Voi paska miten halpa lahja!
Miten nolo antaja onkaan, kun noin vähän vain antoi.
Oletko joskus ajatellut noin:) mikä oli juhla, mikä lahja/ lahjasumma, kuka/ tai millainen porukka antajana?
Kommentit (368)
Sain viikkoraha 17 vuotiaana 50 mk.
Nyt aatellen ihan hyvä summa.
Sain viikkoraha 17 vuotiaana 50 mk.
Nyt aatellen ihan hyvä summa.
mutta meidän muorilla on äärettömän vakiintunut käytäntö. Oli juhla mikä tahansa, on lahja 20 euron seteli.
Nimpparit, synttärit, kihlajaiset, häät, joululahja, nimiäiset...
Häissä ja kihlajaisissa raha annettiin siten, että muori antoi ensin mulle parikymppisen ja sitten miehelle oman parikymppisen :-D Ei tuu sit heti riitaa :-)
Sain viikkoraha 17 vuotiaana 50 mk.
Nyt aatellen ihan hyvä summa.
Mutta ihan hyvä summa kuitenkin papalta.
JYSK:n pehmolelun jonka sai noutaa ilmaikseksi mainoskupongilla.
Muuta ei siis saanut,tuon vain.
antaa AINA 10e, oli juhla mikä hyvänsä:)
Ei haittaa vaikka en saisi mitään. Pääasia että kutsutut tulevat paikalle.
Enoni ja hänen vaimonsa antama häälahja oli kuitenkin hieman kummallinen. He antoivat minulle enon vaimon vanhoja vaatteita, pieneksi jääneitä tai jotain. Mies ei saanut mitään. Tai ehkä vaatteet oli tarkoitettu yhteisiksi..? :)
ei oleollut tapanani arvostella lahjoja, oli ne sitten tarpeellisia tai tarpeeettomia, kalliita tai halpoja.
Minusta se ajatus on kumminkin tärkein, ei se mitä se lahja on maksanu.
Toisilla ihmisillä on myös tosi tukkaa nykyään rahasta, itelläni jää rahaakäyttöön kuukaudessa 250e. kaikkien kulujen jälkeen. ei sillä rahalla osteta 200e lahjuksia.
itse annan vaikka sen 10e vaikka sekin vie elämää konkurssiin. Tärkeinon kumminkin ajatusja halu antaa edes jotain.
Mutta koska se on näköjään liian _noloa_ niin taidan senkin jättää antamatta vastasuudessa.
( onneksi minulle on lapsuudessa jo opetettu, että tärkein on antaminen ei se mitä antaa.)
miehen kummeilta kaksi kylpypyyhettä, erilaisia. Luulen, että olivat itse ne joskus saaneet erikseen ja laittoivat eteenpäin. Olivat siis täysin erilaisia, ei mitään "samaa sarjaa" tai vastaavaa. Hyvin ne silti pyyhki...
mutta saatiin häälahjaksi kavereiltani (4 naista) Ikeasta ostettu perusvalkoinen yhden hengen pussilakanasetti...
Nuo ''enon vaimon vanhat vaatteet'' häälahjaksi on kyllä niin outo juttu, että tuskin siitä kovin moni riemusta kiljuisi :D
sisko antaa aina jotain todella halpaa ja omaan makuunsa sopivaa :/ Harmittaa kun ne jää sitten nurkkiin pyörimään kun ei lapsi innostu. Aina kyllä toiveita kysellään mutta ei vain voi ostaa sellaista mistä lapsi tykkäisi. Olisi sitten ostamatta mitään.
ei oleollut tapanani arvostella lahjoja, oli ne sitten tarpeellisia tai tarpeeettomia, kalliita tai halpoja. Minusta se ajatus on kumminkin tärkein, ei se mitä se lahja on maksanu. Toisilla ihmisillä on myös tosi tukkaa nykyään rahasta, itelläni jää rahaakäyttöön kuukaudessa 250e. kaikkien kulujen jälkeen. ei sillä rahalla osteta 200e lahjuksia. itse annan vaikka sen 10e vaikka sekin vie elämää konkurssiin. Tärkeinon kumminkin ajatusja halu antaa edes jotain. Mutta koska se on näköjään liian _noloa_ niin taidan senkin jättää antamatta vastasuudessa. ( onneksi minulle on lapsuudessa jo opetettu, että tärkein on antaminen ei se mitä antaa.)
niistä sitten taas kenellä rahaa jää pilvin pimein kuitenkin myös suurimman osan ymmärtävän, että kaikilla ei rahaa kalliisiin lahjoihin ole.
