Koulun tasa-arvosta kysymys (vs. tasapäistäminen)

Tämä toki hairahtui aiheesta, mutta luulen että verovaroin teteutetuissa yksiklöissä osataan olla uskomattoman lainkuuliaisia ja joustamattomia. Tämä on asenne kysymys, jolla toki on vahvuutensa. Verovasoin ylläpidetyt laitokset tuleekin toki olla tasa-arvoisia jopa tasapäistäviä, valitettavasti. Mutta näin sen pitääkin olla, koulun tuleekin olla konservatiivinen tulkitsija. Maailma kuitenkin muuttuu, eivätkä kaikki koulut ole enää joustamattomia (kuten vaimoni opinahjo, jossa tällainen on arkipäivää ilman suurempaa melua aiheesta). Tästä kirjoituksesta ei nyt tule provosoitua liikaa, eikä opettajien "ottaa itseensä". ap

Ap, koulu ei ole muuttunut juuri mitenkään 20 vuodessa. Miksi? Useasti on yritetty tehdä isjakin muutoksia, mutta mikä on tullut vastaan? No RAHA! Peruskoulu on nyt juuri niin hyvä, kun sille annetulla rahalla saa. Massaopetusta ja massakasvatustahan se väkisinkin on tuolla kasvattaja-kasvatettava lukumääräisellä suhteella. Sinun olisi ehkä kannattanut laittaa lapsesi johonkin kalliiseen yksityiskouluun, esim. Steiner- tai Montessorikouluun.

Ap, sulle tekisi hyvää viettää muutama päivä vaikka opettajan sijaisena peruskoulussa. Putoaisit maan pinnalle.

Myönnän että itse olen usein sanonut äänenkin ettäliikennevalot ovat sitä varten, että tyhmimmätkään eivät jää autojen alle.

Itse olen lapsille opettanut että ikinä ei saa valojen vaihtuessa vihreiksi lähteä kävelemään suojatielle.

Olen aina ja usein korostanut että valojen vaihduttua vihreiksi, pitää aina katsoa vasemmalle ja oikealla ja vasemmalle ja sekä katsoa että kuunnella onko turvallista astua suojatielle.

Usein hirvittelen kun näen että pieniä lapsia on liikennevaloissa ja valojen vaihtumisen jälkeen sännätään tielle katsomatta minne mennään. Tämä siis juurikin esimerkkinä, jossa sääntöjen noudattaaminen voi olla kohtalokasta, jos ei ymmärrä mitä on tekemässä.

Työelämässä taas varsinainen työnteko alkaa vasta siitä kohtaa, kun säännöt puuttuvat. Ainakin näin akateemisesta näkökulmasta katsottuna, työnteolla ratkaistaan ongelmia joihin ei ole ohjeta tai suoranaista ratkaisua.

Ratkaistuaan ongelmia saa vaativampia tehtäviä, jopa erityiskohteluakin ja enemmän vapausasteita työnsä suorittamiseksi. Kyetessään ratkaisemaan vaativampia ongelmia, joiden ratkaisusta ei tehtävään ryhtyessä ole tietoa kasvaa suurempiin näkemystä vaativiin tehtäviin ja mitä vaativampia tehtäviä kykenee hanskaamaan sitä vaativampia tehtäviä saa.

Kokeneemmat saavat suurempia kokonaisuuksia hanskattavia tehtäviä, vähemmän kokeneet vähemmän hanskattavia tehtäviä. Ne jotka eivät hallitse ennalta arvaamattomia ja ohjeistamattomia tehtäviä tai kokonaisuuksia tekevät tehtäviä, joiden suorittaminen onnistuu ohjeita noudattaen.

Ohjeet ovat siis usein kaikkein tyhmimpiä ja kykenemättömimpiä varten, täytyyhän nekin tehtävät tehdä ja hyvin ohjeistettuina tulevat tehtyä hyvin toistettuina ja lopputulos on tasalaatuista ilman virheitä, mutta myös ilman mahdollisuuksia.

OK, tämä kuulosti provokatiiviselta, vaikka pääsääntöisesti onkin työelämässä totta (siis koulun ulkopuolella, tämä sääntöjen noudattaminen onkin suomalaisen koulumailman heikko kohta, jos kohta toki vahvuuskin).

Itse kuulun tästä kirjoituksesta huolimatta ryhmään, joka haluaa vahvat ohjenuorat ja selkeät määrittelyt, joita voisi melkein laieksi kutsua. Ymmärrän siis toki hyvin lakien merkityksen ja pidän niitä ensiarvoisen tärkeinä yhteiskunnan toimivuuden kannalta ja ovat näin tärkeitä opetettavia jälkikasvullemme.

