Voi paska miten halpa lahja!
Miten nolo antaja onkaan, kun noin vähän vain antoi.
Oletko joskus ajatellut noin:) mikä oli juhla, mikä lahja/ lahjasumma, kuka/ tai millainen porukka antajana?
Kommentit (368)
sinulle, joka vastasit, että ylenpalttista.
Itsestä vain tuntuu, että nykynuoret vaativat niin paljon, että aina tuntuu pieneltä lahjat.
.. antaa mulle hauskoja joululahjoja - aina jotain Oriflamen kylkiäisiä (siis oletan et ne on tilaajalahjoja tms??? Joka tapauksessa Oriflamen :D). Hauskinta on, että ihan ensimmäisenä jouluna heidän perheessään sain pentikin kasvo- ja kylpypyyhkeet sekä villasukat. Nyt on tippunu tasaseen tahtiin Oriflamen jalkapallokuvioista pyyhettä, oriflamen rullalla kannettavaa matkahuopaa yms :D No, lähinnä vaan naurattaa :D
Ainut lahja, mikä harmittaa, oli anopin antama ristiäislahja pojallemme. Pölyinen ja likainen, säröllä oleva lasimalja, jonka pohjaan oli teipattu risti. Ei ennen eikä jälkeen ole kuultu, olisko tuota ollut tarkotus käyttää kastemaljana ja jos oli, niin miksi se annettiin jälkikäteen. No, en olis käyttänyt kuitenkaan..
Sain kerran paketillisen ovulaatiotestejä joululahjaksi. Lahjan antoi ystäväni, joka oli melkeinpä ainoana ihmisenä tietoinen siitä, että yritettiin miehen kanssa lasta. Yritystä oli siinä vaiheessa takana melkein vuosi.
Vähän kirpaisi :s Myöhemmin pyysi kyllä anteeksi, ei tietystikään osannut ajatella, että voisin loukkaantua siitä. Piti hauskana ideana. Periaatteessa joo, mun kohdalla vaan ei vitsi uponnut.
Pidin isot synttärit. Tarjosin ruoan ja juomat (enkä nyt puhu mistään maidosta ja kotikaljasta...). Bändi esiintyi etc.
Sain kahdelta perheeltä 15 euron arvoisen lahjakortin johonkin hierontaan tms.
Hohhoh. Ja nämä perheet istuivat pisimpään, vetivät kunnon kännit jne.
tietysti aviovuoteenne sängyn päälle, jotta näköyhteys säilyy. Vaikka appivanhemmat ovat poissa, niin pysyvät mielessä, kun teette vauvoja.
joululahjaksi anopin ja appi-ukon omat valokuvat. Siis MITÄ? Seinällekö pitäisi laittaa. Onnellisempi olisisn ollut vaikka kahvipaketista. Mitä ihmettä minä teen appivanhempien valokuvilla, paremmin olisin ymmärtänyt jos olisivat ne antaneet vaikka omalle pojalleen.
Pidin isot synttärit. Tarjosin ruoan ja juomat (enkä nyt puhu mistään maidosta ja kotikaljasta...). Bändi esiintyi etc.
Sain kahdelta perheeltä 15 euron arvoisen lahjakortin johonkin hierontaan tms.
Hohhoh. Ja nämä perheet istuivat pisimpään, vetivät kunnon kännit jne.
että vieraiden pitää ikään kuin lahjoilla ostaa tarjoilut? Minä pidän juhlat siksi, että on mukavaa, kun kaverit tulevat meille. Lahjat on bonusta, mutta ilmankin saisi tulla, enkä yhtään taivastelisi. Usein olen saanut pelkän kukkakimpun, ja sekin ilahduttaa.
En nyt muista oliko kyseessä ripari vai ylioppilasjuhlat, mutta sain yhdeltä sukulaiselta lahjaksi sellaiset lenksut jolla voi pistää pyyhkeet roikkumaan jos pyyhkeissä ei satu olemaan sitä ripustukseen tarkoitettua suikaletta. Muitaakseni tuo oli vielä Tiimarista ostettu joten arvo pyöri varmaan jossain muutaman euron tienoilla. Periaatteessa en minkäänlaisista lahjoista loukkaannu mutta tuosta lahjasta kävi kyllä mielessä ettei tuota oikein voi tulkita muuten kuin vittuiluna.
neljän hengen kaveriporukalta. Rahasta tällä jengillä ei todellakaan ole pulaa...
kahden vuoden takaisen äp:n bodyn. Kaveri itse on lapseton, joten kirpparilla oli asioinut.
joululahjaksi kirpparilta kirjoja tai leluja. Ekologista, nuukailua vai todellista varojen puutetta...en tiedä. Itse saan synttärilahjaksi yleensä jonkun siivousvälineen, eipä silti, ihan hyödyllistä.
kahden vuoden takaisen äp:n bodyn. Kaveri itse on lapseton, joten kirpparilla oli asioinut.
Mä olen kanssa joskus meinannut ostaa kaverin lapselle moisen, koska oli musta hieno enkä tiennyt, että on äp:stä.
Kun ei tosissaan sitä lasta ollut, jolle moinen olisi tullut.
Ehkä kaverillasi ei sattunut oleen kirpparilla mukana ketään, joka olisi kertonut bodyn alkuperän?
Tai joululla muutenkaan. Töihin vaan jouluksi!
