Koulun tasa-arvosta kysymys (vs. tasapäistäminen)
Lapsemme ei pääse 10 min aikaisemmin viimeiseltä tunnilta ehtiäkseen pianotunille.
Opettajan mielestä se olisi epätasa-arvoista muita oppilaita kohtaan.
Mielestäni on epätasa-arvoista, että lapsen kehittymismahdollisuuksia estetään eikä häntä päästetä käyttämään ja kehittämään taitojaan. Se on tasapäistämistä eikä tasa-arvoa.
Pianotuntien järjestäminen aiheuttaa päänvaivaa, sillä hyviä tuntipaikkoja ei meinaa löytyä. Vielä pyöräilykaudella tilanne on OK, mutta kävellen (talvi, ym.) pitäisi saada noin 5-10 min lisää siirtymisaikaa koulusta vajaan parin kilometrin päässä olevalle musiikkiopistolle.
Koulumenestys on kiitettävä ja kyseiseltä tunnilta (englanti) on tullut lähinnä 10 kokeista, viimeisimpänä 10++.
Mitä mieltä olette moisesta tasa-arviosta tai tasapäistämisestä ? Miten muissa kouluissa vastaavaan on suhtauduttu ?
Kommentit (158)
Lasta etuajassa kotiin ilman painavaa syytä (esim. lääkäri). Koska lapsi on tuon ajan koulun vastuulla. Sitäpaitsi yhden harrastuksen takia ei voi joustaa, ei edes sitä 10 minuuttia. Vaikka olisi kuinka lahjakas lapsi, se ei tee hänestä etuoikeutettua.
10 minuutin etuajassa päästäminen tarkoittaisi opetushetken keskeytymistä ja "miks toi pääsee, mullakin on jalisharkat ihan kohta ja äiti joutuu viemään"-keskustelua. 10 minuuttia on sitäpaitsi melkein 1/4 osa oppitunnista.
Laskeppa, paljonko 10min/viikko tekee koulusta poissaoloa vuodessa? Kyllä, 380 minuuttia. Opettaja vain ei tuollaiseen voi alakoululaisen kohdalla suostua.
ratkaista tilanne. Ap:n vaimo vielä opettaja.
Ei tuossa mitään ivaa ole.
joka AP:n kannattaa ehdottomasti hyödyntää, koska hän ei ole tyytyväinen siihen, että tasapäistävässä koulussa tarttis olla paikalla. Kotikoulu joustaa määrättömästi.
ottamasta lastaan sieltä koulusta pois kokonaan. Kotikoulu on ihan laillinen mahdollisuus.
Toivottavasti et työssäsi ole ihmisten kanssa tekemisissä .
Missä menee sinun mielestäsi se raja, kuinka paljon koulun pitäisi joustaa?
Ajassa: 10min, 15min? Jos jonkun pitää lähteä 16 min aikaisemmin niin oko se liikaa? Mutta 10min on ok?
Koulumenestyksessä: 10++++++, vai 9+? Mitä jos on arvosanat luokkaa 8-, silloinko ei saisi joustoa?
Ja mikä harrastus on tepreeksi tärkeä: Pianonsoitto, ratsastus, biljardi, videopelit?
Kuka vetäisi sen rajan milloin jousto on ok, ja milloin ei?
Ymmärrät varmaan fiksuna ihmisenä, että vaikka minunkin mielestä teidän tyttö voisi hyvin lähteä sen 10 min aikaisemmin, niin ei sitä sen jälkeen voisi muiltakaan kieltää?
Laskeppa, paljonko 10min/viikko tekee koulusta poissaoloa vuodessa? Kyllä, 380 minuuttia. Opettaja vain ei tuollaiseen voi alakoululaisen kohdalla suostua.
ap juuri sanoi että sulanmaan aikana sujuu, talvella ei.
Joten tällä laskutoimituksella / 20 viikkoa tulee 200 minuuttia.
Eli, voi voi sentään, peräti kolme tuntia vuodessa.
Edellyttäen että opettaja opettaa viiimeiseen minuuttiin joka päivä tehokkaasti eikä lopputunnista esim. tehdä tehtäviä jotka voisi tehdä kotonakin.
No mutta. Kaikenlainen ilo ja oppiminen on tietysti tuomittavaa näiden taspäätyyppien mielestä. Koulun pitää olla ankeaa.
Mutta onko sinun mielestä lapsi, joka saa tukiopetusta,koska sitä tarvitsee, vastaavasti etuoikeutettu väärin perustein ?
että jonkun pitää saada lähteä pianotunnille tai parturiin koulutunnilta?
Sen takia, että mä saan nukkua aamulla pidempään eikä mun tarvitse hosua lasten kouluun laittamisen kanssa. Kyllä kuulkaas mun unentarve on ehdoton! Tärkeämpi se on kuin jonkun pianonpimputus.
Missä menee sinun mielestäsi se raja, kuinka paljon koulun pitäisi joustaa?