Pitää kuitenkin olla viisautta erottaa lakien orjallinen noudattaminen ja lakien henki. Lait ovat turvaksemme eivät kahlitsemista varten.

Tämä tulisi useammin osata huomioida arkielämssäkin. Lait ovat kuitenkin ihmisten tekemiä ja osa niistä vanhenee ja osan henki ei enää sovellu nyky yhteiskuntaan. Koulunkin tulisi päivittää toimintatapojaan vähän samoin kuin kirkon tulisi miettiä sanomaansa muuutvassa maailmassa. Maailma muuttuu, eikä luovuus ole koskaan ollut suomen vahvuus. Toivottavasti tulevaisuudessa on.

Tämä toki hairahtui aiheesta, mutta luulen että verovaroin teteutetuissa yksiklöissä osataan olla uskomattoman lainkuuliaisia ja joustamattomia. Tämä on asenne kysymys, jolla toki on vahvuutensa. Verovasoin ylläpidetyt laitokset tuleekin toki olla tasa-arvoisia jopa tasapäistäviä, valitettavasti. Mutta näin sen pitääkin olla, koulun tuleekin olla konservatiivinen tulkitsija. Maailma kuitenkin muuttuu, eivätkä kaikki koulut ole enää joustamattomia (kuten vaimoni opinahjo, jossa tällainen on arkipäivää ilman suurempaa melua aiheesta).

Tästä kirjoituksesta ei nyt tule provosoitua liikaa, eikä opettajien "ottaa itseensä".

ap

Korjaan muutamia selkeitä virheitä, joita sinulla on suomalaisesta koululaitoksesta ja Suomen vahvuuksista maailmalla. Tietotaito on yksi Suomen myyntivaltti ollut jo pitkään. Tässä on kyse nimenomaan siitä luovuudesta. Suomen koululaitos on myös vapaa ja joustava verrattuna eurooppailaisiin kouluihin. Näistä ei voi poissa olla lähes mistään syystä.

Minä taas näen, että Suomi alkaa taantua juuri nimenomaan sen takia, että meillä on liikaa vapauksia. Meidän yliopistomme on vapain oppilaitos lähes koko maailmassa. Lukiolaisten opiskelu on hyvin itsesäädettyä päinvastoin kuin maailmalla. Kouluaikana voi käydä lääkärissä, hammaslääkärissä, terveydenhoitajalla, kuraattorilla, puheterapiassa, fysioterapiassa, toimintaterapiassa, musiikkiterapiassa jne. Kaikki hyväksyttyjä syitä olla poissa meillä täällä Suomessa mutta ei maailmalla. Siellä nämä hoidetaan oppituntien jälkeen tai vanhemmat käyvät erikseen henkilökohtaisesti rehtorilta pyytämässä lupaa näihin.

Meillä jo pienet lapset penävät oikeuksiaan. Isommat julistavat vapaudenkaipuutaan notkumalla mieluummin ostarilla kuin koulussa. Vanhemmat kunnioittavat teiniensä itsesäätelyoikeutta toteamalla koululle, että ongelma on koulun, jos lasta ei näy. Kotona se viihtyy oikein kivasti.

Ollaan tultu pelottavan nopeasti yhteiskuntaan, jossa perheiden kasvatusvastuu on ulkoistettu, yksilöllä ei ole vastuuta mistään mutta vapauksia sitäkin enemmän. Jo aivan pienet alakoululaiset osaavat luetella kaikki oikeutensa ja muistavat huudella säännöllisesti, miten iskä tai äiskä haastaa oikeuteen.

Kertooko tämä yhteiskunnasta, jossa arvostetaan koulutusta, osaamista ja opiskelua?

Minkälaisia nämä vapaudenkasvatit ovat työelämässä, kun sinne juuri parhaillaan ovat pyrkimässä? Vai käykö niin kuin eräälle entiselle oppilaalleni, joka työpaikan saatuaan ei viitsinyt mennä sinne ajoissa, kun oli liian väsynyt. Sai potkut ja vihainen äiti soitti perään, miksi ihmeessä, kun ei ollut saanut edes varoitustakaan...

Yhteiskunnassa on aina kyse yhteisöstä ja sen toimivuudesta. Liika yksilökeskeisyys nakertaa yhteisöllisyyttä hajalle ja johtaa itsekeskeisyyteen. Koulu on se paikka, missä sitä yhteisöllisyyttä pitäisi oppia. Mutta tämänkin ovat yksilökeskeiset vanhemmat onnistuneet sabotoimaan. Vieläkö ihmetellään, miten tässä yhteiskunnassa vanhuksia jätetään hoitamatta? Ei sitä yhteisöllisyyttä ja lähimmäisestä välittämistä opi, jos ei opi toimimaan ryhmässä ryhmän sääntöjen mukaisesti ja ryhmän tavoitteiden mukaan.

