Lue keskustelun säännöt.
Työttömyys ahdistaa!!!
23.08.2011 |
Siis olen nyt vuoden hakenut töitä aktiivisesti, olin pari kuukautta työelämävalmennuksessa ja kesätöitäkin sain, mutta nyt edelleen työtön.
Haastatteluissakin olen käynyt, mutta aina löytyy joku parempi jne. Lieneekö syynä pienet lapset vai mikä mutta työpaikkaa en ole saanut.
Juuri äsken tuli puhelu etten ollut saanut yhtä paikkaa jossa kävin kahdessa haastattelussa..
En yhtääb ihmettele kun työttömät masentuu!!! Jaksaa pitäisi aktiivisesti töitä hakea vaikka aina joutuu pettymään!!!
Kommentit (43)
Yritän asennoitua ajattelemaan niin, että mun ei ole tarkoituskaan käydä töissä. Olen jo niin kauan hakenut vakituista työpaikkaa, että olen jo ihan väsynyt ja nyt en ole kahteen vuoteen enää saanut pätkiäkään. Niitä sain aiemmin.
Pakko opetella elämään ilman rahaa ja vain miehen tuloilla. Niin kauan kuin se viitsii mua elättää.
Suurimman osan 2000-luvusta olen (lasten saamisen jälkeen) ollut työttömänä ja onnistunut saamaan vain pari noin vuoden mittaista pätkätyötä enkä yli kahteen vuoteen ole saanut enää edes niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saa esim siivoustyötä? Tai kaupan kassan työtä? Varastotyötä? Onko alueellasi jokin teollisuusyritys, jossa voisi aloittaa tehdastyöntekijänä?
Näistä voi edetä, ja ainakin olette tehneet jotain, kaikkein huonoimmalta CV:ssä näyttää se, ettei oo tehnyt mitään. Myös se vaikuttaa, miten se CV on muotoiltu, ja miltä se näyttää. Jos ei oo merkintää viimeisen kahden vuoden ajalta, niin tottakai se herättää kysymyksiä. Voisiko siihen laittaa vaikka, että on ollut kotiäiti/-isä? Tai keskittynyt opintoihin? Yleinen aktiivisuus kiinnostaa työnantajia.
Katsos kun siivoustyöhönkin on tarjolla ihan sen alan ammattilaisia. Ei oteta minua, kun ei ole päivääkään alan kokemusta.
Eikä kaupan kassaksi, kun kylä on puolillaan nuoria kaupallisen alan työttömiä, joille ei enää erikseen tarvitse opettaa kassan käyttöä. Ei ole teollisuutta, ja yritystoimintaan minulla ei ole mitään edellytyksiä - vaikka yritysneuvojanakin olen työtä tehnyt ja sen yritystoiminnan realiteetit tunnen.Olen ollut myös kotiäitinä - ei mitenkään suositeltava ansio työmarkkinoilla.
Olen opiskellut, toinen akateeminen tutkinto on jo tekeillä. Ei sitten mitään hyötyä vaan pikemminkin päin vastoin. Alan olla ylikoulutettu.
Meitä työttömiä nyt vaan ihan oikeasti on enemmän kuin vapaita työpaikkoja.
On olemassa myös sellaisia työpaikkoja, joihin ei ihan kenestä tahansa ole ja sellaisiakin, joita tekemällä ei ansaitse riittävää toimeentuloa varsinkaan siinä tapauksessa, että joutuisi muuttamaan tai työmatka olisi pitkä.
Siispä lähden tänään etsimään sieniä. Eilen ei marjoja löytynyt mehustettavaksi mutta sentään yhden puuron tarpeiksi.
Mä olen ollut varsinaisesti työtön vasta viikon, mutta hakenut aktiivisesti töitä jo melkein 5 kk eli siitä asti kun tuli tieto edellisen paikan menettämisestä.
Olen hakenut 13 paikkaa, mutta päässyt vain kerran haastatteluun ja siinäkin jäin sitten kakkoseksi. =(
Mulla on oikeasti hyvä työkokemus (15 vuotta monipuolisia tehtäviä) ja osaan kirjoittaa sen hakemuksenkin hyvin. Missä siis mättää? Mullakin on kolme pientä lasta (esikoinen ainoa jo koulussa), eli siihenkö tää mullakin kaatuu vai mihin?