Ajassa: 10min, 15min? Jos jonkun pitää lähteä 16 min aikaisemmin niin oko se liikaa? Mutta 10min on ok?
Koulumenestyksessä: 10++++++, vai 9+? Mitä jos on arvosanat luokkaa 8-, silloinko ei saisi joustoa?
Ja mikä harrastus on tepreeksi tärkeä: Pianonsoitto, ratsastus, biljardi, videopelit?
Kuka vetäisi sen rajan milloin jousto on ok, ja milloin ei?
Ymmärrät varmaan fiksuna ihmisenä, että vaikka minunkin mielestä teidän tyttö voisi hyvin lähteä sen 10 min aikaisemmin, niin ei sitä sen jälkeen voisi muiltakaan kieltää?
Fiksut ihmiset ja erityisesti lasten kanssa työskentelevät fiksut opettajat meilläpäin käyttää harkintaa ja maalaisjärkeä.
Tämä sormenheristelijä ei kyllä kovin fiksulta vaikuta.
Ja mitähän tekemistä tukiopetuksella on sen kanssa että jonkun pitää saada lähteä pianotunnille tai parturiin koulutunnilta?
Mutta kyllähän se asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Minun lapsi leimautuu. tukiopetus pitää antaa oppituntien aikana ! muut häliskööt !
Missä menee sinun mielestäsi se raja, kuinka paljon koulun pitäisi joustaa? Ajassa: 10min, 15min? Jos jonkun pitää lähteä 16 min aikaisemmin niin oko se liikaa? Mutta 10min on ok? Koulumenestyksessä: 10++++++, vai 9+? Mitä jos on arvosanat luokkaa 8-, silloinko ei saisi joustoa? Ja mikä harrastus on tepreeksi tärkeä: Pianonsoitto, ratsastus, biljardi, videopelit? Kuka vetäisi sen rajan milloin jousto on ok, ja milloin ei? Ymmärrät varmaan fiksuna ihmisenä, että vaikka minunkin mielestä teidän tyttö voisi hyvin lähteä sen 10 min aikaisemmin, niin ei sitä sen jälkeen voisi muiltakaan kieltää?
Fiksut ihmiset ja erityisesti lasten kanssa työskentelevät fiksut opettajat meilläpäin käyttää harkintaa ja maalaisjärkeä. Tämä sormenheristelijä ei kyllä kovin fiksulta vaikuta.
Harkinta ja maalaisjärki tairkoittaa käytänössä useimmin naamakertoimella valintaa. Siksi kouluissa ja työpaikoilla onsääntöjä, jotta kukaan ei voisi "maalaisjärjen ja harkinnan" perustella luoda toiselle enemmän joustoa ja mahdollisuuksia kuin toiselle. On hyvin yleisesti tiedossa, että opettajat arvottavat oppilaita. Koulumenestyksestä, kiltteydstä ja naamakertoimesta riipumatta kaikkien tulisi saada sama kohtelu ja sama jousto. Siksi rajat tulee olla kaikkien tiedossa ja kaikille selvä.
Sen takia, että mä saan nukkua aamulla pidempään eikä mun tarvitse hosua lasten kouluun laittamisen kanssa. Kyllä kuulkaas mun unentarve on ehdoton! Tärkeämpi se on kuin jonkun pianonpimputus.
En rehellisesti sanottuna ymmärrä niitäkään. Valitetaan, kun lapsilla on koulusta lomaa 13 viikkoa vuodessa ja miten lomat pitäisi lopettaa kokonaan, kun kukaan ei niitä lapsia ehdi valvoa, mutta samat vanhemmat sitten anovat niitä parin viikon lomamatkoja syksyisin ja talvisin kouluaikaan. Muualla Euroopassa ei noita lomia saa viettää kouluaikoina, ja minusta meidänkin pitäisi palata siihen.
Mutta loma on kuitenkin yksittäinen poissaolo, ei koko vuoden toistuva 10 minuuttia aikaisemmin lähtö. Minäkään en siedä näitä erikoisoikeuksia vaativia vanhempia ja olen oikeasti aika tyrmistynyt siitä, että ap:n vaimo on opettaja. Minun oppituntini häiriintyvät siitä, että yksi lähtee kampaajalle, toinen hammaslääkäriin, kolmannella bussi isäviikonloppua viettämään lähtee puoli tuntia aiemmin jne. Lapset työntävät lappua ja lippua nenän alle ja tulevat ja lähtevät kouluun ihan omia aikojaan, ja vanhemmista se on ihan ok. Wilmassa sitten kysellään, mitä tuli läksyksi ja sivunumeroita ja voisiko saada muistiinpanot monisteina. Niin, kun ne läksyt on kerrottu oppitunnilla ja sivunumerot ja monisteet jaettu siellä, niin miksi kummassa opettajan pitäisi käyttää lisäaikaa lähes päivittäin siihen, että nämä erivapauslapset saavat tietonsa päivitettyä.
