Kaunis Pieni Elämä blogisti se vain jaksaa, vaikka just synnytti.

tuossa blogissa on. Tarkoitan, että voihan olla siistiä ja kaunista lapsiperheen kodissa. Ihmiset voivat nauttia arjesta, kauniista asioista, pukea lapset hyvin ja itsensä myöskin. Mitä ihmeellistä siinä on? Mitä erityistä vaivannäköä? Tulee mieleen, että kuinka laiskaa porukkaa täällä on kommentoimassa, jos tuollainen tuntuu erityiseltä ahkeruudelta ja "luovuudelta"?



Kyse on enemmänkin viitseliäsyydestä. Kun koti on järjestyksessä ja lapset opastettu leikkimään kauniisti tavaroitaan kunnioittaen, niin kaiken harmonian ylläpitäminen on helpompaa.



Valitettavasti monissa perheissä ollaan valuttu tilanteeseen, jossa muovikrääsää on kaikissa mahdollisissa ikean koreissa ja verkkoriippusäilytyspusseissa, lattioilla ja sänkyjen/ pöytien alla. Lapset sotkevat ja räiskivät tavaroitaan ja se ei ole edes mitään kehittävää leikkiä, vaan melua ja sotkemista = sabotaasia.



Ko. blogista huokuu ihan ruudunkin välityksellä rauha ja harmonia. Lelut ovat kauniita esineitä eikä viimeistä markettikrääsä villitystä.

mitä ne lelut ja vaatteet maksaa, blogistihan linkkaa välillä niitä nettiputiikkeja, joista tilaa niitä. jep, hinnat on aika suolaisia....että ehkä siitä kouhkataan, kun ollaan kateellisia siitä faktasta, että joillakin on varaa ja rahaa. Esim. tytön synttärimehu tarjoiltiin aamulla sellaisesta design kupista, joka maksaa noin 70 euroa. Siis yksi kuppi. Ja mä ku tuskailen jo reilu kympin muumi mukista....

Mä en käsitä, mikä tuossa blogissa niin kovin ihmisiä ärsyttää.



Olen vähän vanhempi kuin bloggaaja ja olen kyllä elänyt TÄYSIN erilaisen elämän kuin hän. Menin lukiosta suoraan yliopistoon, opiskelin, asuin yksiössä, tein töitä, matkustelin, harrastin kaikkea niin paljon kuin vain ehdin. Rahaa paloi ja sitä olisi voinut käyttää järkevämminkin. Ei olisi tullut kysymykseenkään, että olisin mennyt 19-vuotiaana naimisiin ja alkanut hankkia lapsia. Halusin elää nuoruutta ja opiskelijaelämää.



Mut voin mä silti ihastella tuon bloggaajan elämäntapaa. Se sopii hänelle, ja minusta on hauska nähdä erilaisia elämäntapoja kuin omani. En myöskään jaksa olla kateellinen, jos toisilla on rahaa. Sitten pitää vain tehdä itse enemmän töitä, jos haluaa samaa! Ja se nyt vain on fakta, että ihan oikeasti on olemassa ihmisiä, joille 70 euron teekuppi ei tunnu missään. Ei se multa ole pois.

samaa mieltä! Itse olen jo yli kolmekymppinen ja nyt vasta olen hankkinut sen yhden lapsen railakkaan nuoruuden jälkeen. Olen myös opiskellut ja säästänyt itse kaikki rahani.

Mutta kyllä tiedän, että maailmassa on myös oikeasi rikkaita ihmisiä. Ja sellaisia, jotka haluavat (ja saavat) perheidyllin nuorena.

Miksi olisin kateellinen? Ei ole minukta pois. Toki lisäraha olisi kivaa, mutta ei niin kivaa, että ketään alkaisin haukkua kateuksissani :)

Mä en käsitä, mikä tuossa blogissa niin kovin ihmisiä ärsyttää.

Olen vähän vanhempi kuin bloggaaja ja olen kyllä elänyt TÄYSIN erilaisen elämän kuin hän. Menin lukiosta suoraan yliopistoon, opiskelin, asuin yksiössä, tein töitä, matkustelin, harrastin kaikkea niin paljon kuin vain ehdin. Rahaa paloi ja sitä olisi voinut käyttää järkevämminkin. Ei olisi tullut kysymykseenkään, että olisin mennyt 19-vuotiaana naimisiin ja alkanut hankkia lapsia. Halusin elää nuoruutta ja opiskelijaelämää.

