Puuttuisitteko, jos tuttavan lapsen kotona tälläistä?
Lapsi 8v, nukkuu yönsä sohvalla, peitteenä täkki, ei lakanoita, ei tyynyä, nukkuu vaatteissa, jotka olleet päivän päällä. Kulkee likaisissa vaatteissa, todella likaisissa, haisee vielä ummehtuneelle. On laiha ja väsyneen tuntuinen. Koti on sotkuinen, vaatekasoja joka paikassa, kärpäset kuhisee liedellä ja tiskipöydällä, jotka täynnä likaisia astioita.
Ollaan tavailtu äitin kanssa harrastusten parissa ja saattaa olla, että on lastensuojelupuolen asiakas. Olen käynyt asunnossa monta kertaa ja aina samanlaista. Itsestäni tuntuu inhottavalta, kun äidillä kodinhoitotaidot aivan hukassa. Mutta kun lasta ei lyödä, niin ei kai tämä sitten kovin vakavaa soskun mielestä ole ja miten tähän edes voisi puuttua...
Kommentit (83)
että monestiko olet tuossa huushollissa edes käynyt?
Niin keskustellaan sitten siitä, mitä oikeastaan oikeasti tiedät - tai oikeammin: et tiedä. Kuulostaa siltä, että mielikuvituksen tuotetta on 112,6 %.
kuin se on, on varmasti lapselle hyvin arvokas. Minkä ihmeen takia tällaiset täydellisyyteen pyrkivät vanhemmat haluavat kiusata sellaisten ihmisten elämää, jotka ottavat elämän rennommin? Oletteko varmoja, että teistä ei kannattaisi tehdä ilmoitusta? Sillä niin monet "perfektionistiäidit", jotka keskittyvät lapsen mekaaniseen hoitoon, laiminlyövät heidän emotionaalista kasvatustaan? Tiedättekö, ei se puhtaus ole onnen tae, vaan se rakkauden ja läheisyyyden määrä. Te katsotte mekaanisesti (ja tyhmästi) poikkileikkausotannalla ja sen mukaan arvioitte perhettä kuin Jumala. Mistä te tiedätte, jos vaikka lapsi haluaa itse nukkua sohvalla eikä sängyssä, koska kokee sen turvallisena?
Luulenpa, että te "poikkileikkausäidit" olette se todellinen uhka näille lapsille. Ette pysty ottamaan subjektiivisella vahvuudella viritettyjä lasejanne pois silmistänne, teiltä puuttuu kyky ajatella elämää muiden kantilta kuin omaltanne.
Onko teille tärkeää sittenkin vain materia? Olisipa kiva kiidättää tällaiset mammat kuin ap aikakoneelle ei niin kauas historiaan, kun samassa huoneessa saattoi nukkua jopa 10 ihmistä. Ehkä se auttaisi elämänkuvan laajentamisessa.
Se kun ei onnistu, toivon vaan elämän antavan teille oppituntejaan, opettavan sen mikä on oikeasti tärkeää. -ulkomamma-
lastensuojeluilmoitus. Voidaan sitten auttaa tarpeen mukaan.
Ja te jotka täällä meuhkaatte että asioihin ei saa puuttua: katsokaa peiliin. Teillä taitaa olla sama tilanne kotona: Viattomat kärsii, sairaat äidit saavat pahpinpidellä (henkisesti ja laiminlyömällä) lapsiaan:(
yksi kaveri on aina likainen ja nälkäinen, ja saa viettää aikaansa kylässä vaikka kuinka myöhään. Ei hänen tarvitse edes syömässä käydä kotona. Viime kesänäkin soitti muutaman kerran kotiin kysyäkseen tarviiko tulla syömään. Ei tarvinnut. Söi sitten meillä. Nykyään osataan jo kattaa tälle lapselle ruoka pöytään silloin kun meillä on ruoka-aikana.
Ko. lapsi tuli mieleen ap:n viestistä. Lapsen kotia en ole nähnyt, mutta äitinsä näyttää päällepäin ihan fiksulta ihmiseltä. Luulen, ettei hän vain jaksa huolehtia kaikista lapsistaan kunnolla. Voin itsekin vain kuvitella kuinka rankkaa on olla 4 lapsen yksinhuoltaja.
Nyt hänellä on kuulemma uusi poikaystävä, ja aikaa lapsille entistäkin vähemmän. Vielä viime keväänä lasten tilanne oli aivan erilainen.Olen perheen lapsista huolissani, mutta toistaiseksi pelkästän ruokkinut heitä jos sattuvat meille ruoka-aikaan tai välipa-aikaan. Yksi niistä lapsista on vanhimman poikamme ystävä, mutta muutkin lapset toisinaan käyvät meillä kylässä.
Melkolailla sekavat fiilikset minulla tästä perheestä on. En ollenkaan tiedä pitäisikö minun tehdä jotakin perheen auttamiseksi.
