Vanhempien harrastukset pikkulapsiperheessä

Oon siis ollut kotona nyt 2,5 vuotta, ei mitään omaa harrastusta. Silloin tällöin olen käynyt uimassa tai fillaroimassa ilman lasta. Ja ulkoilu 2 x kk on mustakin paljon, mutta on ollut kuukausia, jolloin en ole ollut muualla. Joten joka toinen viikko 4 tuntia ystävien kanssa ei musta ole paljoa.



Ja todellakin haluan olla lasteni kanssa ja olenkin sitä nyt. Mieheni on paljon menossa, mutta jos se ei häntä haittaa, niin mikäs siinä. Ehkä tosiaan lauantai + yksi ilta viikossa KAIKKI yhdessä riittää, muutenhan olemme paljon kotona puuhailemassa minä ja lapset.



Ja tosiaan käymme vaunulenkeillä yms.



Se valokuvauskurssi muuten on osin sitäkin varten, että kun joskus menen taas töihin, ko. taito olisi plussaa työnhaussa.



Ehkä en ota toista aikataulutettua harrastusta. Siinä vaan yleensä tuppaa käymään niin, että miehen on helpompi ymmärtää, jos on "pakollista" menoa. Muuten ei kiiruhda töistä kotio.

ap:n harrastuksesta.

Nythän ap on pois yhtenä iltana ja muuten kotona 24/7. Mies taas on pois kaksi arki-iltaa ja pätkän viikonlopusta.



Arkena yksi yhteinen päivä on aika vähän, mutta en tiedä kummasta parisuhde kärsii enemmän: siitä että yhteistä aikaa on vähän vai siitä että sulla on omaa aikaa selvästi vähemmän kun sun miehellä.



Mun mielestä töissäkäyvälle kaksi iltaa + pala viikonloppua on liikaa. Kotona olevalle kaksi iltaa on aika sopiva. Mitä miehesi ajattelee yhteisen ajan määrästä? Voihan sitä kokeilla miltä elämä tuntuu jos harrastuksen viikko-ohjelmaan lisäät.



Mulla on myös ongelma harrastamisen kanssa. En ole kotiäiti, joten kerta viikkoon olisi mun mielestä sopiva määrä harrastuksille. Ongelma on se mitä tuona ns vapaailtanaan tekisi. Täyttääkkö se harrastuksella josta todella nautin ja saan voimia kestää arjen. Vai käyttääkkö se liikuntaan, josta en saa minkäänlaista mielihyvää (mun aivoista puuttuu ilmeisesti joku palikka), mutta jota todellakin tarvitsisin. Ihan vain ot aiheen sivusta.

meillä 3 lasta, 5, 3 ja 2v. isä käy salilla lähes joka päivä ja äiti pelaa ringetteä väh 2x vko. hyvin toimii.

Eikä mulla ole kuin yksi pieni lapsi. Kaksi on jo isoja. Mun harrastus on kuskata noita isompia heidän harrastuksiin...

omia harrastuksia, kun on muuten koko ajan lasten kanssa. Sen sijaan ihmettelen, miksi työssäkäyvän miehen täytyy harrastaa noin paljon? Olisi mielenkiintoista tietää, olisiko tämä av-mammojen mielestä ok, jos työssäkäyvä olisikin äiti ja kotona oleva isä?



Kaksi kertaa kuussa kavereiden kanssa molemmille vanhemmille (jos ymmärsin oikein?)on minustakin kyllä aika paljon.

Hmm, en tiedä olenko väärä vastaaja kun meillä on vain yksi lapsi (4,5 v). Ei tunnu olevan mitään pulmaa harrastaa, minä juoksen/jumppaan/pyöräilen 5-6 krt/viikko; mies pelaa golfia ja harrastaa kiipeilyä, 4 - 5 krt/viiikko.



No joo, vähissä on ne ajat kun koko perhe makaa sohvalla mutta ei haittaa. Lapsen kanssa kotona oleva vanhempi saa viettää laatuaikaa lapsen kanssa eikä makailla sohvalla ja katsoa telkkaria.



Toimii meillä=)

Sinä ap olet lasten kanssa ja käytettävissä päivät ja lähes kaikki illatkin. Sinä haluaisit perheen yhteistä aikaa ja tingit siis omista olemattomista harrastuksista? Haluaako miehesi perheen yhteistä aikaa vai onko hänestä vain kätevää se, että hän voi tulla ja mennä ja sinä sitten olet koko ajan lasten kanssa?



