Lue keskustelun säännöt.
MODERNI KUMMILAHJA RISTIÄISIIN, APUJA:
07.09.2011 |
Siskoa oli pyydetty kaverinsa pojan kummiksi. Nyt pähkäilee sopivan lahjan kanssa. Mun omat lapset on saaneet lahjaksi vain lusikoita, mutta sisko sanoi että niitä ei juuri haluta lapselle, eikä muutenkaan mitään turhaa krääsää. Mitä ihmettä sitä sitten voi antaa? En osannut auttaa kun en itse kummina ole, ja tosiaan omat lapset ovat saaneet kummeiltaan sitä "turhaa" mitä ei vissiin nykyään kauheesti suosita.
Eli mitä teidän lapset ovat saaneet? Ei joskus 10 vuotta sitten, vaan ihan viime aikoina?
Kommentit (62)
koruista, kirjoista ja vaatteista. Ensimmäinen lapsi sai sitterin ja rintarepun,joita oltiin toivottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kultakaupan pituusmittaa valokuvakehyksellä. tosi kiva sitten kolmekymppisenä lapsella ..
No mitä se kolmekymppinen tekee sen enempää sillä käsinukella!?!
En tiedä oliko pidetty vai ei, mutta mielestäni ei kalvennut kummilusikalle ja valokuvakehykselle lainkaan.
samoin kuin kirjatkin! Nämä on sellaisia käyttöön tulevia.
Ja kolikkosarja numismaatikoilta, siinä on ideaa, muuten mielestäni ei.
Minusta arabian muumiastiat on kivoja ja sitten ne hackmanin muumiaterimet on minusta hyvän malliset lapsen käteen. vauvakirja tai kirja ylipäätään, tiitiäisen tarinoita yms kunnaksen lorut sopii hyvin. tai vaikka uninalle tai kunnollinen lastenlaululevy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olisi hengellinen lastenkirja, kummin tehtävähän on osallistua lapsen kristilliseen kasvatukseen. Kuvaraamatun lisäksi suosittelen kirjaa "Pieni, hätäilevä varpunen".
koska yleensä halutaan samaa kaikille. Itse olen halunnut ja tykännyt saada kaikille neljälle sen perinteisen pyöreän hopeisen taulun, johon saa lapsen kuvan, kaiverretaan nimi, paino, pituus, pvm...
Miksi lapsen äidiltä ei voi suoraan kysyä, mitä haluaa saada?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri ostin kummilapselle ristiäislahjaksi hopeisen laatan ja siihen ketjun. Laattaan kaiverretaan sitten nimikirjaimet. Ajattelen tällaisesta kummilahjasta, että se on lapselle henkilökohtainen. Vauva no tuskin korua käyttää, mutta sitten vanhempana. Kummilusikat ja kuvakehykset on sitten niitä, jotka jää vanhempien nurkkiin pyörimään kun lapsi lentää pesästä.
neulotun viltin(ihan valmiina ostettu mutta itse kirjailtu) johon oli kirjailtu lapsen nimi ja syntymäaika, paino ja pituus. Tykättiin kovasti lahjasta eikä jäänyt kaappiin pyörimään vaan sai heti käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kultaisen kaulaketjun ja siihen pienen modernin sydänriipuksen.
Voi pitää aikuisenakin ja ostaa mieleisiään riipuksia.
meidän lapset sai oikeesti tyylikkään hopeisen kynttilänjalan sedältään, jossa kaiverrus. musta se oli kiva, kun ei krääsää ja siinä voi polttaa kastekyntiilää. karmein lahja oli ruma valokuvakehys ja tinainen säästöpossu...ne on tainneet...kadota
aikuisena osaa arvostaa äitiä, joka "kadotti" itselleen epämieluisat kummilahjat.
Ei tullut mieleesi, että ne olisivat kuitenkin saattaneet olla lapselle mukava muisto sitten aikanaan? Kas kun ne lahjat ovat todellakin niille lapsille, ei niuhoille äideille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse muistan saaneeni kastemaljan ja kultaisen riipuksen, jossa oli nimeni ja syntymäpäiväni. Varsinkin tuo koru oli lapsena tärkeä oma aarre. Ainoa käytössä oleva ristiäislahja on kuitenkin kummilusikka, jonka iskin sokerikkoon muuttaessani omaan asuntoon. Siinä se on vieläkin ja herättää ihastusta.
Oma ruokailuvälinesetti voisi olla mukava, minulla on puurolautanen jonka kummisetäni äiti on itse maalannut.
Omakotitalolossa asuvalle voisi hankkia ikioman puun, vaikka kirsikkaa, luumua tai omenaa. Siitä riittää iloa pitkäksi aikaa :)
Taidetta arvostavalle voisi hankkia vaikka jonkin maalauksen.
Tietysti on kaikenlaiset rahosto yms jutut mutta tuossa nyt tuollaisia konkreettisia.
Henkilökohtainen lahja kummilapselle on unilelu: http://www.kaikkipaketissa.fi/2015/05/unilelu-lahja-kummilapselle.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.09.2011 klo 12:43"]
Siskoa oli pyydetty kaverinsa pojan kummiksi. Nyt pähkäilee sopivan lahjan kanssa. Mun omat lapset on saaneet lahjaksi vain lusikoita, mutta sisko sanoi että niitä ei juuri haluta lapselle, eikä muutenkaan mitään turhaa krääsää. Mitä ihmettä sitä sitten voi antaa? En osannut auttaa kun en itse kummina ole, ja tosiaan omat lapset ovat saaneet kummeiltaan sitä "turhaa" mitä ei vissiin nykyään kauheesti suosita.
Eli mitä teidän lapset ovat saaneet? Ei joskus 10 vuotta sitten, vaan ihan viime aikoina?
[/quote]
Pakko sanoa, että minusta äärimmäisen törkeää siskosi kummilapsen vanhemmilta tuollainen krääsäpuhe ja tietynlaisen lahjan vaatiminen. Minä kannatan perinteisiä, arvokkaita kummilahjoja: vaikka ne yksitellen kerätyt lusikat todellakin ovat arvotavaraa, eivätkä mitään yhden hetken lastenkirjoja tai villasukkia. Minä sain arvotavaraa, jota kunnioitin, vaikken ihan sen merkitystä ymmärtänytkään. Sain joitain pehmeitäkin paketteja, joista oli heti iloa, mutta pääasiassa arvokkaita aikuisten lahjoja. Ei hätää: en ole kenenkään kummi, joten ei tarvitse pelätä, että jatkaisin samaa perinnettä. -Nainen 30 v.
Mun pojat sai puukot nimikaiverruksella. Hirvittihän se ensimmäisen lapsen kohdalla, pään ollessa täynnä "tyhmänuoriäiti"-oireyhtymän maalailemia kauhukuvia mitä vahinkoja sillä puukolla voi joskus saada aikaan kultaisen pienen lapsen kokeillessa sitä. Muutaman vuoden viisastuttuani ja maalaisjärkiinnyttyäni en enää nähnyt puukkoja paholaisen tunkeutumisena lintukotooni. Ja ai että sitä riemua, kun sällit on ottaneet omat puukot käsiinsä ja aloittaneet vuolemisen. Ja ihan kaupunkilaiskakaroita ovat.
Mites tällainen:
Kristallilasin sisällä oman lapsen jälki kädestä ja jalasta luonnollisessa koossa.
Lusikatkin makaa satasen pintaan, et ei kyllä musta ole mikään vain juttu