Minä rehellisesti haluaisin koulun, jossa oppitunneilla ollaan läsnä ja poikkeukset ovat todellisia harvinaisuuksia. Ymmärrän terapiat, sairastapaukset ja leikkaukset, mutta ymmärrystä ei riitä kampaajakäynteihin, isäviikonloppuihin ja harrastuksiin. Ettekö te vanhemmat tajua, että koulussa opitaan säännöllisyyttä ja kurinalaisuutta? Tiettyyn aikaan on oltava paikalla ja tiettyyn aikaan päästään. Poikkeuksia on joskus siellä täällä lukuvuodessa mutta ei siitä voi luoda säännöllistä rytmiä. Miksi ihmeessä se musiikkiopisto on tärkeämpi kuin englannin opiskelu? Tietääkseni lapsella on oppivelvollisuus. Musiikkiopistovelvollisuutta hänellä ei ole.
Tähän pätee varmaan sama asia kuin liikennevaloissa tien ylittämiseen. Jos on punainen valo eikä autoja näkyvissä, voi jokainen meistä luikahtaa yli eikä ketään ole haitannut se. Joo, lakia rikottiin mutta mitään pahaa ei siitä kenellekään tapahtunut eikä monikaan edes saanut siitä tietää mitään. Mutta jos teemme sen aina, joka päivä, lukuisten pienten lasten nähden, mitä me viestitämme muille ihmisille: että lakia ei tarvitse noudattaa, että liikennevalot ovat vain ihmisen kiusa ja että jos olemme tarpeeksi taitavia (ja sitähän me kaikki olemme), voimme huoletta ylittää teitä liikennevaloista välittämättä. Ja kun tarpeeksi moni oppii saman tavan, on koko järjestelmä turha. Eikö olekin niin, että liikennevalot on luotu ihmistä varten eikä ihminen liikennevaloja varten?
Tästäkirjoitukseta paistaa läpi asenne jota juuri vastustan.
Toki itsekään en hyväksyisi parturi ym. käyntejä kouluaikana. Toki jos vanhemmat tietävät että parturia ei saa varattua esimerkiksi vuoteen muuhun kuin juuri tähän nimenomaiseen aikaan keskellä koulupäivää niin siinä tapauksessa asia olisi OK.
Tämä on tilanne juuri tämän musiikkiopiston soittotunnin kanssa. Tuntipaikka on tämä, eikä se välttämättä siitä muutu, ennen ensi syksyä, vaikka toki yritämme.
Toki ymmärrän kirjoittajan pointinkin esim. liikennevaloista, mutta siinä on ehkä kirjoituksen heikkouskin.
Luotetaan lainsäätäjän valtaan liikennevaloilla määritellä koska on turvallista ylittää katua. Tämä kirjoittaja siis seisoisi vaikka kolme tuntia keskellä yötä (jos valoihin tulee esimerkiksi vika) liikennevaloissa tyhjällä tiellä jos liikennevalo kieltää liikkumisen.
Oman pään käyttö tulisi siis olla sallittua ja jopa suotavaa kaikissa tilanteissa.
ap
Kirjoitin mielestäni selvästi ja ymmärrettävästi, että jos ylitämme tien AINA punaisilla valoilla, muuttuu satunnainen ja harmiton JOUSTO asenteeksi, jolla viestitään, että liikennevalot eivät ole tärkeät ja että jokainen voi ylittää tien käyttämällä omaa harkintakykyään (mitä pienet lapset eivät osaa käyttää todistetusti). En siis ole niitä ihmisiä, jotka seisovat liikennevaloissa kolme tuntia keskellä yötä, ja sen olisit ymmärtänyt, jos olisit todella lukenut tekstini.
MUTTA olen niitä ihmisiä, jotka vastustavat säännöllisiä poikkeuksia, koska niillä luodaan asenteita, jotka ovat kouluvastaisia. Esim. perhe, joka lähti jokaikinen vuosi maaliskuussa kahdeksi viikoksi etelänmatkalle, oli aika hämmentynyt, kun äidinkielen opettaja soitti sinne etelään ja ihmetteli, missä se teidän esikoisenne nyt viipyy, kun kirjoitukset, joihin hän on ilmoittautunut läsnäolevaksi, alkoivat juuri. Niin, se asenne. Jos joku varaa lapselleen kampaajan oppitunnin päälle, kun se kampaaja on saatava tälle viikolle ja muita vapaita aikoja ei ollut, viestittää hän lapselleen, että on asioita, jotka menevät koulun käyntiä tärkeämmiksi. JOs vanhempi jatkaa tätä samaa tyyliä vuodesta toiseen joka asiassa, viestittää hän, että lähes kaikki asiat ovat koulunkäyntiä tärkeämpiä.
En tiedä, millä perustein opettajan pitäisi hyväksyä teidän lapsenne 10 minuutin poissaolo. Missä on raja? Saako se jääkiekkoilijapoika lähteä 15 min. aiemmin? Saako taitoluistelija-tyttö olla koko tunnin poissa?