Ei sen elämän tarvitse loppua siihenkään kun lapset ovat pieniä. Molempien vanhempien vain tulee ymmärtää, että sen arjen järjestäminen on oltava molempien tahto. Se mitä sinä tahdot tehdä ei ole mitään hyödytöntä vaan jotain josta saat iloa. Sen pitäisi siis olla koko perheen etu ja erityisesti miehesikin.

No mitä jos mies vähentäisi yhden harrastuksistaan ja sinä lisäisit yhden? Tällöin ette menettäisi yhteisiä iltoja sen enempää kuin nytkään, mutta tilanne olisi reilumpi sinun kannaltasi.



Minä olen kotiäiti (lapsi reilu 1v) ja tämä aika tuntuu juuri parhaalta harrastaa. Olenhan päivät kotona lapsen kanssa, eli en "missaa" yhteiseloa. Itselläni on kahtena iltana viikossa jumppa. Ja joskus lapsen mentyä nukkumaan saatan heittää juoksulenkin. Mies ei tällä hetkellä juuri harrasta, mutta olen kannustanut häntä kovasti. Hänelle lapsiperhe-elämä on tuonut sen +10kg kiloa ja saman verran väsymystä, mikä ei sekään hyvä. Ei liikuntaa pidä lopettaa täysin missään elämänvaiheessa, siitä lähtee herkästi käyntiin vaan lumipalloefekti.

Kun olin itse kotiäitinä, minulle oli kyllä henkireikä päästä 2-3x/vko jumppaan ystävien kanssa. Samalla sai päivitettyä kuulumiset. Toki miehelläkin oli harrastuksensa, mutta hän jousti niistä lasten ollessa pieniä, kävi 1-2x/vko urheiluharrastuksessaan.



Miksi kotiäiti ei siis saisi harrastaa, työssäkäyvä isä kyllä?



Nyt kun olemme molemmat töissä, harrastuksista pitää sumplata eri lailla ja lapsillakin alkaa olla omat harrastukset, joihin pitää kuskata. Niinpä kuski voi sillä välin käydä vaikka lenkillä tms.

kun itselläkin nämä harrastuspohdinnat ajankohtaisia.



Meillä on kaksivuotias lapsi. Mulla on tähän asti ollut yleensä yksi oma ilta viikolla jolloin olen tehnyt mitä mieli tekee. Samana iltana mies on sitten käynyt lapsen kanssa muskarissa. Välillä olen sitten muutenkin käynyt yksin jossakin esim. viikonloppuna tai viikolla illalla jotakin kaveria tapaamassa. Mies on useimmiten ollut viikolla yhtenä iltana omissa menoissaan, välillä tiuhemminkin ja työpäivätkin hänellä usein venyvät. Välillä on ollut myös juhlissa (tätä kyllä tosi harvoin) tai liikuntaharrasteissa viikonloppuna. Viikonloput on kuitenkin pääsääntöisesti yritetty pitää perheaikana jolloin on oltu kotona, vierailtu lapsen mummoloissa (kaukana), kyläilty muualla tai meilä on ollut vieraita tai tehty jotakin muuta mukavaa kuten käyty ulkona syömässä, lastentapahtumissa jne.



Olen ollut tähän asti kotona mutta pian meillä vaihtuu miehen kanssa hoitovuoro ja palaan töihin. On tarkoitus, että mies harrastaa nyt lapsen muskari iltana ja minä menen lapsen kanssa muskariin. Olen tähän asti ollut lapsen kanssa todella paljon ja todella vähän hänestä erossa nyt kesällä miehen loma-aikaan ihan tarkoituksella olin parina päivänä pitkään (jopa 12 tuntia) poissa kotoa. Mietityttää vähän miten raaskin lähteä työpäivän jälkeen vielä harrastuksiin kun itselläkin työ jossa päivät muutenkin venyvät. Mutta koen, että itselleni se on välttämätöntä oman jaksamisen kannalta joten edelleen aion pitää yhden oman illan. Pyrin siihen, että mies saisi jatkossa ainakin kaksi omaa iltaa (tai ainakin osan toisesta illasta) sillä itse olisin kaivannut vähän enemmän vapaa-aikaa lapsen kanssa kahdestaan kotona ollessa vallankin silloin kun miehen työpäivät ovat venyneet kovasti ja lisäksi hänellä on vielä ollut harrastuksia.



Olen tehnyt myös opintoja verkossa ja käyttänyt tähän paljon aikaa. Nämä olen kuitenkin pääsääntöisesti tehnyt iltaisin tai pikemminkin öisin kun mies ja lapsi jo ovat nukkuneet. Itseäni mietityttääkin miten rakkaimman harrastukseni nyt käy. Kun aamulla pitää nousta aikaisin en mitenkään voi kukkua illasta kovin pitkään. Toivon, että pystyn tehdä niitä iltaisin kaiken muun sivussa mutta tähän asti ei keskittymiskykyni ole oikein siihen riittänyt.