Vaimosi opinahjo on lukio. Peruskoululaiset ovat vakuutettuja kouluaikana ja kotimatkalla. Jos lapsesi lähtee 10 min. aiemmin, on hän vielä koulun vastuulla. Tämä on vastuukysymys. Lukion on helppo olla joustava, kun kyse on vapaaehtoisesta opiskelupaikasta.

T. se ope

Voi he....!!!! Syytät koulua että lapsesi maleksii kaupungilla! Siitäkös ne kaupungilla pyörivät lapset johtuu...? Kodilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ja vielä korostat jollain Jammu-sedällä!!! Sulla AP ei ole kyllä kaikki muumit samassa laaksossa. Kuka pakottaa lapsen maleksimaan kaupungilla? Vastaisitko miksei lapsesi voi tulla kotiin välillä, syödä, tehdä läksyt tai vain olla kotona? Itse asuin maaseudulla ja juuri tätä se harrastuksiin meno oli: oli paljon omien vanhempieni viitseliäisyydestä kiinni, että viitsivät lähteä viemään minua harrastuksiin, istuivat tunnin autossa odottamassa niiden loppumista ja kotiin.

Perustelit, että 10 min aiemmin lähtö koulusta ei vaikuta mihinkään. Kuinka työelämässä? Miltäs se alkaisi vaikuttaa, kun ihmiset alkaisivat omien harrastustensa takia lähteä työpaikoiltaan normaalia aiemmin. "Koulun pitäisi opettaa vastuuta", sanoit. Koulu opettaa tässä tapauksessa juuri sitä!! Aina ei saa mitä haluaa, välillä joutuu menemään mutkan kautta.

Tämä toki hairahtui aiheesta, mutta luulen että verovaroin teteutetuissa yksiklöissä osataan olla uskomattoman lainkuuliaisia ja joustamattomia. Tämä on asenne kysymys, jolla toki on vahvuutensa. Verovasoin ylläpidetyt laitokset tuleekin toki olla tasa-arvoisia jopa tasapäistäviä, valitettavasti. Mutta näin sen pitääkin olla, koulun tuleekin olla konservatiivinen tulkitsija. Maailma kuitenkin muuttuu, eivätkä kaikki koulut ole enää joustamattomia (kuten vaimoni opinahjo, jossa tällainen on arkipäivää ilman suurempaa melua aiheesta). Tästä kirjoituksesta ei nyt tule provosoitua liikaa, eikä opettajien "ottaa itseensä". ap

Ap, koulu ei ole muuttunut juuri mitenkään 20 vuodessa. Miksi? Useasti on yritetty tehdä isjakin muutoksia, mutta mikä on tullut vastaan? No RAHA! Peruskoulu on nyt juuri niin hyvä, kun sille annetulla rahalla saa. Massaopetusta ja massakasvatustahan se väkisinkin on tuolla kasvattaja-kasvatettava lukumääräisellä suhteella. Sinun olisi ehkä kannattanut laittaa lapsesi johonkin kalliiseen yksityiskouluun, esim. Steiner- tai Montessorikouluun.

Ap, sulle tekisi hyvää viettää muutama päivä vaikka opettajan sijaisena peruskoulussa. Putoaisit maan pinnalle.

Itse asiassa olen ollut kuluneen 2 vuoden aikana ollut useita viikkoja (muutamaan eri otteeseen yhteen laskettuna, kaksi yläkoulua ja yksi lukio) sijaisena niin lukiossa kuin yläkoulussakin. Aina "kotona ollessani" ilmoittaudun sijaiseksi ja sijaisuuuksia on ollut jonkin verran.

Lisäksi kun vaimo on lukionopettaja, niin koulumaailma on suht tuttu.

Kyllä minä luotan että peruskoulussa tehdään resurseihin nähden hyvää työtä. Niukkuutta jaetaan nykyäään kaikkialla kilpaa, eikä opetuskaan rahoissa kieri (ammattiopistoja lukuunottamatta).

10 minuutin joustoon itse ainkin suhdaudun ihan samalla tavalla oli kyse peruskoulusta tai Steinerkoulusta. En minä esimerkiksi olisi rahoillani ostamassa koulusta vapautusta lapsilleni.

ap

Olen lähes kaikesa kanssasi jopa TÄYSIN samaa mieltä.