Vai onko tämä sidottu kenties oppimistuloksiin? Kymppi englannista ja 10 min aiemmin lähtö, ysin saaneet 5 min aiemmin ja ne kasin saaneet saavat olla siellä tunnilla nelosen saaneiden kanssa, koska eivät olleet vaan tarpeeksi hyviä.
Joustosta puhutaan aina silloin, kun koululta halutaan jotain. Toisin päin sitä joustoa löytyy harvemmin tai se on hankalaa ja mahdotonta, vaatii tuntien odottelua ja monimutkaistaa niin yksinkertaista asiaa. Hassua. Ap:n vaimo voisi aivan mainiosti joustaa omista periaatteistaan ja vaatia palkatonta vapaata viedäkseen lapsensa harrastukseen, jotta lapsella ei olisi hankalaa elämää. Ei se koulu hankaloita lapsen elämää vaan musiikkiopisto, jonka ajat ovat hankalat ja joustamattomat, ap, joka reissaa työkseen eikä voi viedä lastaan harrastukseen ja se vaimo, jonka joustamattomuuden takia koulu saa syyt niskoilleen.
Kenen pitää joustaa? Pienen ihmisen vai ison laitoksen? Pakollisen vai vapaaehtoisen? Lapsen vai aikuisen? Luokkatovereiden?
Minusta alun perin tässä olisi voinut tehdä kompromissia. Pari kertaa kuussa lapsi myöhästyy 10 minuuttia musiikkiopiston tunnilta, kerran kuukaudessa lapsi lähtee vähän aikaisemmin ja kerran kuukaudessa isä kustantaa taksin. Kaikki muut siis joustavat paitsi musiikkiopisto ja lapsen äiti.
Mutta enpä tiedä enää. Olen tänäänkin lukenut lippuja ja lappuja, joista eräässä todettiin, että lapsi tuli kouluun kaksi tuntia myöhemmin, koska hoiti pienempää sisarustaan. Erään lapsen piti lähteä tunnilta oikojalle ja se taas oli isäviikonloppu ja myöhempi juna hankaloittaisi lapsen elämää liikaa, joten koulu joustaa... Sitten ap:n kaltaisilla on otsaa todeta, että kyse on asenteesta. En tiedä, minkälaisessa avoimet ovet -lukiossa vaimosi opettaa, mutta jatkuva ramppaaminen, läksyjen kysely, tavaroiden keräily jne. kyllä häiritsee oppituntia. Ja kun taas erikoisvapauslapsi on lähtenyt, muut oppilaat ihmettelevät, miksi he eivät saa lähteä. Ja taas opettaja käy keskustelua siitä, miten joidenkin lasten isit ja äidit ovat tehneet tällaisia päätöksiä. Koulu on tosiaan muuttunut joustavaksi, ja samalla arvostus koulua, koulun käytänteitä ja jopa sääntöjä kohtaan ovat hävinneet. Nyt ollaan asiakassuhteessa, jossa vanhemmat sanelevat säännöt ja me opettajat vikisemme. Kiitokset menevät sitten ap:n kaltaisille, joiden mielestä se loputon joustaminen on vain koulua koskeva asia, ei vanhempia eikä lasta koskeva...
T. se melkoisen v*****ntunut ope
on osoitus syövän tavalla leviävästä ilmiöstä: Vanhemmat kokevat olevansa koulun "asikkaita" - he vaativat erikoiskohtelua lapsilleen tyyliin "asiakas on aina oikeassa".
Ap ei ymmärrä, että koulu perustuu RYHMÄOPETUKSEEN. Koulu ei ole paikka, jossa jokaiselle yksilönä räätälöidään sopiva määrä opetusta. Kun luokasva lähtee joku 10 min aikaisemmin, se vaikuttaa koko ryhmään. Muutkin alkavat vilkuilla kelloaan, vaatia samaa erikohtelua. Opettajalle tästä tulee lisätyötä, muiden oppiminen häiriintyy. Tämän vuoksi on pidettävä tiukka ja yhtenäinen linja, joka pitää JOKAISEN oppilaan kohdalla.
Tämä sama ilmiö jatkuu esim. ammattikorkeakoulussa, jonne valutaan muutaman minuutin välein aamulla ihan tavan vuoksi. Koko opiskelu häiriintyy. Mitä, jos ollaan tekemässä ryhmätehtäviä ja kaikki eivät ole heti alussa paikalla? Tässä ei olla ymmärretty, että yhden myöhässä saapuminen ja aikaisemmin lähteminen vaikuttaa koko ryhmään.