Täällä näitä ketjuja lukiessa vain välillä tulee olo, että kaikki pitäisi olla hirveän kallista, ollakseen "hyvää".
Siksi aloitus. tästä ketjusta kuitenkin tuli ihan hyvä fiilis:)
ap.
mihin on varaa. Se on mun sellainen perusajatus lahja-asioissa mutta
on siinä hieman sitten mun mielestä kiva nähdä vähän vaivaa ja ajatella edes hiukan lahjansaajaa.
Koska halvallakin saa kivoja lahjoja. Arvostan esim. kovasti itsetehtyjä ruokalahjoja vaikka purkillista omenasosetta.
Me saimme häälahjaksi mainosteemukit alusineen saatesanoilla.."nää saatiin tuliaisiks kerran ja todellakaan ei ole käyttöä tällaisille, niin ajattelin antaa teille"..
No kiitos juu, hirmu kivat oli, annoin srk:n myyjäispöytään aika nopsaan.
Oltiin kyllä hääkutsussa itse kirjoitettu, ettei lahjoja tarvita mutta jos haluatte muistaa, keräämme tarvikkeita /rahaa remonttiin. Oltiin nimittäin jo perheellisiä, yli 10 v yhdessä olleita juuri rämän talon hankkineita. Se 10€ olis meistä ollut ihan kiva noiden kuppien sijaan.
Ja antajaperhe ei ollut mikään vähävarainen..
Harvoin valitan lahjoista, mutta lapsena kaverilta saatu koinsyömä pehmolelu ei paljon mieltä lämmittänyt...
Myös se *tuttaa, että olen viime vuosien aikana saanut aina äidiltäni syntymäpäivälahjaksi siivous välineitä..... On ne ihan kivoja, ei siinä mitään...
mutta hyvää syntymäpäivää rakas lapsi, mees mopin varteen!
Lahja on lahja, se on kokonaan ylimääräistä, on se sitten pientä tai suurta.
Kyllä potuttaa. Jo toukokuussa kertoi joululahjatoiveita.
Tänä jouluna kysyn suoraan lapsilta tai ostan mitä haluan. Ja käytän max. 20€/ lapsi.
haittaa jos lahja on halpa, mutta tädiltäni saan AINA jotain postimyyntifirmojen ilmaiskrääsää ja sitten hän aina kehuu kovasti tuomiaan lahjoja. Vähän huvittavaa minusta... ja kirppikselle.
Olen samaa mieltä niinkuin joku aijempi että halvallakin saa kivaa. Lisäksi ruoka, karkki ja kahvi on aina tervetullutta.
jouluna kaksi kaljatölkkiin valettua kynttilää. Kaveri oli keitellyt itse vahat ja leikannut kaljatölkistä kannen auki ja valanut kynttilät sinne.
Hymyilytti hieman että eikö ollut mitään muuta astiaa keksinyt :D
Mutta arvostin toki käsityötä ja itse tehtyä lahjaa.
Kymmenen euroa miehen tädiltä. Oli siis onnittelukortin välissä kuoressa jossa luki meidän nimet. Musta se oli huvittavaa, sinänsä yksi ja sama vaikka ei olisi antanut mitään mutta kymmenen euroa kuoressa oli ihan hassu lahja. Toiselta sukulaiselta saatiin yhden hengen pussilakanasetti, sekin oli hassu lahja parille, miksei raaskinut ostaa kahta.