Opettajaperheessa tätäkin asiaa onpohdittu ja kutakuinkin samoin saoin kuin juuri teit.



Kaiken tämän huomioiden, olemme kuitenkin omasta mielestämme kantanee kodin vastuumme hvyin ja olemme tohtineet pyytää koulusta joustoa, koska uskomme että se on vastuullisin tapa hoitaa lastemme asioita. Jotta esimerkiksi eivät jää torille muiden vapauden kaipuuta huutavien nuorin ekanssa pyörimään, vaan että aikataulut menevät joustvasti.



Ymmärrän kirjoituksesi erittäin hyvin ja olen samaa mieltä.



Oppilaat ovat ymmärtääkseni vakuutettu koko kotimatkan, eivät siis vain kouluajan. Tuo 10 aikaisemmin koulusta pääseminen ei siis vaikuttane tuohon vastuu asiaan, kun kotiin on kuitenkin päästävä ? (sitä en tiedä että katkeaako vakuutus musiikkiopistolle päästyään vai vasta kotiin tultuaan, en ole asiasta varma)



ap

tuntuu tämä ap olevan. Työelämä ja asiantuntijatehtävät ja peruskoulu ovat aivan eri asioita ja melkein päinvastaisia asioita, eikä peruskoulu valmenna lapsia mitenkään ensisijaisesti luoviin asiantuntijatehtäviin tai muihin sellaisiin töihin, joita ap nyt käyttää koko ajan esimerkkinä.



Työskentelen itse luovalla alalla ja toteutan työelämän tapaa, jossa on paljon joustoja ja tulos on kaikki kaikessa, ei paikalla istuminen, mutta silti olen sitä mieltä, että ap on ajatustensa kanssa aivan kahvilla. Tietenkään koulusta ei voi lähteä kesken päivän, tietenkään koulu ei voi joustaa. Siellä opetellaan ryhmäytymistä ja kurialaisuutta, ei luovuutta eikä yksilöllisyyttä. Ja, kuten sanoit itsekin, tämä on suomalaisen koulun etu ja haitta.



Toivottavasti lapsesi eivät omaksu tuota asennetta, että säännöt koskevat vain typeryksiä, ja että he itse ovat typeryksiä parempia. Kovin suosittuja sellaisista yli-ihmisistä ei tule.

Olen lähes kaikesa kanssasi jopa TÄYSIN samaa mieltä.

Opettajaperheessa tätäkin asiaa onpohdittu ja kutakuinkin samoin saoin kuin juuri teit.

Kaiken tämän huomioiden, olemme kuitenkin omasta mielestämme kantanee kodin vastuumme hvyin ja olemme tohtineet pyytää koulusta joustoa, koska uskomme että se on vastuullisin tapa hoitaa lastemme asioita. Jotta esimerkiksi eivät jää torille muiden vapauden kaipuuta huutavien nuorin ekanssa pyörimään, vaan että aikataulut menevät joustvasti.

Ymmärrän kirjoituksesi erittäin hyvin ja olen samaa mieltä.

Oppilaat ovat ymmärtääkseni vakuutettu koko kotimatkan, eivät siis vain kouluajan. Tuo 10 aikaisemmin koulusta pääseminen ei siis vaikuttane tuohon vastuu asiaan, kun kotiin on kuitenkin päästävä ? (sitä en tiedä että katkeaako vakuutus musiikkiopistolle päästyään vai vasta kotiin tultuaan, en ole asiasta varma)

ap

Oppituntien aikana ja opettajan valvoessa vakuutus on voimassa. Samoin välitunnilla, kunhan opettaja valvoo. Kotimatka on poikkeus, siihen ei tarvitse opea valvomaan. MUTTA kotimatka ei saa olla oppitunnin aikana, silloin sen opettajan pitäisi valvoa sitä kotimatkaa.

Näin siis meillä yläkoulussa on estetty se, että oppilaat voisivat päästä aiemmin koulusta. Oppituntien on alettava täsmällisesti ja päätyttävä täsmällisesti. Tästä syystä siis lapsesi opettaja voi olla joustamaton. Sen sijaan jos silloin tällöin laitatte lapun, että lapsen on lähdettävä aiemmin, on lapsi vanhempien vastuulla ja kotimatkalla koulusta.

ehtii vielä olla sijaisenakin koulussa niin paljon :DD



No kerropa minkälaisessa tilanteessa itse sanoisit opettajan sijaisena ei kun lapsi ja vanhemmat tulevat mielestään perustellusta syystä pyytämään että lapsi saa olla pois koulusta? Mikä ei ole tarpeeksi hyvä syy? Mikä olisi liikaa?