Mut voin mä silti ihastella tuon bloggaajan elämäntapaa. Se sopii hänelle, ja minusta on hauska nähdä erilaisia elämäntapoja kuin omani. En myöskään jaksa olla kateellinen, jos toisilla on rahaa. Sitten pitää vain tehdä itse enemmän töitä, jos haluaa samaa! Ja se nyt vain on fakta, että ihan oikeasti on olemassa ihmisiä, joille 70 euron teekuppi ei tunnu missään. Ei se multa ole pois.

Köyhät palstamammat vain kadehtii kun joku on osannut hommansa hoitaa niin, ettei tarvi jokaista euroa laskea vaan voi antaa lapsen leikkeihin 70 euron mukin ja sille ei ole niin väliä, vaikka häviääkin johonkin nurkkaan.

Köyhät paskat vain kadehtii, ei tämä muuta ole.

tuossa blogissa on. Tarkoitan, että voihan olla siistiä ja kaunista lapsiperheen kodissa. Ihmiset voivat nauttia arjesta, kauniista asioista, pukea lapset hyvin ja itsensä myöskin. Mitä ihmeellistä siinä on? Mitä erityistä vaivannäköä? Tulee mieleen, että kuinka laiskaa porukkaa täällä on kommentoimassa, jos tuollainen tuntuu erityiseltä ahkeruudelta ja "luovuudelta"?

Kyse on enemmänkin viitseliäsyydestä. Kun koti on järjestyksessä ja lapset opastettu leikkimään kauniisti tavaroitaan kunnioittaen, niin kaiken harmonian ylläpitäminen on helpompaa.

Valitettavasti monissa perheissä ollaan valuttu tilanteeseen, jossa muovikrääsää on kaikissa mahdollisissa ikean koreissa ja verkkoriippusäilytyspusseissa, lattioilla ja sänkyjen/ pöytien alla. Lapset sotkevat ja räiskivät tavaroitaan ja se ei ole edes mitään kehittävää leikkiä, vaan melua ja sotkemista = sabotaasia.

Ko. blogista huokuu ihan ruudunkin välityksellä rauha ja harmonia. Lelut ovat kauniita esineitä eikä viimeistä markettikrääsä villitystä.

ja lisää mainostuloja. Bisnestä mammat:)

Bloginpitäjä tekee aloituksen säännöllisin väliajoin ja nostelee sitä kehuen, kuinka se on harmooninen ja kaunis. Lisää lukijoita, lisää mainostuloja, lisää ostajia nettikauppaan.

Raha, mammaseni, raha se tätäkin pyörittää.

Olen vähän kade tuosta luovuudesta ja jaksamisesta. jaksaisinpa mäkin...

Oli sitten pakko taas nostaa esille Kaunis pieni elämä -blogi. Tietäähän sen jo mitä siitä seuraa! Kateellisten ihmisten panettelua. Eiköhän blogin pitäjä ole saanut tarpeeksi lokaa niskaansa. Asia on simppeli: ne jotka tykkää lukee blogia lukevat sitä ja ne, jotka ei, niin älkää herranjumala lukeko sitä. Itse lukeudun ensimmäisiin ja taidanpa itse asiassa mennä kurkkaamaan mitä kaikkea ihanaa se Anne taas on keksinyt :)

ja lisää mainostuloja. Bisnestä mammat:) Bloginpitäjä tekee aloituksen säännöllisin väliajoin ja nostelee sitä kehuen, kuinka se on harmooninen ja kaunis. Lisää lukijoita, lisää mainostuloja, lisää ostajia nettikauppaan. Raha, mammaseni, raha se tätäkin pyörittää.

Ja uppoaa täällä näköjään kuin väärä raha. Yrittäjän puolisona tiedän, miten kallista mainostaminen on - tämä av on loistava, ihan ilmainen mainosmedia. Joskin suora mainostaminen täällä on kielletty, mutta sen voi toteuttaa näinkin.