Olen aika turta, kun homma ei etene, ei. =(
Ei kannata lannistua vaan vakaasti uskoa itseensä. Laitoin eilen hakemuksen mollista löytämääni paikkaan, jonka hakuaika päättyy perjantaina. Hakemuksen jättämisestä noin tunnin sisään olin jo sopinut työhaastattelun tälle päivälle. Aloitin työnhaun aktiivisesti heinäkuussa ja nyt menen jo neljänteen haastatteluuni elokuun puolella. En tiedä saanko tuota työtä, johon menen työhaastatteluun tänään... Tiedän sen, että en luovuta vaan haen töitä niin kauan kunnes saan työsopimuksen allekirjoitettua ja työt aloitettua. Tsemppiä !
Itsekin olen ollut työttömänä. Nyt on töitä taas jouluun asti, sen jälkeen ei tiedossa mitään. Minulla on korkeakoulututkinto ja nyt teen oman alan töitä. Tämän sain avoimella hakemuksella ja tuttavan suosittelemana (sattui olemaan töissä kyseisessä paikassa).
Olen tullut tulokseen, että kaikista parhaiten saa töitä avoimella hakemuksella. Sen voi laittaa vaikka sähköpostiviestissä, liitteenä CV kera kuvan. Avoimet hakemukset tod näk arkistoidaan ja sitten, kun tulee äkillinen tarve löytää uusi työntekijä, on jo jotain valmiina mistä aloittaa. Julkinen rekrytointi on aikaa ja resursseja vievää puuhaa. Hakemuksia tulee todella paljon ja haastatteluihin ym. menee hirveästi aikaa. Olin juuri omalla työpaikallani todistamassa tätä: tarvittiin äkkiä uusi työntekijä ja pomo aloitti kyselemällä nykyisiltä, että tietäisimmekö me ketään. Työpaikan sai sitten tätä kautta sopiva henkilö ja selvittiin yhdellä haastattelulla.
Suosittelen miettimään mitä kaikista eniten haluat tehdä ja ottamaan yhteyttä ainoastaan näihin paikkoihin avoimilla hakemuksilla. Älä lähde hakemaan töitä ajatuksella "mihin kelpaisin".
Mutta ei sitä jaksa koko ajan. Väkisinkin pitkän työttömyyden myötä passivoituu, kyse on ihan itsesuojelusta. Kuka nyt löisi päätään samaan seinään päivästä toiseen, jos ei tule mitään muuta kuin mustelmia?
Samaan aikaan julkisuudessa pähkäillään, että ihmiset tekevät töitä liian vähän ja vapaa-aika verolle.. Missä todellisuudessa nuo "asiantuntijat" elävät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on TODELLA hyvä merkki.
Mutta, anteeksi nyt, JOS homma tyssää haastatteluihin USEIN, voisitko panostaa sanattomaan viestintään - huoliteltu kampaus, siistit vaatteet (jakku, ei villapaita), meikkiä, hyvä ryhti jne.
Ja - tätä ei saisi sanoa - mutta selvä ylipaino ei ikinä ole etu paitsi jos hataan sumopainijaa.
PIdä huolta itsestäsi niin viestit että hommatkin tulee hoidettua.
Ymmärrän sua. Mä olen hakenut töitä vuoden ajan aktiivisesti (koko ajan useampia hakemuksia sisällä eri firmoissa), sitä ennen kaksi vuotta satunnaisemmin. Kokoa ajan olen tosin opiskellut samalla, maisteritutkinto kohta plakkarissa. Kunnollista työpaikkaa ei vain löydy. Teen pikkuhommia usealle yrityksille, mutta kukaan ei palkkaa mua vakavasti täyspäiväiseen, vakituiseen työhön. Yhdessä pätkätyössä olin hetken: oli ihanaa mennä aamuisin töihin ja saada kunnon palkkaa.
Uskoni on jo alkanut hiipua, että ikinä enää olisin oikeassa työpaikassa, josta saisin kuukausipalkkaa. Surullista. Lähetän edelleen silti niitä hakemuksia, vaikka jokainen "ei" vie itsetunnosta hitusen.
Hassua, tämä kuulostaa ihan mun unelmalta, siis tehdä pikku töitä eri firmoille. Mä kun olen herkästi kyllästyvää tyyppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alalla te työttämät olette?