Enkelilahjat (enkelikorut / joulutilpehöörit) ateistille kyllä lämmittävät joka kerta mieltä. Not.
Syntymäpäivälahjaksi käytetyt kusiset petauspatjat.
Tiedätte ne Supermarketista saatavat, lähinnä lapsille tai teineille suunnatut asustekorut. Minä sanon niitä krääsäkoruiksi. Oli joulu tai syntymäpäivä, niin aina sellainen on paketissa siskoltani! Olen todella monesti sanonut, etten käytä asusteita. Jokainen myös tietää, että sellaisen krääsän hinta on ehkä noin 5€.
Jos vielä tänäkin jouluna siskon paketista pällistää moinen killutin, totean hänelle haluavani lopettaa lahjomis-tapamme väliltämme.
Toivottavasti ope kuuli tarinan, siitä olisi saanut enemmän hupia kuin monista saamistaan lahjoista
Meidän ala-asteaikasella luokanopettajalla on varmaan ollu vähän tämmönen apua-fiilis, kun oltiin 4-luokalla siirtymässä toiselle luokanopettajalle ja ajateltiin porukalla ostaa opettajalle joku lahja muistoksi. Jokaiselta jotain pieniä hiluja saatiin kerätyksi ja ostettiin viineri ja pieni pussi muistaakseni vihreitä irtokarkkeja, koska vihreä oli opettajan lempiväri... No se viineri ei ikinä sitten ees selvinny opettajan suuhun, kun siitä joku vähän halus maistaa ja sitten toinenkin eikä sitä voitu enää sitten antaa :DD
Sori, en ymmärtänyt.
Jaika
sori, käsitin, että teillä oli lapsi ja antajalla ei =D
Ehkä antoi ennakkolahjan xD
Mitäs ateistit millään joululahjoilla tekee?
viettävät joulua vanhan pakanajuhlan aikaan? Ja vielä uskottelevat lapsilleen, että tuon pakanajuhlan päähenkilö (=joulupukki) on olemassa?
Minä annan aina aika kamalia lahjoja :D
-keliaakikko-kaverilleni annoin synttärilahjaksi purkillisen hillosipuleita
-avoliittoon muuttaneelle kaverille annoin hernekeittopurkin, jonka kylkeen teippasin itsestäni otetun irvistys-valokuvan (jonka tulostin koulussa)
-toiselle kaverille samana vuonna tiimarin valokuvakehyksen, johon laitoin samaisen irvistyskuvan itsestäni
-veljelleni veimme synttärilahjaksi siskoni ja hänen miehensä kanssa kolme pakettia xtra-vessapaperia 0,99e paketti (ja samainen veli toi samalle siskolle seuraavina synttäreinä lahjaksi pilttipurkin ja huulirasvan)
Onhan näitä. Kutsuin erään kaverini toisen kaverini tupareihin (eivät tunteneet toisiaan) ja tämä minun kutsumani tyyppi osti tuparisankarille viemisiksi vessaharjan ja rinkeleitä. Itse vein samoihin tupareihin viinipullon, josta revin etiketit irti ja liimasin tilalle joskus ala-asteella jostain saamani "Karavaanari"-tarran. Viini oli halvinta mitä Alkosta löysin.
Siskoni mies oli kerran meillä yövierailulla ja unohti tällä reissulla meille deodoranttinsa. Annoimme saman deon hänelle joululahjaksi, Pikku G-tarroilla tuunattuna tosin.
Mieheni ja siskoni mies antavat äidilleni (eli anopilleen) joka vuosi joululahjaksi keltaiset jääraapat.
:D
meille kaikille. Ei mitään kallista ja painavaa, koska postimaksut on kovat.
Laittavat sitten rahaa tilille, miten milloinkin.
Olen oikeasti oikein innoissani yösukista, jotka saan joka joulu :)
Appivanhemmat taas aina sanovat, että osta sinä, (laittavat rahaa tilille) kun he ei keksi mitään ja miehenikin aina sanoo, että postimaksut on niin kovat, ettei heidän kannata lähettää. Minua harmittaa todella paljon se, ettei appivanhemmat viitsi nähdä vaivaa, ainoat lapsenlapset ei koskaan saa heiltä mitään henkilökohtaista.
Ei ne kaipais ihmeellisiä lahjoja, kunhan se tulisi isovanhemmilta, se olisi iso asia.
Minä sitten ostelen heidän nimissään lahjoja lapsille ja niistä sitten lapset kiittelee appivanhempia... :C
Minä laitan aina isot paketit kaikille ja se on minun valintani. Minusta muistaminen, pienikin on parasta, ei lahjan koko.
Mieheni ei osaa ostaa milloinkaan lahjoja minulle.
Saan jotain ihme teinikoruja, joita en varmasti koskaan pidä. Sitten ostaa jotain karkkia, josta itse tykkää, en minä. Tietää varmasti mistä minä pidän, mutta sitä ei osta.
Muitakin ihan outoja lahjoja olen saanut, mutta nekin vasta sen jälkeen kun olen suoraan sanonut, että tarvitsen lahjan. Aina hän kertoo minulle, ettei nyt tänä jouluna osteta lahjoja... No eihän se koskaan ole ostanut ennenkään?!
Itse ostan aina jotain miehelle, vaikka vaikeaahan se onkin.