En nyt viittaa kenenkään tässä ketjussa, vaan lähinnä yleisesti tällaisilla keskustelu palstoilla ja blogien kommenttibokseissa.

Tuntuu, että on olemassa oma lajinsa, joitten tehtävänä on laukoa kurjia kommentteja kaikesta! Esim. mitä väliä vaikka kyseissä blogissa pitäjä oliskin asetellut ne lelut siihen matolle tms lavastanut kuvia? Harrastuksensa kullakin. Nillittäjien kanssa on myös ärsyttävä katsoa esim. elokuvia tai tavata uusia ihmisiä. AINA kaikki on pielessä, feikkiä, typerää, rumaa, sopimatonta ja ovatv vakuuttuneita että tämän mielipiteen KAIKKI haluavat kuulla.

Kyllä lehtiä lukemalla, uutisia seuraamalla ja elämällä omaa elämää tulee vastaan kaikkea vähemmän seesteistä, kaunista ja harmonista. Ihanaa saada hengähdystaukoa kaikesta siitä selaamalla muutama minuutti esim. naistenlehteä tai vaikkapa tuota Kaunis pieni elämä-blogia. Auttaa löytämään myös omasta arjesta niitä pieniä kauniita hetkiä, jotka ainakin itselle ovat tärkeitä.

Ja vaikka tiedostan että sitä ylläpidetään vain sillä silmällä että oma nettiputiikki myisi hyvin. Tästä nyt joku teistä voi vetää palkokasvin osan kiduksiinsa, mutta niin se markkinointi vaan menee. Katsokaapa tarkkaan kuvien stailauksia, hyvin paljon on juttuja joita myydään nettikaupassa. Esim. valaisimia muovit päällä. Otetaan kuva ja sitten valaisin takaisin myyntiin, ja hyvin myy kun 100 tykkää.



Kuinka moni tiedostaa tuon kaiken vain markkinoinniksi?

rahojensa eteen. Tai sen verran on tehnyt että syntyi oikeaan perheeseen ja otti varakkaan miehen. Mieskin on ammatiltaan tietääkseni ihan marketin myyjä, sillä palkalla ei tuollaista elämää kustanneta. Perheen vaurauden takana on vauras suku. Siinä on sitten helppo remontoida ja tehdä lapsille leluja kun on rahaa.

Köyhät palstamammat vain kadehtii kun joku on osannut hommansa hoitaa niin, ettei tarvi jokaista euroa laskea vaan voi antaa lapsen leikkeihin 70 euron mukin ja sille ei ole niin väliä, vaikka häviääkin johonkin nurkkaan.

Köyhät paskat vain kadehtii, ei tämä muuta ole.

tuossa blogissa on. Tarkoitan, että voihan olla siistiä ja kaunista lapsiperheen kodissa. Ihmiset voivat nauttia arjesta, kauniista asioista, pukea lapset hyvin ja itsensä myöskin. Mitä ihmeellistä siinä on? Mitä erityistä vaivannäköä? Tulee mieleen, että kuinka laiskaa porukkaa täällä on kommentoimassa, jos tuollainen tuntuu erityiseltä ahkeruudelta ja "luovuudelta"?

Kyse on enemmänkin viitseliäsyydestä. Kun koti on järjestyksessä ja lapset opastettu leikkimään kauniisti tavaroitaan kunnioittaen, niin kaiken harmonian ylläpitäminen on helpompaa.

Valitettavasti monissa perheissä ollaan valuttu tilanteeseen, jossa muovikrääsää on kaikissa mahdollisissa ikean koreissa ja verkkoriippusäilytyspusseissa, lattioilla ja sänkyjen/ pöytien alla. Lapset sotkevat ja räiskivät tavaroitaan ja se ei ole edes mitään kehittävää leikkiä, vaan melua ja sotkemista = sabotaasia.

Ko. blogista huokuu ihan ruudunkin välityksellä rauha ja harmonia. Lelut ovat kauniita esineitä eikä viimeistä markettikrääsä villitystä.

ja ihaillut upeita lastenhuoneen sisustuksia.