Voi he....!!!! Syytät koulua että lapsesi maleksii kaupungilla! Siitäkös ne kaupungilla pyörivät lapset johtuu...? Kodilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ja vielä korostat jollain Jammu-sedällä!!! Sulla AP ei ole kyllä kaikki muumit samassa laaksossa. Kuka pakottaa lapsen maleksimaan kaupungilla? Vastaisitko miksei lapsesi voi tulla kotiin välillä, syödä, tehdä läksyt tai vain olla kotona? Itse asuin maaseudulla ja juuri tätä se harrastuksiin meno oli: oli paljon omien vanhempieni viitseliäisyydestä kiinni, että viitsivät lähteä viemään minua harrastuksiin, istuivat tunnin autossa odottamassa niiden loppumista ja kotiin.

Perustelit, että 10 min aiemmin lähtö koulusta ei vaikuta mihinkään. Kuinka työelämässä? Miltäs se alkaisi vaikuttaa, kun ihmiset alkaisivat omien harrastustensa takia lähteä työpaikoiltaan normaalia aiemmin. "Koulun pitäisi opettaa vastuuta", sanoit. Koulu opettaa tässä tapauksessa juuri sitä!! Aina ei saa mitä haluaa, välillä joutuu menemään mutkan kautta.

että asiat on hoidettu sovitusti. Toiset tekevät sen nopeammin toiset hitaammin. Osa katsoo kellosta koska hommat on hoidettu ja sitten putoavat hanskat .... ja kohti kotia.

Harvat harrastukset olkavat 14.00 aikaa päivällä ja aivan syytä, osannotto olisi hankalaa. En usko että monikaan jääkiekkoseura tms. järjestäisi harrastusaikansa tällaiseen aikaan. Tuskin siis tulisi kouluille ruuhkaa joustopyynnöissä, vaikka harrastusten takia joustoa haettaisiinkin.

Meillä nyt sattuu olemaan tällainen tilanne, lähinnä pianonsoiton opettajan aikatauluista johtuen.

Emme kykene kuljettamaan lapsiamme harrastuksiin kello 14-16 aikana. Toki kuljetamme heitä paljon normaalin työajan jälkeen.

Lapsemme voi toki tulla välillä kotiin, mutta kuten olen kirjoittanut, niin 1,5 tunnin tyhjästä väliajasta voisi kulua suurin osa, esimerkiksi 1 h 15 minuuttia tähän kulkemiseen koulusta kotiin ja takaisin opistolle.

Saatuaan 10 minuutin jouston, kuluisi koulusta opistolle siirtymiseen 10-15 minuuttia ja ehtisi tämän hetkiselle tunnille, eikä tarvitsisi lähteä kotiin ja takaisin opistolle hukaten tunnin pari iltapäivästä matkustamiseen.

On siis mielekkäämpää että lapsemme ei käytä aikaansa matkustamiseen ja odotteluun esim. bussipysäkillä, vaan tekee opiston läheisyydessä kotitehtäviä ja ostaa välipalaaa kaupasta. Tähän kuitenkin liittyy enemmän tai vähemmän keskustassa pyöriminen, jota emme voi vanhempina kontrolloida, joten sen tapahtumat jäävät meille tunnottomiksi, emmekä haluaisi sitä ensisijaiseksi vaihtoehdoksi.

Parasta olisi että pääsisi koulusta mahdollisimman suoraan opistolle ja sieltä kotiin.

ap

kun asuu raukka jossain pikkukylässä huippulahjakkuuden kanssa, mutta tästä ne kyllä karisivat:



"No lapsemme toki voi siirtää opiston tuntia, mutta silloin voi tulla usean tunnin väliaika kaupungilla olemiseen (kun opiston tunti siirtyy vaikka 2-3 tuntia myöhemmäksi) tai vaihtoehtoisesti pitää matkustaa edestakaisin ja kuluttaa aikaa välimatkoihin. Näin iltapäivistä tulee rikkonaisia, eikä ole mahdollista olla kotona kuin hetki kun taas pitää lähteä harrastukseen jne. Siis kaikkea pientä käytännön ongelmaa.



Vielä kun on paljon muitakin harrastuksia, siis nuo aerobic ja kuvataidekoulu, niin aika on hieman kortilla. Ajan käyttäminen "maleskeluun" torilla tai edestakaisin matkoihin tuntuu lapsesta turhauttavalta."



Öh, siis liian vaikeeta se, että elämä olisi niin kuin muillakin ja lapsi saattaa joutua viettämään aikaa muutaman tunnin jossain koulun ja harrastuksen välissä sekä se, että ei osata sovittaa kaikkia harrastuksia...