Vai riittääkö se, että annan heidän viettää aikaa meillä ja tarjoan heille ruokaa ruoka-aikoina.
n
Lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä on resurssit kovin rajalliset mitä tulee asiakkaiden auttamiseen. Lapset voivat olla pitkään kaltoinkohdeltuja ennenkuin esim. huostaanottoja tehdään. Sossusta/kunnasta ei voi tilata kodinhoitoapua jos kodinhoito huonolla tolalla.
t.sossussa töissä ollut
hän on oitis "sairas äiti"?
Ah, miten aikuista käytöstä!
Ap ei edelleenkään ole kertonut, MISTÄ hän tuon kaiken tietää. Minä en ainakaan voisi väittää, että tiedän vankkumattomalla varmuudella 24/7 jonkun tuttavaperheen nukkumajärjestelyt tai lapsen puhtausasteen tms.
Tätä nykyä normaalisti Suomessa samassa huoneessa ei nuku 10 ihmistä ja ihmisillä on tapana olla lakanat.
Lapsella on oikeus elää siten, että hän saa tarvittavaa hoivaa. Siihen kuuluvat mm. puhtaat vaatteet (edes jollain tasolla) ja riittävä ruoka.
Minun elämänkuvaani laajensi aikoinaan naapurissa oleva (alkoholisti)äiti. Heillä tosin oli vähemmän sotkuista kun AP:n kertomassa perheessä. Sekä ihan lakanat sängyissä jne. Mutta lapsia ei muistanut ruokkia aina.
Joten minä ruokin kun kävivät leikkimässä omieni kanssa.
Siinä kohtaa kun lapsi oikeasti laihtuu (= vaatteet ryhtyvät roikkumaan päällä) on syytä tehdä jotain. Itse soitin myös lastensuojeluun, ja lapset huostaanotettiinkin hetkeksi.
Tuollakaan äiti ei ollut tarkoituksella laiminlyövä, oli vaan niin alkoholisoitunut, ettei pystynyt.
kuinka tiskialtaassa on likaisia astioita eli syöty.
Vai meinaatko että lapsi voi olla laiha vain siksi, että ei saa ruokaa?? Että mitä läskimpi lapsi, sitä parempi äiti??? Okei...
Eikä ap kuvannut lapsen "laihtuneen". Sen keksit itse päästäsi.
On tosi laiha ja hän remuaa aina ulkona niin, että vaateisiin tulee yhden käytön jälkeen jo ikitahroja. Hän on ollut koulussa näissä tahraisissa vaateissa ja jopa farkuissa, joista on polvi puhki. Ei ne farkutkaan pitkään ehjänä pysy. Hän nukkuu kalsareissa ja t-paidassa, jotka laitetaan puhtaana illalla päälle ja on päällä sitten päivälläkin. On kuitenkin oma sänky. Tosin peiton päällä ei ole pussilakanaa, koska hän ottaa sen aina pois ja menee sinne pussilakana sisään nukkumaan.
Meilläkin on aina välillä tiskejä tiskialtaassa likaisena ja haisee pahalle, tosin syytä hajusta tätä taloa ja naapureista tulevia tupakan ynm. käryä. Varmaan lapsikin haisee aina ihan umehtuneelle. Laihuudestaan huolimatta hän saa ruokaa paljon ja syö hyvin.
Ei ole kukaan asiasta vielä huomauttanut. Toivottavasti ei kuitenkaan näiden asioiden vuoksi lasten kotiin joudu.
anna hyvääntekeväisyyteen rahaa esim. somalialaisille lapsille, jotka kuolevat nälkään suurin joukoin tälläkin hetkellä. Selaapas tätä linkkiä, tässä on nälkiityneitä ihmisiä, jos et ole sellaisia ennen nähnyt: http://www.sodahead.com/united-states/the-look-of-death/blog-187255/?pa…
He tarvitsisivat apuasi oikeasti!
Ja jos teillä on ylimääräisiä petivaatteita, niin anna heille.
Oletko edes nähnyt lasta muutoin kuin pihaleikkien jälkeen?
Minun elämäni muutamat viime vuodet ovat olleet aika raskaita.
Se, mitä olisin toivonut, olisi ollut ihan vaan pelkkä ystävyys. Joku toinen ihminen jonka kanssa jutella ja lapselle ystävä.
Se olisi auttanut jaksamaan. Koti minulla oli siisti ja lapset ruokittu ja hoidettu, mutta oli sitten tilanteita, jolloin en aina ihan freeseimmillään ollut. Olin väsynyt, lapet kiukutteli,arjessa paljon tekemistä. Se näkyi minussa ulospäin. Ja kun ei nuoruus tai kauneus ollut puolella, niin.. no.
Ystävyyden sijaan meistä tehtiin muutama lastens. ilmoitus. Oltiin niiiin huolissaan, toivottiin äidille apua ja tukea tai oletettiin, että lapsia kohdellaan huonosti (hakataan).
Ei lastens. voinut meille mitään tarjota. Ei heillä ollut antaa lapselle ystävää. En minä halunnut perhetyöntekijästä sitä ihmistä, jolle uskoutua ja purkaa ajatuksiaan. Taloudellista apua sieltä ei saa, eikä sieltä saa siivousapuakaan, molemmat olisi myös kelvanneet.
