan? Ja miksi pojan äiti maanitteli mutta ei saanut tahtoaan läpi? Eli pojan tahto voitti, äidit ja 2vuotias jäivät häviäjiksi, ja pojan äiti tahtomattaankin viestitti pojalle ettei tarvitse jakaa lelua tai leikkiä 2vuotiaan kanssa.

Ap eikä hänen lapsensa pyytänyt 3v palloittelemaan ap:n lapsen kanssa, vaan he pyysivät palloa lainaksi! Minustakin homma olisi mennyt niin että lapset olisivat leikkineet YHDESSÄ pallolla, mutta ap näki että hänen lapsensa olisi pitänyt saada KOKEILLA palloa. Se ei ole yhteisleikkiä, vaan ap:n lapsi olisi halunnut pallon 3v:lta. 3v:n äiti viesti että kiva jos lapsi lainaa lelua, mutta ei ole pakko. Toisen kanssa leikkimisen osalta hän ei viestinyt mitään, koska siitä ei ollut puhetta. Jos 3v:n äiti pyysi ap:ta pysymään pihalla, niin eikö se tarkoita että 3v:n ÄITI halusia ap:n jäävän, ei tuo 3v poika. Ei kai se äiti itselleen leikkiseuraa halunnut:=o

MIKSI sitten pojan äiti pyysi jäämään pihalle???

Täh?

Ja äiti viestittää että kiva jos lainaa lelua mutta ei ole pakko? Häh. Siitähän 3vuotias varmaan jotain oppii,niinkö?

Toivon todella ettei sulla ole lapsia.

jos pojan äiti oli itse vielä vailla juttukaveria?

jos pojan äidillä oli vielä juteltavaa?

ei se siltikään tarkoita sitä, että pallon omistajalta, elikkä pojalta saisi repiä hänen OMAN pallonsa pois! sairasta edes ajatella, että se olisi oikein!

onko oikein repiä pallo pois omistajalta, jos hän nimenomaan itse leikkii pallolla?

onko AP:n lapsi kaiken yläpuolella, että kun hän haluaa, otetaan se vaikka väkisin!!??

tuskin 2-vuotias olisi, itsekkään mieluusti palloa luovuttanut takaisin pojalle. (olisiko sekin taas revitty kädestä, vai olisiko pojan vaan pitänyt hyväksyä tilanne, että pallo jäi tytölle?)



tietenkin täälä av:llä taas on erikoinen ajattelutapa, mutta ajattelisitteko toisin, jos 3 vuotias pallon omistaja olisikin TYTTÖ?

silloinko tyttö toimisi aivan oikein!?

ihme tyttöjen puolustelijoita koko palsta pullollaan!

Vierailija kirjoitti:

Meidän rivarialueella asuu toinen lapsiperhe, joiden kanssa ollaan vähän enemmän tutustuttu. Tänään taas törmäsin aamupäivällä tuohon perheeseen, heidän 3v lapsi tuli pihaan äitinsä kanssa kun mekin siinä leikimme. Minun 2v tyttöni leikkii mielellään tuon pojan kanssa, mutta poika leikkii lähinnä jos nyt ei muuta seuraa löydy. Ei siinä mitään, sellaisia ne lapset on.

No, nyt pojalla oli ilmapallo. Pihaan tuli myös koululaisia, joiden kanssa poika leikki ilmapallolla. Heittelivät sitä toisilleen. Tyttöni katseli vierestä, ja sanoi kaihoisasti "äiti minäkin haluaisin ilmapalloa" johon sitten sanoin että mene mukaan sitä pomputtamaan. Ei silti uskaltanut kovin paljon mennä, kun isot koululaiset olivat niin riehakkaita, katseli sivulta ja yritti vähän osallistua.

Sitten ne koululaiset lähti, ja tuo naapurinpoika jäi pihaan pallonsa kanssa. Pompotteli sitä ihan tyttöni vieressä. Tyttö sanoi pojalle, että "minäkin palloa?", mutta poika vaan käänsi selän. Tyttö sanoi minulle "äiti minä haluaisin palloa.." jolloin pojan äiti alkoi maanittelemaan poikaa: "kuule etkö antaisi tytön kokeilla, kuule kaverit antaa toisten kokeilla, antaisit nyt vähän kokeilla" ja kaikkeen poika vastasi tiukasti EIKÄ.

Tyttö alkoi itkemään, ja minä sanoin että kuule me voidaan ostaa sulle synttäreille oma ilmapallo. Mutta voi kuinka harmitti.

Siis pieni asia, mutta että kaikki muut pihassa sai kokeilla, mutta tuo poika ei antanut minun tytön kokeilla eikä äitinsä puuttunut lainkaan. Itse olisin sanonut lapselle että kyllä kaikki saa koittaa, ottanut vaan kädestä ja hetkeksi antanut.