Guess what, niin tekee ihan jokainen muukin.

Ja elämä on valintoja täynnä.

kun asuu raukka jossain pikkukylässä huippulahjakkuuden kanssa, mutta tästä ne kyllä karisivat:

"No lapsemme toki voi siirtää opiston tuntia, mutta silloin voi tulla usean tunnin väliaika kaupungilla olemiseen (kun opiston tunti siirtyy vaikka 2-3 tuntia myöhemmäksi) tai vaihtoehtoisesti pitää matkustaa edestakaisin ja kuluttaa aikaa välimatkoihin. Näin iltapäivistä tulee rikkonaisia, eikä ole mahdollista olla kotona kuin hetki kun taas pitää lähteä harrastukseen jne. Siis kaikkea pientä käytännön ongelmaa.

Vielä kun on paljon muitakin harrastuksia, siis nuo aerobic ja kuvataidekoulu, niin aika on hieman kortilla. Ajan käyttäminen "maleskeluun" torilla tai edestakaisin matkoihin tuntuu lapsesta turhauttavalta."

Öh, siis liian vaikeeta se, että elämä olisi niin kuin muillakin ja lapsi saattaa joutua viettämään aikaa muutaman tunnin jossain koulun ja harrastuksen välissä sekä se, että ei osata sovittaa kaikkia harrastuksia...

Guess what, niin tekee ihan jokainen muukin.

tuntuu tämä ap olevan. Työelämä ja asiantuntijatehtävät ja peruskoulu ovat aivan eri asioita ja melkein päinvastaisia asioita, eikä peruskoulu valmenna lapsia mitenkään ensisijaisesti luoviin asiantuntijatehtäviin tai muihin sellaisiin töihin, joita ap nyt käyttää koko ajan esimerkkinä.

Työskentelen itse luovalla alalla ja toteutan työelämän tapaa, jossa on paljon joustoja ja tulos on kaikki kaikessa, ei paikalla istuminen, mutta silti olen sitä mieltä, että ap on ajatustensa kanssa aivan kahvilla. Tietenkään koulusta ei voi lähteä kesken päivän, tietenkään koulu ei voi joustaa. Siellä opetellaan ryhmäytymistä ja kurialaisuutta, ei luovuutta eikä yksilöllisyyttä. Ja, kuten sanoit itsekin, tämä on suomalaisen koulun etu ja haitta.

Toivottavasti lapsesi eivät omaksu tuota asennetta, että säännöt koskevat vain typeryksiä, ja että he itse ovat typeryksiä parempia. Kovin suosittuja sellaisista yli-ihmisistä ei tule.

juuri ne negatiiviset asiat.

Itse kyllä uskon että peruskoulu voisi muuttua luovemmaksi ja joutavammaksi. Sitä se on paljon 20 vuoden aikana tehnytkin, toki on myös mennyt joltain osin liiallisuuksin.

Suurin ongelma lienee se, että opettajien määräysvaltaa onkarsittu. Ongelma ei ole se että kannustettaisiin luovuuteen tai tuettaisiin harrastuksia, vaan se että pahimmille hankalimmille tapauksille ei saada rajoja, koska opettajien "aseet" on riisuttu.

Hyvällä ja perustellulla syyllä kankeankin järjestelmän tulisi kasvattaa kannustavasti nyky nuorisoamme. Harvassa työtehtävässä nykymailmassa tehdään vain ohjeiden mukaisesti työt, toki niitäkin vielä on. Luovia ratkaisuja kaivataan kaikialla ja kykyä ratkaista arkipäivän ongelmia. Tämä aloitukseni on mielestäni varsin hyvä esimerkki arkipäivän ongelmien ratkaisukyvyn tarpeesta.

Ei koulu ole irrallinen saareke muusta maailmasta, van sen onkoulittavaa meitä ymmärtämään etä asiat eivät ole aikaan tai paikkaan sidottuja, vaan että koulun ulkopuolellakin voi opiskella ja että on muutakin kuin koulu. Pääasia on että hommat sujuvat, muuten jää monta asia tekemättä, ja monet mielenkiintoiset asiat jäävät kokematta.

Koulun tulisi kannustaa ihmisiä oppimaan ja ottamaan vastuuta omaehtoisesta omien asioidensa hoidosta, vaikka se alkaisikin 10 minuutin mittaisella joustolla. Toisilta se sujuu, kuten lapseltamme. Emme ehdottaisi asiaa, jos se ei olisi toteuttamis kelpoinen ja paras vaihtoehto.