GRRRRR!!! Ap saa minut nyt lähes raivon partaalle, koska hänen asenteestaan paistaa tuo ärsyttävä kulttuuriamme syövän lailla nakertava "minä nyt vaan tässä vähän..."-asenne. Sitä voi verrata esim. jalkakäytävälle parkkeeraamiseen (minä vaan äkkiä piipahdan...), mistä johtuen lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla liikkuva ei pääse kulkemaan...jne... jne
Missä menee sinun mielestäsi se raja, kuinka paljon koulun pitäisi joustaa? Ajassa: 10min, 15min? Jos jonkun pitää lähteä 16 min aikaisemmin niin oko se liikaa? Mutta 10min on ok? Koulumenestyksessä: 10++++++, vai 9+? Mitä jos on arvosanat luokkaa 8-, silloinko ei saisi joustoa? Ja mikä harrastus on tepreeksi tärkeä: Pianonsoitto, ratsastus, biljardi, videopelit? Kuka vetäisi sen rajan milloin jousto on ok, ja milloin ei? Ymmärrät varmaan fiksuna ihmisenä, että vaikka minunkin mielestä teidän tyttö voisi hyvin lähteä sen 10 min aikaisemmin, niin ei sitä sen jälkeen voisi muiltakaan kieltää?
Fiksut ihmiset ja erityisesti lasten kanssa työskentelevät fiksut opettajat meilläpäin käyttää harkintaa ja maalaisjärkeä. Tämä sormenheristelijä ei kyllä kovin fiksulta vaikuta.
Harkinta ja maalaisjärki tairkoittaa käytänössä useimmin naamakertoimella valintaa. Siksi kouluissa ja työpaikoilla onsääntöjä, jotta kukaan ei voisi "maalaisjärjen ja harkinnan" perustella luoda toiselle enemmän joustoa ja mahdollisuuksia kuin toiselle. On hyvin yleisesti tiedossa, että opettajat arvottavat oppilaita. Koulumenestyksestä, kiltteydstä ja naamakertoimesta riipumatta kaikkien tulisi saada sama kohtelu ja sama jousto. Siksi rajat tulee olla kaikkien tiedossa ja kaikille selvä.
Jos meidän janipetteri on laiskanpulskea veikko jolla on englannissa kutonen ja läksyt aina tekemättä, minun mielestä ope saa kaikin mokomin pitää sen vaikka 20 min yliaikaa joka kerta.
KUNHAN POIKA OPPII.
Jos taas opittavat asiat on hallussa, ja on painavat syyt, olisi kohtuullista päästää sen 5 min aikasemmin jos on etukäteen sovittu hyväksyttävä syy joka tukee sen kokonaiskehitystä ja oppimista.
Myönnän että itse olen usein sanonut äänenkin ettäliikennevalot ovat sitä varten, että tyhmimmätkään eivät jää autojen alle.
Itse olen lapsille opettanut että ikinä ei saa valojen vaihtuessa vihreiksi lähteä kävelemään suojatielle.
Olen aina ja usein korostanut että valojen vaihduttua vihreiksi, pitää aina katsoa vasemmalle ja oikealla ja vasemmalle ja sekä katsoa että kuunnella onko turvallista astua suojatielle.
Usein hirvittelen kun näen että pieniä lapsia on liikennevaloissa ja valojen vaihtumisen jälkeen sännätään tielle katsomatta minne mennään. Tämä siis juurikin esimerkkinä, jossa sääntöjen noudattaaminen voi olla kohtalokasta, jos ei ymmärrä mitä on tekemässä.
Työelämässä taas varsinainen työnteko alkaa vasta siitä kohtaa, kun säännöt puuttuvat. Ainakin näin akateemisesta näkökulmasta katsottuna, työnteolla ratkaistaan ongelmia joihin ei ole ohjeta tai suoranaista ratkaisua.
Ratkaistuaan ongelmia saa vaativampia tehtäviä, jopa erityiskohteluakin ja enemmän vapausasteita työnsä suorittamiseksi. Kyetessään ratkaisemaan vaativampia ongelmia, joiden ratkaisusta ei tehtävään ryhtyessä ole tietoa kasvaa suurempiin näkemystä vaativiin tehtäviin ja mitä vaativampia tehtäviä kykenee hanskaamaan sitä vaativampia tehtäviä saa.
Kokeneemmat saavat suurempia kokonaisuuksia hanskattavia tehtäviä, vähemmän kokeneet vähemmän hanskattavia tehtäviä. Ne jotka eivät hallitse ennalta arvaamattomia ja ohjeistamattomia tehtäviä tai kokonaisuuksia tekevät tehtäviä, joiden suorittaminen onnistuu ohjeita noudattaen.
Ohjeet ovat siis usein kaikkein tyhmimpiä ja kykenemättömimpiä varten, täytyyhän nekin tehtävät tehdä ja hyvin ohjeistettuina tulevat tehtyä hyvin toistettuina ja lopputulos on tasalaatuista ilman virheitä, mutta myös ilman mahdollisuuksia.
OK, tämä kuulosti provokatiiviselta, vaikka pääsääntöisesti onkin työelämässä totta (siis koulun ulkopuolella, tämä sääntöjen noudattaminen onkin suomalaisen koulumailman heikko kohta, jos kohta toki vahvuuskin).
Itse kuulun tästä kirjoituksesta huolimatta ryhmään, joka haluaa vahvat ohjenuorat ja selkeät määrittelyt, joita voisi melkein laieksi kutsua. Ymmärrän siis toki hyvin lakien merkityksen ja pidän niitä ensiarvoisen tärkeinä yhteiskunnan toimivuuden kannalta ja ovat näin tärkeitä opetettavia jälkikasvullemme.