Kun luin tuota ketjua äsken niin musta tuntui monien kommentit tosi tuomitsevilta. Mutta toisaalta nyt kun luen viestisi uudestaan ja katsoin myös tarkemmin minkä ikäisiä lapsesi ovat tuli väkisin mieleen eikö miehesi voisi harrastaa vähän vähemmän. Hän tulee melko myöhään töistä ja harrastaa vielä lisäksi kolme kertaa viikossa. Aika vähän hän ehtii lastensa kanssa olla. Sinun menemisistäsi en olisi niinkään kriitinen, olet kuitenkin paljon lasten kanssa, vaikka itse en alle vuoden ikäistä osannut jättää juuri lainkaan. Sitäkään en ymmärrä miksi kamerakurssia haukuttiin pilipalitoiminnaksi. Oi miksi täällä aina haukutaan. Ehkä en ymmärrä kun omastakin mielestäni valokuvaaminen on kiinnostavaa. Ja siitä taidosta on kyllä iloa lapsiperhearjessakin...



Tosin siis jos jaksatte tuon niin mikäs siinä. Itseni tuntien vaan tiedän, että olisin ihan poikki jos joutuisin olemaan noin paljon yksin lapsten kanssa. Toki tuo riippuu esim. siitäkin lähteekö mies aamulla enennkö heräätte (meillä aina ollut näin) ja muistakin verkostoista, meillä aika niukasti on ollut apua tai saatavilla (ja tarkoitan tässä avulla nyt ihan sellaistakin, että voisi esim viikolla käydä mummolassa kun mies jossakin tms en välttämättä sen isompaa apua).

Eikä mulla ole kuin yksi pieni lapsi. Kaksi on jo isoja. Mun harrastus on kuskata noita isompia heidän harrastuksiin...

Minä käyn kissanäyttelyissä n. 2 pv/ kk ja laitesukellamme miehen kanssa silloin tällöin. Mies sukeltaa myös omien kavereidensa kanssa.

Samaa mieltä kuin muutama muu aikaisemmin, eli mene nyt ihmeessä sinne valokuvauskurssille, koska sitten kun lapset menevät hoitoon, he tarvitsevat iltaisin aikaa vanhempien kanssa.



Onko miehen kaikki kolme viikkomenoa pakollisia? Ehtiikö tehdä niinä päivinä mitään muuta kuin käydä töissä ja harrastaa? Meillä esimerkiksi mies menee lentopalloon vasta klo 20.30 (lähtee kotoa klo 20), joten ehditään mukavasti olla koko perheen kanssa sitä ennen.

ajoittuvat ma-to -iltoihin, joskus on yhtä harrastusta useamminkin. Kahteen harrastukseen otan usein pienet mukaan heilumaan ja yksi harrastus on yhteinen koululaisen kanssa. Miestä ei ole, perheen voimin vietämme ihan riittävästi aikaa.

Mies harrastaa lenkkeilyä ja minä ratsastusta ym hevostelua kotona omilla hepoillani.



Meillä kummallakaan ei ole esikoisen syntymän jälkeen ollut kiinnostusta kodin ulkopuolisiin ohjattuihin harrastuksiin.



Lapsista neljällä on jokaisella kaksi harrastusta viikossa, joten itse en enää jaksaisi lähteä omiin kodin ulkopuoliisiin harrastuksiin.

Mitä perhe-elämää tuo edes on kun ei olla koskaan yhdessä?



Ja kyllä sitä aikataulutusta tulee siinä vaiheessa ihan tarpeeksi, kun lapset alkaa harrastaa, koulu alkaa jne.



Nyt se isä voisi urheilla aamulla ennen töihin menoa, äiti hoitaa lapset ja kodin päivällä kun ei mitään muuta tee ja illalla perhe olla YHDESSÄ!

toista se on sitten kun lapset ovat kouluikäisiä, eivätkä vielä tarpeeksi vanhoja kulkeakseen yksin harrastuksiin. Siinä on vanhemmilla kuskausta. Esim. meillä on 11 edestakaista kuskausreissua viikossa. Ei siinä itse tarvitse miehen kanssa harrastella. Joku kysyi, miksi lapsi ei mene itse harrastukseen. Voisihan sitä toki laittaa lapsen menemään yksinkin, mutta kun matkat on niin hankalat, että autolla menee 20min ja julkisilla puolitoista tuntia suuntaansa, niin ei vaan huvita.