Blogeissahan on just se juju, että aihepiiri rajataan. Se, että kertoo myös perheestään, on yksi rajaus. Se, että kertoo VAIN positiivisia ja söpöjä juttuja on toinen rajaus. Se, että kertoo vain niitä ei tarkoita, että niitä negatiivisia juttuja ei olisi olemassa. Niistä ei vaan kerrota, niitä ei kuvata.



Itselleni tuo kyseisen blogistin rajaus on hieman liian siirappinen ja materialistinen, mutta arvostan kyseistä bloggaajaa ja tuota vaivannäköä sekä yrityksen pyörittämistä.



Itse tykkään eniten blogeista, jossa on myös vähän rosoa ja rumuutta. Mutta en myöskään juuri jaksa lukea esim. naistenlehtiä ja niiden siirappisia julkkisjuttuja. Jotkut niitäkin ahmivat innoissaan.

Ihana kaunis blogi. Mukava katsella kauniita kuvia ja kun on silmää kuten kirjoittajalla ei toteutuskaan ole mahdoton. Kuvien rajauksella saa ihmeitä aikaan ilman isompaa vaivaa. Blogihan on kirjoittajan markkinointi keino ja eittäin hyvä sellainen. Kirjoittaja itse on kertonut valtaosan tilauksista tulevan blogin kautta.

Mitä tulee lasten huoneeseen ja leluihin olen kyseisestä blogista monta kertaa lukenut, että normaalitilassa huone ei ole tämän näköinen vaan barbit, legot jne ovat sillä hetkellä raivattu pois. Joka mamman on se lastenhuonekkin joskus siivottava ja silloin ainakin minä siivoan lelut pois imurin tieltä - ottaa sen jälkeen miljoona kuvaa eri kantilta niin on postausaiheita taas kasapäin valmiina, ilman suurta lavastusta.



Minä ihmetteln suuresti tätä blogien parjausta. Minusta on ihana saada vinkkejä moneen asiaan niiden kautta. Ihna että jotkut näkee vaivaa ja kirjoittaa niitä, niistä saa kuitenkin paljon todellisemman kuvan kuin vaikka lehdistä.

nettikaupan puolella en ole edes käynyt kurkkaamassa :)

Ja vaikka tiedostan että sitä ylläpidetään vain sillä silmällä että oma nettiputiikki myisi hyvin. Tästä nyt joku teistä voi vetää palkokasvin osan kiduksiinsa, mutta niin se markkinointi vaan menee. Katsokaapa tarkkaan kuvien stailauksia, hyvin paljon on juttuja joita myydään nettikaupassa. Esim. valaisimia muovit päällä. Otetaan kuva ja sitten valaisin takaisin myyntiin, ja hyvin myy kun 100 tykkää.

Kuinka moni tiedostaa tuon kaiken vain markkinoinniksi?

Ammattimuusikkona tiedän, ettei noi flyygelit ole ihan ilmasia ja oikein laadukkaalta sekä uudelta soittimelta vaikuttaa. Ei meillä oikeilla muusikoillakaan ole tuollaista vara hankkia! Vaikka mielummin sijotetaan soittimeen kun vaikkapa autoon.



En tosiaan tienny, että virkkuutöillä voi rikastua. Vai mitähän toi mies tekee työkseen? Onko nää jotain perillisiä?



Mutta kaikesta huolimatta; aivan ihana blogi ja ihanan oloinen tuo kirjoittaja-tyttönen! Ja hyvin säilynyt :)

hyvä inspiraation lähde ja ilmainen naistenlehti. Ihan tarpeeksi synkistelyä elämässä jo on, kiva katsoa kauniita kuvia ja saada ideoita tylsään arkeen.

Sehän on VASTA 26v.

Tää kpe vai se kalastajan vaimo?

Anne Geddes -tyylisiä vauvakuvia

Hohhoh..en muuten sitten ole tuo Anne. Mä käyn välillä vähän katsomassa jos joku tänne linkittää blogin, mutta en muuten. Kaunis koti ja harmoninen tunnelma, mutta itse en ehdä ihan tollaista sitten kuitenkaan haluaisi. Mä oon ehkä tyyppinä niin erilainen?

tai näytä rumalta saatikka riitele

toi Anne käy edes paskalla, sen perseestä tulee pehmistä strösseleillä.