Pitää kuitenkin olla viisautta erottaa lakien orjallinen noudattaminen ja lakien henki. Lait ovat turvaksemme eivät kahlitsemista varten.
Tämä tulisi useammin osata huomioida arkielämssäkin. Lait ovat kuitenkin ihmisten tekemiä ja osa niistä vanhenee ja osan henki ei enää sovellu nyky yhteiskuntaan. Koulunkin tulisi päivittää toimintatapojaan vähän samoin kuin kirkon tulisi miettiä sanomaansa muuutvassa maailmassa. Maailma muuttuu, eikä luovuus ole koskaan ollut suomen vahvuus. Toivottavasti tulevaisuudessa on.
Tämä toki hairahtui aiheesta, mutta luulen että verovaroin teteutetuissa yksiklöissä osataan olla uskomattoman lainkuuliaisia ja joustamattomia. Tämä on asenne kysymys, jolla toki on vahvuutensa. Verovasoin ylläpidetyt laitokset tuleekin toki olla tasa-arvoisia jopa tasapäistäviä, valitettavasti. Mutta näin sen pitääkin olla, koulun tuleekin olla konservatiivinen tulkitsija. Maailma kuitenkin muuttuu, eivätkä kaikki koulut ole enää joustamattomia (kuten vaimoni opinahjo, jossa tällainen on arkipäivää ilman suurempaa melua aiheesta).
Tästä kirjoituksesta ei nyt tule provosoitua liikaa, eikä opettajien "ottaa itseensä".
ap
...sopeutumaan ja hideastamaan omaa luontaista oppimistahtiaan, ryhmän vuoksi.
Eikö totta
on osoitus syövän tavalla leviävästä ilmiöstä: Vanhemmat kokevat olevansa koulun "asikkaita" - he vaativat erikoiskohtelua lapsilleen tyyliin "asiakas on aina oikeassa".
Ap ei ymmärrä, että koulu perustuu RYHMÄOPETUKSEEN. Koulu ei ole paikka, jossa jokaiselle yksilönä räätälöidään sopiva määrä opetusta. Kun luokasva lähtee joku 10 min aikaisemmin, se vaikuttaa koko ryhmään. Muutkin alkavat vilkuilla kelloaan, vaatia samaa erikohtelua. Opettajalle tästä tulee lisätyötä, muiden oppiminen häiriintyy. Tämän vuoksi on pidettävä tiukka ja yhtenäinen linja, joka pitää JOKAISEN oppilaan kohdalla.
Tämä sama ilmiö jatkuu esim. ammattikorkeakoulussa, jonne valutaan muutaman minuutin välein aamulla ihan tavan vuoksi. Koko opiskelu häiriintyy. Mitä, jos ollaan tekemässä ryhmätehtäviä ja kaikki eivät ole heti alussa paikalla? Tässä ei olla ymmärretty, että yhden myöhässä saapuminen ja aikaisemmin lähteminen vaikuttaa koko ryhmään.
GRRRRR!!! Ap saa minut nyt lähes raivon partaalle, koska hänen asenteestaan paistaa tuo ärsyttävä kulttuuriamme syövän lailla nakertava "minä nyt vaan tässä vähän..."-asenne. Sitä voi verrata esim. jalkakäytävälle parkkeeraamiseen (minä vaan äkkiä piipahdan...), mistä johtuen lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla liikkuva ei pääse kulkemaan...jne... jne
asiasta enemmän huomaisit, että vihaan itsekin tunneille (AMK) tai palavereihin valumista. Kännykän päällä pitämistä palavereissa jne jne.
Ovat kuitenkin eri asia kuin aloitukseni. Ainakin itse teen niillä suuren eron.
Voit usko, että vihaan suuresti juuri tuo kirjoittamaasi "... minä tässä vähän nyt vain" asennetta.
Se on kuitenkin eri asia kuin se, että tehdään enemmän kuin muut ja vieläpä ihan hyvin ja kunnolla.
ap
En rehellisesti sanottuna ymmärrä niitäkään. Valitetaan, kun lapsilla on koulusta lomaa 13 viikkoa vuodessa ja miten lomat pitäisi lopettaa kokonaan, kun kukaan ei niitä lapsia ehdi valvoa, mutta samat vanhemmat sitten anovat niitä parin viikon lomamatkoja syksyisin ja talvisin kouluaikaan. Muualla Euroopassa ei noita lomia saa viettää kouluaikoina, ja minusta meidänkin pitäisi palata siihen.
