Tässä minun tarinani siitä, miksi minulla on avioliiton ulkopuolinen "järjestely"..

Tilanne on se, että olemme olleet mieheni kanssa yhdessä lähes kymmenen vuotta.

Alussa seksitarpeet ja halut olivat hyvin samanlaiset, mutta vuosien myötä miehen halut ovat hiipuneet monestakin syystä (jatkuvaa väsymystä, stressiä, jne jne) eikä hän koe olevansa nykyään kovin seksuaalinen ihminen, eikä jaksa oikein ajatella koko asiaa.



Olemme keskustelleet monesti tästä asiasta ja parisuhteesta yleensäkin, mutta miehen on ollut aina vaikea puhua seksistä ainakin minun kanssani, en tiedä puhuuko esim. kavereidensa kanssa.



Ja jotain ehkä kertoo miehen haluttomuudesta se, että täysin seksitön jakso saattaa olla parikin kuukautta. Hellyyttä, suukkoja, halauksia ja lähekkäin oloa meillä kuitenkin on aina ollut, ja väittäisin parisuhdetta muutoin oikein hyväksi.



Itselläni halut ja himot aivan samanlaiset kuin vuosia sitten ja tilanne on loppujen lopuksi johtanut siihen, että hoidan pääasiassa omat seksuaaliset tarpeeni toisaalla kuin kotona. Mies ei tiedä tätä ja tiedän, ettei tämä ole reilua, eikä oikein, mutta se on kuitenkin minun ratkaisuni siihen, että voimme yleensäkään jatkaa elämää perheenä. Elämässä muuten kaikki osa-alueet mallillaan, vain tämä seksipuoli kyntää parisuhteessa.



Tämän toisen miehen kanssa seksi on vapaata, estotonta, ja hänen kanssaan on helppo keskustella kaikesta seksiin liittyvästä. Toiveista ja haaveista. Ja kuinka hyvältä tuntuu, kun toinen oikeasti haluaa tuottaa kaikin tavoin tyydytystä ja himoitsee.



Tämä toinen mies on pitkäaikainen tuttu, jonka kanssa sattumalta aikoinaan aloitimme keskustelun parisuhteista ja huomasimme, että omat parisuhteemme ovat kuin kopioita toisistaan.

Tämän miehen kanssa ei ole koskaan ollut mitään "rakkaus kipinää" vaan kyse on aidosti vain ja ainoastaan niiden seksuaalisten tarpeiden tyydyttämisestä, jotka kotona jäävät tyydyttämättä.



Jos oikein karusti vertaisi, niin kyse on täysin samasta asiasta, jos joku käy maksullisissa, paitsi, että kukaan ei maksa kenellekään. Mies ei ole siten uhka miehelleni enkä minä hänen vaimolleen.



Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?