Mä taas olen täällä kolikon toisella puolella. Etsin lastenhoitajaa--> ei yhtäkään kiinnostunutta työntekijää. Muutama sähköposti tullut, mutta siihen jäänyt. Etsin myös työntekijää yritykselleni, mutta tuntuu ettei ketään löydy :(
minkälainen yritys sulla on? Mulla ei ole mitään koulutusta,mutta osaan tehdä lähes mitä vain.Ja minkä ikäisiä lapsia sulla on?
on kansainvälinen, joten tarvitsen jonkun jolla on erittäin vahva englanninkielen taito ja businesstaitoja. Työ tehdään omassa kodissa, koska minulla ei ole toimitiloja. Ajattelin että saisin vaikka jonkun pitkään kotiäitinä olleen töihin, siis sellaisen joka tekisi töitä kodissaan ja olisi ottamassa lapsia vastaan koulusta tms.
Lapsille haen englannintaitoista hoitajaa, joten taitaa olla siitä kyse.
Ei ole tärpännyt ei..
saa esim siivoustyötä? Tai kaupan kassan työtä? Varastotyötä? Onko alueellasi jokin teollisuusyritys, jossa voisi aloittaa tehdastyöntekijänä?
Näistä voi edetä, ja ainakin olette tehneet jotain, kaikkein huonoimmalta CV:ssä näyttää se, ettei oo tehnyt mitään. Myös se vaikuttaa, miten se CV on muotoiltu, ja miltä se näyttää. Jos ei oo merkintää viimeisen kahden vuoden ajalta, niin tottakai se herättää kysymyksiä. Voisiko siihen laittaa vaikka, että on ollut kotiäiti/-isä? Tai keskittynyt opintoihin? Yleinen aktiivisuus kiinnostaa työnantajia.
Mikään firma ei palkkaa ns. hanttihommiin sellaista ihmistä. Ne ajattelee, että se lähtee heti vetämään kun saa paremman paikan.
Mä olen itse tuossa loukussa; ylikoulutettu moneen perusduuniin mutta omalle alalleni ei ole tarpeeksi relevanttia työkokemusta, kun kilpailu on todella kova:( Ja olen siis hakenut töitä vaikka mistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tiedoksi että menini viimeiseenkin haastatteluun juuri kampaajalta tulleena, mustat housut jalassa, mustat avokkaat jaloissa ja valkoinen kiva paita päällä jonka alla valkoinen toppi. Meikit oli naamassa jne. eikä ylipainoa ole. Eli olin OIKEIN siisti.
Hakemuksia olen lähettänyt noin 100kpl ja alle kymmenessä haastattelussa käynyt.
Pk-seudulla kun on vaan NIIN ÄLYTTÖMÄN kova kilpailu työpaikoista. Onneksi sain kesätöitä ja sitä kautta tulen saamaan edes peruspäivärahaa, keväällä en olisi saanut penniäkään koska työmarkkinatukeen vaikuttavat miehen tulot ja ne ylittyivät huimalla 50€.
Onneksi siis pääsi työelämävalmennukseen ja sain täyttä työmarkkinatukea. Nyt jos tarjottaisiin työelämävalmennuspaikkaa en todellakaan menisi. Kyllä se on niin ORJAN työtä kuin vaan voi olla.
AP
itse olen tämän kulunen laman aikana, siis 2008 lähtien laittanu lähes tuhat työhakemusta ja soittenut lähes kaikkiin perään useitakin kertoja.
Suurin osa siis avoimia työhakemuksia ja osa sitten avoimia paikkoja joihin on haettu työntekijää.
Nihkeää vain on, ei auta mikään. Olen kyllä ollut suuriman osan työssä kuluneista kolmesta vuodesta, mutta minulla on ollut noin 5-6 työsopimusta tänä aikana, eli kyse on ollut lyhyistä projekteista ja työsuhteista.
Nyt taas työttömänä ensimmäistä viikkoa ja lama tekee taas tuloaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä päin yrityksesi sijaitsee?? Olisin kiinnostunut. Terveisin, AP
Missä päin yrityksesi sijaitsee?? Olisin kiinnostunut. Terveisin, AP
Sijainnilla ei ole niin väliä, koska työtä tehdään kotona. Mutta siis painotan, että englanninkielen taito pitää olla todella vahva ja rohkeutta pitää olla esim. konferenssipuhelujen soittaminen ympäri maailmaa yms.