Mutta loma on kuitenkin yksittäinen poissaolo, ei koko vuoden toistuva 10 minuuttia aikaisemmin lähtö. Minäkään en siedä näitä erikoisoikeuksia vaativia vanhempia ja olen oikeasti aika tyrmistynyt siitä, että ap:n vaimo on opettaja. Minun oppituntini häiriintyvät siitä, että yksi lähtee kampaajalle, toinen hammaslääkäriin, kolmannella bussi isäviikonloppua viettämään lähtee puoli tuntia aiemmin jne. Lapset työntävät lappua ja lippua nenän alle ja tulevat ja lähtevät kouluun ihan omia aikojaan, ja vanhemmista se on ihan ok. Wilmassa sitten kysellään, mitä tuli läksyksi ja sivunumeroita ja voisiko saada muistiinpanot monisteina. Niin, kun ne läksyt on kerrottu oppitunnilla ja sivunumerot ja monisteet jaettu siellä, niin miksi kummassa opettajan pitäisi käyttää lisäaikaa lähes päivittäin siihen, että nämä erivapauslapset saavat tietonsa päivitettyä.
Minä rehellisesti haluaisin koulun, jossa oppitunneilla ollaan läsnä ja poikkeukset ovat todellisia harvinaisuuksia. Ymmärrän terapiat, sairastapaukset ja leikkaukset, mutta ymmärrystä ei riitä kampaajakäynteihin, isäviikonloppuihin ja harrastuksiin. Ettekö te vanhemmat tajua, että koulussa opitaan säännöllisyyttä ja kurinalaisuutta? Tiettyyn aikaan on oltava paikalla ja tiettyyn aikaan päästään. Poikkeuksia on joskus siellä täällä lukuvuodessa mutta ei siitä voi luoda säännöllistä rytmiä. Miksi ihmeessä se musiikkiopisto on tärkeämpi kuin englannin opiskelu? Tietääkseni lapsella on oppivelvollisuus. Musiikkiopistovelvollisuutta hänellä ei ole.
Tähän pätee varmaan sama asia kuin liikennevaloissa tien ylittämiseen. Jos on punainen valo eikä autoja näkyvissä, voi jokainen meistä luikahtaa yli eikä ketään ole haitannut se. Joo, lakia rikottiin mutta mitään pahaa ei siitä kenellekään tapahtunut eikä monikaan edes saanut siitä tietää mitään. Mutta jos teemme sen aina, joka päivä, lukuisten pienten lasten nähden, mitä me viestitämme muille ihmisille: että lakia ei tarvitse noudattaa, että liikennevalot ovat vain ihmisen kiusa ja että jos olemme tarpeeksi taitavia (ja sitähän me kaikki olemme), voimme huoletta ylittää teitä liikennevaloista välittämättä. Ja kun tarpeeksi moni oppii saman tavan, on koko järjestelmä turha. Eikö olekin niin, että liikennevalot on luotu ihmistä varten eikä ihminen liikennevaloja varten?
Tästäkirjoitukseta paistaa läpi asenne jota juuri vastustan.
Toki itsekään en hyväksyisi parturi ym. käyntejä kouluaikana. Toki jos vanhemmat tietävät että parturia ei saa varattua esimerkiksi vuoteen muuhun kuin juuri tähän nimenomaiseen aikaan keskellä koulupäivää niin siinä tapauksessa asia olisi OK.
Tämä on tilanne juuri tämän musiikkiopiston soittotunnin kanssa. Tuntipaikka on tämä, eikä se välttämättä siitä muutu, ennen ensi syksyä, vaikka toki yritämme.
Toki ymmärrän kirjoittajan pointinkin esim. liikennevaloista, mutta siinä on ehkä kirjoituksen heikkouskin.
Luotetaan lainsäätäjän valtaan liikennevaloilla määritellä koska on turvallista ylittää katua. Tämä kirjoittaja siis seisoisi vaikka kolme tuntia keskellä yötä (jos valoihin tulee esimerkiksi vika) liikennevaloissa tyhjällä tiellä jos liikennevalo kieltää liikkumisen.
Oman pään käyttö tulisi siis olla sallittua ja jopa suotavaa kaikissa tilanteissa.
ap
Kirjoitin mielestäni selvästi ja ymmärrettävästi, että jos ylitämme tien AINA punaisilla valoilla, muuttuu satunnainen ja harmiton JOUSTO asenteeksi, jolla viestitään, että liikennevalot eivät ole tärkeät ja että jokainen voi ylittää tien käyttämällä omaa harkintakykyään (mitä pienet lapset eivät osaa käyttää todistetusti). En siis ole niitä ihmisiä, jotka seisovat liikennevaloissa kolme tuntia keskellä yötä, ja sen olisit ymmärtänyt, jos olisit todella lukenut tekstini.
MUTTA olen niitä ihmisiä, jotka vastustavat säännöllisiä poikkeuksia, koska niillä luodaan asenteita, jotka ovat kouluvastaisia. Esim. perhe, joka lähti jokaikinen vuosi maaliskuussa kahdeksi viikoksi etelänmatkalle, oli aika hämmentynyt, kun äidinkielen opettaja soitti sinne etelään ja ihmetteli, missä se teidän esikoisenne nyt viipyy, kun kirjoitukset, joihin hän on ilmoittautunut läsnäolevaksi, alkoivat juuri. Niin, se asenne. Jos joku varaa lapselleen kampaajan oppitunnin päälle, kun se kampaaja on saatava tälle viikolle ja muita vapaita aikoja ei ollut, viestittää hän lapselleen, että on asioita, jotka menevät koulun käyntiä tärkeämmiksi. JOs vanhempi jatkaa tätä samaa tyyliä vuodesta toiseen joka asiassa, viestittää hän, että lähes kaikki asiat ovat koulunkäyntiä tärkeämpiä.