Onneksi on sunnuntaina ne synttärit, niin saa tyttö siellä sitten sielunsa kyllyydestä ilmapallotella.

ou my....!!

mihin tästä on hävinny kaikki peukutukset, muka nollilla....?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija

11.06.2015 klo 12:41

Ai apua, itse olisin kyllä äitinä sanonut pojalle että jos antaa muiden leikkiä niin pitää antaa pienenkin kokeilla vaikka pari sekuntia. Tuollainen syrjiminen ei monilapsisessa perheessä tai päiväkodissa tulisi kuuloonkaan. Eri asia jos kyse olisi lelusta, johon kukaan muu ei saa koskea tai lelu joka olisi vaarallinen. Yritä nyt ap katsoa ettei se lapsesi ole oppinut pojalta sitä että omia leluja ei jaeta kuin tietyille kavereille. Toisille kohteliaisuus näyttää vastausten perusteella olevan jotain ylimääräistä, meillä se on itsestäänselvyys, lapsesta asti!

ihan samaa mietin. En voi ymmärtää kunka paljon alapeukkuja aloitus on saanut. Kyllä mun lapsella on käytöstavat ollu jo kaksvuotiaana ja jos ei oo ollu niinminä äitinä olen käskenyt. En mitään kysynyt että voisitko sinä lapsi käyttäytyä ystävälkisesti vaan olen kasvattanut.

 

mutta missä kaikki peukut ovat? ei ole alapeukkuja eikä yläpeukkuja, ylläpitoko vei ne?

Poika leikki sillä ilmapallolla niiden muiden lasten kanssa ja tyttösikin sai leikkiin osallistua, tosin oikeasti on varmasti tuollaiseen heittelyleikkiin liian pieni. Kun hän halusi sitä jälkikäteen kokeilla, ei kyse ollutkaan enää mistään yhteisleikistä, vaan lapsesi olisi halunnut pallon pojalta omaan leikkiinsä. Jossa se ilmapallo olisi noin pienen lapsen käsissä herkästi myös hajonnut. Aivan eri asia siis, kuin pallon heittely isompien lasten kanssa yhdessä.

Lelujen jakaminen on suotavaa ja siihen itsekin lapseni olen kasvattanut, mutta ei se mielestäni tapahdu väkisin lelu käsistä repien. Enkä kyllä edellyttäisi, että lapselle sillä hetkellä tärkeää ja helposti hajoavaa lelua pitäisi muille lainata. Selllaista lelua en toivoisi omalle taaperolleni edes lainattavan, koska ei pieni välttämättä osaa käsitellä lelua riittävän varovaisesti ja jos se sitten hajoaa,  tosi kurja juttu sille leluaan lainanneelle. Enhän minäkään lainaa kaikkia tavaroitani kaikille, vaan mietin mitä riskejä lainaamiseen liittyy. Ja mielestäni minulla on myös täysi oikeus olla lainaamatta autoa henkilölle, joka on kolaroinut monesti tai kuskina tosi kokematon, vaikka lainaisinkin autoa kokeneelle ja luotettavalle kuljettajalle.

Mitkä synttärit lapsellesi on nyt muuten tulossa, täyttääkö hän 2 vai 3 vuotta? 

Voi elämä, kun pienestä pahoitat mielesi! Pienet on murheesi. Miten ap teillä nykyään niinku menee? Oletko joutunut pahoittaa mielesi useasti näiden vuosien aikana?

Jos poika ei ole tuon tyttösi kaveri, eikä siksi anna palloaan hänelle.

Uppsalan

Oletko ap ikinä miettinyt, että jos itse otat tällaiset pikkuasiasiat kovin raskaasti, tyttäresi aistii sen ja pahoittaa mielensä ihan turhaan? Jos itse olisit aikuismaisempi, reipas ja kannustaisit tyttöä positiiviseen suuntaan, hän ei oppisi sinulta negatiivisuutta. Siis sanoisit mieluummin "no Matti ei nyt halua antaa palloa, ei se mitään, mennään me tekemään jotain kivaa" ja "älä huoli, viikon päästähän sulla onkin ne synttärit ja sillon vasta on vaikka mitä hienoa! Kakkua ja mummi tulee ja ehkä lahjojakin, mitä luulet?"

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap ikinä miettinyt, että jos itse otat tällaiset pikkuasiasiat kovin raskaasti, tyttäresi aistii sen ja pahoittaa mielensä ihan turhaan? Jos itse olisit aikuismaisempi, reipas ja kannustaisit tyttöä positiiviseen suuntaan, hän ei oppisi sinulta negatiivisuutta. Siis sanoisit mieluummin "no Matti ei nyt halua antaa palloa, ei se mitään, mennään me tekemään jotain kivaa" ja "älä huoli, viikon päästähän sulla onkin ne synttärit ja sillon vasta on vaikka mitä hienoa! Kakkua ja mummi tulee ja ehkä lahjojakin, mitä luulet?"

Taitaa olla tuo pallovauva kasvanut yli tästä tapahtumasta, kun aloitus on viis vuotta vanha...

Päiväkodissa lapsi usein sanoo jollekin me ei leikitä sun kanssa.