Logistiikkaymmärrystä pitää myös olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kansainvälinen, joten tarvitsen jonkun jolla on erittäin vahva englanninkielen taito ja businesstaitoja. Työ tehdään omassa kodissa, koska minulla ei ole toimitiloja. Ajattelin että saisin vaikka jonkun pitkään kotiäitinä olleen töihin, siis sellaisen joka tekisi töitä kodissaan ja olisi ottamassa lapsia vastaan koulusta tms.
Antaisitko vaikka vinkkiä hakusanoista tms. niin täältä saattaisi löytyä sopiva henkilö ;-)
on kansainvälinen, joten tarvitsen jonkun jolla on erittäin vahva englanninkielen taito ja businesstaitoja. Työ tehdään omassa kodissa, koska minulla ei ole toimitiloja. Ajattelin että saisin vaikka jonkun pitkään kotiäitinä olleen töihin, siis sellaisen joka tekisi töitä kodissaan ja olisi ottamassa lapsia vastaan koulusta tms.Antaisitko vaikka vinkkiä hakusanoista tms. niin täältä saattaisi löytyä sopiva henkilö ;-)
Ajattelin kyllä jossakin välissä laittaa. Tällä hetkellä teen vain itse h...sti töitä :/
Toisaalta pelottaa palkata suomalainen henkilö, maksut ovat aivan jotain käsittämättömän korkeita, tuntuu että yrittäjää rankaistaan siitä, että palkkaa jonkun.
Olen kyllä töissä, mutta en haluaisin tehdä ihan jotain muuta :)
kun pitää vinkua että joku toinen tekisi asiat omasta puolesta.
Pitää saada sitä ja tätä.
Voi haloo! Miksi annatte noin vaan vastuun ja vallan pois itseltänne? Olen luopunut blablaa.
Keksikää jotain mielekästä tekemistä ja työllistäkää itse itsenne.
Palkkaan sen verran ja vuokraan sen verran, kumpi luulet että on parempi siellä cv:ssä työ vai työttömyys kun ei ne ota tosissaan...höpöhöpöpuhetta ja tämä kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Miksi ihmeessä tyydytte siihen että oma itsetunto rakentuu yhteiskunnan elättämisen varaan eikä siihen että menisi elämässään kohti sitä mitä haluaa tehdä?
saa esim siivoustyötä? Tai kaupan kassan työtä? Varastotyötä? Onko alueellasi jokin teollisuusyritys, jossa voisi aloittaa tehdastyöntekijänä?
Näistä voi edetä, ja ainakin olette tehneet jotain, kaikkein huonoimmalta CV:ssä näyttää se, ettei oo tehnyt mitään. Myös se vaikuttaa, miten se CV on muotoiltu, ja miltä se näyttää. Jos ei oo merkintää viimeisen kahden vuoden ajalta, niin tottakai se herättää kysymyksiä. Voisiko siihen laittaa vaikka, että on ollut kotiäiti/-isä? Tai keskittynyt opintoihin? Yleinen aktiivisuus kiinnostaa työnantajia.
Ymmärrän sua. Mä olen hakenut töitä vuoden ajan aktiivisesti (koko ajan useampia hakemuksia sisällä eri firmoissa), sitä ennen kaksi vuotta satunnaisemmin. Kokoa ajan olen tosin opiskellut samalla, maisteritutkinto kohta plakkarissa. Kunnollista työpaikkaa ei vain löydy. Teen pikkuhommia usealle yrityksille, mutta kukaan ei palkkaa mua vakavasti täyspäiväiseen, vakituiseen työhön. Yhdessä pätkätyössä olin hetken: oli ihanaa mennä aamuisin töihin ja saada kunnon palkkaa.
Uskoni on jo alkanut hiipua, että ikinä enää olisin oikeassa työpaikassa, josta saisin kuukausipalkkaa. Surullista. Lähetän edelleen silti niitä hakemuksia, vaikka jokainen "ei" vie itsetunnosta hitusen.
Yritän asennoitua ajattelemaan niin, että mun ei ole tarkoituskaan käydä töissä. Olen jo niin kauan hakenut vakituista työpaikkaa, että olen jo ihan väsynyt ja nyt en ole kahteen vuoteen enää saanut pätkiäkään. Niitä sain aiemmin.
Pakko opetella elämään ilman rahaa ja vain miehen tuloilla. Niin kauan kuin se viitsii mua elättää.
Ei se työ ole elämässä kaikkein tärkeintä. Niin kauan kuin yhteiskunta tai joku muu elättää niin jotenkin sitä sitten pärjää. Elämästähän ei voi lakata vaan pakko on olla oli töitä tai ei.