Luovuutta ja vastuuta voi alkaa opiskelemaan jo alakoulussa vaikka hieman kirjoitat sävyyn, että alakoululaisilta pitää ottaa luulot pois ja tylyttää, jotta tietävät miten isompia totellaan. Luovuttaa siis opiskellaan vasta joskus sen jälkeen, niinkö?

ap

siinä välissä kun odottelee? Ei tarvitsisi 9-vuotiaan sitten enää juosta ilta-aikaa aerobicissa...

toteamalla "ettette ehdottaisi asiaa, ellei se olisi totteutamiskelpoinen ja paras vaihtoehto". Teidän mielestänne tuo varmasti on paras vaihtoehto, ja taatusti kaikissa perheissä olisi roppakaupalla toiveita siitä, miten ajankäyttöä voisi tehostaa, lasten harrastustoiminta olisi helpompaa jne. jos koulu aina joustaisi sen mukaan miten kulloinkin perheen aikataulut, työajat ja harrastukset muodostuvat.



Ja sitten on niitä yhden äärilaidan vanhempia, joiden mielestä koululla ei niin ole väliä, sama vaikka lapset pelaisivat pleikkaa kotona, ja hekin IHAN VILPITTÖMÄSTI ovat sitä mieltä. Onko tämäkin ihan ok, ja koulu aina vaan joustaa. Vai onko se niin, että vain ns. fiksujen perheiden kohdalla joustetaan? Ja kuka ne päätökset tekee, nehän ovat arvopäätöksiä.

antaisit oppia lapsellesi, jos hän todellakin menisi sitten myöhemmälle tunnille ja omalla tavallaan sietäisi ja selviäisi sen siirtymäajan. Se, että mennään koulusta suoraan harrastukseen, kun isä hoitaa erikoisvapauden, on oikein esimerkki siitä, että jätetään eläminen, vastamäet, luova ongelmanratkaisu sikseen ja mennään siitä mistä on aita matalin. Laittaisit lapset vaan kätevään putkeen, jossa voivat mennä automaatilla elämyksestä ja oppimistilanteesta toiseen, vaikka juuri ne luppoajat ovat sitä luovuuden ja elämän opiskelun aikaa.

kun asuu raukka jossain pikkukylässä huippulahjakkuuden kanssa, mutta tästä ne kyllä karisivat:

"No lapsemme toki voi siirtää opiston tuntia, mutta silloin voi tulla usean tunnin väliaika kaupungilla olemiseen (kun opiston tunti siirtyy vaikka 2-3 tuntia myöhemmäksi) tai vaihtoehtoisesti pitää matkustaa edestakaisin ja kuluttaa aikaa välimatkoihin. Näin iltapäivistä tulee rikkonaisia, eikä ole mahdollista olla kotona kuin hetki kun taas pitää lähteä harrastukseen jne. Siis kaikkea pientä käytännön ongelmaa.

Vielä kun on paljon muitakin harrastuksia, siis nuo aerobic ja kuvataidekoulu, niin aika on hieman kortilla. Ajan käyttäminen "maleskeluun" torilla tai edestakaisin matkoihin tuntuu lapsesta turhauttavalta."

Öh, siis liian vaikeeta se, että elämä olisi niin kuin muillakin ja lapsi saattaa joutua viettämään aikaa muutaman tunnin jossain koulun ja harrastuksen välissä sekä se, että ei osata sovittaa kaikkia harrastuksia...

Guess what, niin tekee ihan jokainen muukin.

että pianonsoiton opettajan aikataulut ovat tällaiset. Kyllä me olemme joustaneet tässä asiassa ennenkin vastaavassa tilanteessa.

Ymmärrät varmasti että tarjottu soittotunti kello 14 aikaan on hieman haasteellinen koulun kanssa, nyt kun ei lukujärjestys olut suosiollinen.

Ongelmana on se että viime talven lapset kulkivat -25 asteen (jopa kylmemmässä) pakkasella harrastuksena lähinnä polkupyörällä. Ei kilometrejä ole valtavasti, mutta jos saan vältettyä tuon aikataulullisella järjestelyllä, niin hyvä olisi.

Ei niin ettei voisi muutamaa tunita kuluttaa keskustassa, mutta 10 minuutin joustolla ei tarvitsisi kuluttaa paria tuntia keskustassa.

10 minuuttia siis aiheuttaa parin tunnin viivästymän.

Pitihän tämä asia koulusta kysyä, mutta yllätyin että se oli koululle ylivoimaisen vaikea jouston paikka. En usko että vastaavia harrastusten kanssa tulevia joustopyyntöjä tulee kovinkaan usein kouluihin, seurat ym. kun yleensä järjestävät harrastusten ajankohdaksi koulupäivän jälkeiset ajat.