Yksi asiakkuus siis on lastensuojeluun, missä kävivät harvakseltaan tarkistamassa, hakkaanko lapsia, miten arki hoituu jne. tuollaista ei voi tietenkään kirjata asiakkuusperusteeksi, joten perhetyön käynneille he keksivät ihan muun syyn, mikä täytti hyvän tavan mukaisen syyn ja lain kirjaimen.
Ne olivat kahvitteluhetkiä perhetyöntekijoiden kanssa. Itse ongelmaa, lapsen ja minun yksinäisyyttä, se ei poistanut. Myös siivousapu olisi auttanut, helpottanut minun arjen jaksamista.Sitä ei tullut.
Lastensuojeluilmoitukset ovat saaneet vain sen aikaan, että pelkään koko ajan seuraavaa iilmoitusta. Lapset kiukuttelee ja riitelee ja kun minä hermostun, minulla on kova ääni. Elämäntilanne on edelleen raskas. Masentunut en ole eikä meillä ole alkohoia, on muita asioita, yksi on erittäin pitkään jatkunut ja erittäin tiukka taloustilanne.
Lapsille sitten sähisen että suu kiinni, naapurit valittaa ja meilä alkaa taas ravaamaan viranomaiset.
LS-ilmoitus rikkoo. Se vie luottamuksen siihen, että oikeasti saisi apua - ihmiseltä, ystävältä. Saa vain nimettömän ilmoituksen ja viranomaiset niskaansa.
Oikeaa todellista välittämistä on avun antaminen ja tarjoaminen. Ihan suoraan. Voi vaikka miettiä, miten sanottavansa muotoilee ja sanoo, ja sitten sanoa ja kysyä ystävällisesti, että saatko koskaan mistään apua kodinhoitoon tms. tai että eihän haittaa jos tiskaan?
Toisaalta, voi olla että ap on onnistunut käymään kylässä just silloin, kun se koti on ollut siivoamatta, eikä tilanne ole aina tuollainen. Että äiti esim. tiskaa ja siivoaa kerran viikossa tai kahdesti vko.ssa ja kyläilykerrat ovat osuneet sellaiseen kertaan kun ei ole ollut siivouspäivä.
Ja mitä tulee laihaan lapseen; omanikin on sellainen ja aivan taatusti saa ruokaa.
Tuo yhden vastaajan siivous- ja ruoanlaittoapu kuulosti todella sydämelliseltä.
Oletko koskaan kysynyt miksei lapsella ole sänkyä?
Entäs jos tarjoutuisit laittamaan lapun neuvolan seinälle että ostetaan edullisesti tai otetaan vastaan lapselle sänky?
Kuulostaa siltä että äidillä on masennusta tai uupumusta. :/
äiti on masentunut. Perheen pitäisi tajuta pyytää kotiapua, mutta usein näillä on voimat loppu edes moista ajatella. Itse kysyisin seuraavalla vierailulla tarvitseeko äiti siivousapua. Itsellänikin on ystävä, joka on masentunut ja hänen kotinsa on kieltämättä sotkuisin koti minkä olen ikinä nähnyt. Eikös Suomessa sossu hyysää vähäosaisia, eli luulisi siellä olevan kodinhoitajan palveluja sitä tarvitseville. Nimettömänä voi soittaa ja esittää huolensa.
että "pitäisi tajuta pyytää kotiapua"? Niinkö helposti se käy?
Minulta murtui selkä, eikä kotiapua saanut. Naurettiin kun "tajuttiin pyytää".
itse autoin ystävää vastaavassa tilanteessa, siivosin jääkaappinsa hänen kanssaan kun oli siinä kunnossa etten voinut itse sinne edes limutölkkiä laittaa... sain kuulla että luulen olevani parempi kuin hän, " en halua enää ikinä nähdä sua". asia selvä. olen hänen lapsen kans facebook-kaveri, tiedän ainakin jos lapselle jotain tapahtuu. toivottavasti.
Toivottavasti et anna sitä lapsille.
asunto sotkuinen jne mutta olen jutellut äidin ja lasten kanssa ja tullut siihen tulokseen että puuttua ei tarvitse. Minusta lapsesta näkee koska pitää puuttua. Jos lapsi on reipas, iloinen, sosiaalinen ja hänellä on ystäviä eikä tunnu nälkäiseltä niin kodin sotkuisuus ei välttämättä vielä maailmaa kaada. Jos lapsi taas on kalpea, vetäytyvä, nälkäinen tms niin tilanne on jo huomattavasti huolestuttavampi. Samoin jos on syytä epäillä että äiti juo, käyttää huumeta, on vakavasti masentunut tms. Meidän naapurissa olevalla äidillä vaikuttaa olevan hyvä suhde lapsiinsa vaikka kodinhoitotaidot ovat pahasti hukassa.
Höpö höpö!