En tiedä, millä perustein opettajan pitäisi hyväksyä teidän lapsenne 10 minuutin poissaolo. Missä on raja? Saako se jääkiekkoilijapoika lähteä 15 min. aiemmin? Saako taitoluistelija-tyttö olla koko tunnin poissa?
Vai onko tämä sidottu kenties oppimistuloksiin? Kymppi englannista ja 10 min aiemmin lähtö, ysin saaneet 5 min aiemmin ja ne kasin saaneet saavat olla siellä tunnilla nelosen saaneiden kanssa, koska eivät olleet vaan tarpeeksi hyviä.
Joustosta puhutaan aina silloin, kun koululta halutaan jotain. Toisin päin sitä joustoa löytyy harvemmin tai se on hankalaa ja mahdotonta, vaatii tuntien odottelua ja monimutkaistaa niin yksinkertaista asiaa. Hassua. Ap:n vaimo voisi aivan mainiosti joustaa omista periaatteistaan ja vaatia palkatonta vapaata viedäkseen lapsensa harrastukseen, jotta lapsella ei olisi hankalaa elämää. Ei se koulu hankaloita lapsen elämää vaan musiikkiopisto, jonka ajat ovat hankalat ja joustamattomat, ap, joka reissaa työkseen eikä voi viedä lastaan harrastukseen ja se vaimo, jonka joustamattomuuden takia koulu saa syyt niskoilleen.
Kenen pitää joustaa? Pienen ihmisen vai ison laitoksen? Pakollisen vai vapaaehtoisen? Lapsen vai aikuisen? Luokkatovereiden?
Minusta alun perin tässä olisi voinut tehdä kompromissia. Pari kertaa kuussa lapsi myöhästyy 10 minuuttia musiikkiopiston tunnilta, kerran kuukaudessa lapsi lähtee vähän aikaisemmin ja kerran kuukaudessa isä kustantaa taksin. Kaikki muut siis joustavat paitsi musiikkiopisto ja lapsen äiti.
Mutta enpä tiedä enää. Olen tänäänkin lukenut lippuja ja lappuja, joista eräässä todettiin, että lapsi tuli kouluun kaksi tuntia myöhemmin, koska hoiti pienempää sisarustaan. Erään lapsen piti lähteä tunnilta oikojalle ja se taas oli isäviikonloppu ja myöhempi juna hankaloittaisi lapsen elämää liikaa, joten koulu joustaa... Sitten ap:n kaltaisilla on otsaa todeta, että kyse on asenteesta. En tiedä, minkälaisessa avoimet ovet -lukiossa vaimosi opettaa, mutta jatkuva ramppaaminen, läksyjen kysely, tavaroiden keräily jne. kyllä häiritsee oppituntia. Ja kun taas erikoisvapauslapsi on lähtenyt, muut oppilaat ihmettelevät, miksi he eivät saa lähteä. Ja taas opettaja käy keskustelua siitä, miten joidenkin lasten isit ja äidit ovat tehneet tällaisia päätöksiä. Koulu on tosiaan muuttunut joustavaksi, ja samalla arvostus koulua, koulun käytänteitä ja jopa sääntöjä kohtaan ovat hävinneet. Nyt ollaan asiakassuhteessa, jossa vanhemmat sanelevat säännöt ja me opettajat vikisemme. Kiitokset menevät sitten ap:n kaltaisille, joiden mielestä se loputon joustaminen on vain koulua koskeva asia, ei vanhempia eikä lasta koskeva...
T. se melkoisen v*****ntunut ope
Ymmärrän v....tumisesi oikein hyvin :)
Lapseni luokalla on tyttö, jonka ei tarvitse juoda koulussa maitoa. Syy on se, että hän juo vanhempien mukaan kotona riittävästi maitoa. Kun koulussa kuitenkin on se periaate että ruoan kanssa juodaan maitoa jollei ole allergiaa tms. niin arvaatte varmaan minkä dominoefektin tämä riittävästi maitoa juoja sai aikaan - kaikki vetoavat nyt siihen että juovat kotona tästä lähtien maitoa tosi paljon jotta ei tarvitse koulussa juoda maitoa.
Jospa minäkin laittaisin maanantaina opelle lapun ettei meidän Minnan tarvitse syödä perunaa eikä kaaliraastetta koska hän syö niitä kotona tarpeeksi. Ja Jukan ei tarvitse syödä kalakeittoa, koska meillä syödään sitä usein kotona.
Toivottavasti et työssäsi ole ihmisten kanssa tekemisissä .