Tosiaan, outoa että perustellun harrastuksen takia ei saa paria tuntia talvessa joustoa tarvittaessa, mutta viikoksi voi lähteä huvittelulomalle.

ap

että jos ymmärsin oikein, niin kaikesta tästä pulinasta riippumatta, Ap:n tyytö ei saa eikä tule saamaan lupaa lähteä 10 aikaisemmin koulusta. Piste.

toteamalla "ettette ehdottaisi asiaa, ellei se olisi totteutamiskelpoinen ja paras vaihtoehto". Teidän mielestänne tuo varmasti on paras vaihtoehto, ja taatusti kaikissa perheissä olisi roppakaupalla toiveita siitä, miten ajankäyttöä voisi tehostaa, lasten harrastustoiminta olisi helpompaa jne. jos koulu aina joustaisi sen mukaan miten kulloinkin perheen aikataulut, työajat ja harrastukset muodostuvat.

Ja sitten on niitä yhden äärilaidan vanhempia, joiden mielestä koululla ei niin ole väliä, sama vaikka lapset pelaisivat pleikkaa kotona, ja hekin IHAN VILPITTÖMÄSTI ovat sitä mieltä. Onko tämäkin ihan ok, ja koulu aina vaan joustaa. Vai onko se niin, että vain ns. fiksujen perheiden kohdalla joustetaan? Ja kuka ne päätökset tekee, nehän ovat arvopäätöksiä.

että koulu on toistaiseksi ollut ainoa joka ei jousta.

Kuten olen kirjottanut, jokainen perhe itse mietii mikä on joustamisen arvoinen. Jos äiti kehtaa pyytää että voisitteko koulussa joustaa joka aamu 25 min, jotta saan Lassen takapuolen pyyhittyä, niin ehkä se meneekin läpi, jos vaan äidillä on pokkaa pyytää moista.

Jos pyytää, on siihen varmasti joku syy, esim äiti on pyörätuolipotilas tai jotain vastaavaa.

Enkä myöskään usko, että moni harrastus alkaa tähän aikaan. Joskus on tilanteita joissa tulee toimia hieman toisin kuin se tyypillisin tapa toimia.

En ymmärrä miksi elämää pitää hankaloittaa, sen sijaan että pyritään löytämään joustavia tapoja.

Enhän olisi voinut tietää koulun vastausta jos en olisi kysynyt. Nyt on tämäkin asia tutkittu ja kysytty. Vastaus yllätti, mutta näillä mennään eteenpäin.

Maailma on pullollaan asioita, joihin tulisi osata reagoida ilman sen tarkempaa ohjeistusta. Päätöksen tekee opettaja/rehtori. Uskon että vapaan hakeminen pleikanpelaamista varten ei mene läpi, tuskin moni äiti sellaista "anomusta" laittaisikaan opettajalle.

ap

eikä sillä olis ikinä tylsää tai epämukavaa?



"No lapsemme toki voi siirtää opiston tuntia, mutta silloin voi tulla usean tunnin väliaika kaupungilla olemiseen (kun opiston tunti siirtyy vaikka 2-3 tuntia myöhemmäksi) tai vaihtoehtoisesti pitää matkustaa edestakaisin ja kuluttaa aikaa välimatkoihin. Näin iltapäivistä tulee rikkonaisia, eikä ole mahdollista olla kotona kuin hetki kun taas pitää lähteä harrastukseen jne. Siis kaikkea pientä käytännön ongelmaa.



Vielä kun on paljon muitakin harrastuksia, siis nuo aerobic ja kuvataidekoulu, niin aika on hieman kortilla. Ajan käyttäminen "maleskeluun" torilla tai edestakaisin matkoihin tuntuu lapsesta turhauttavalta."

tulevat ja menevät miten sattuu. Se aiheuttaa levottomuutta luokassa, ja kyselyjä miksi kukakin minnekin menee. Täytyy muistaa, että tässä ei ole kyse vain yksilön itsensä toteuttamisen mahdollisuuksista, vaan isomman ryhmän oikeudesta työrauhaan. Toinen näkökohta on se, onko lapsille hyvä viesti se, että ympäristö joustaa aina heidän tarpeidensa mukaan.



Näin se vain menee, ja sama systeemi toimii työelämässäkin. Edelleenkin vain harvalla työpaikalla saa mennä ja tulla miten vain esim. harrastusten takia. Pakolliset lääkärimenot yms. ovat sitten eri asia.