Lue keskustelun säännöt.
Häissä morsian äidinvelvollisuuksia täynnä
17.08.2011 |
Oltiin kaukaisten sukulaisten isoissa häissä, niin isoissa, että meidätkin oli kutsuttu. Nauru pyrki mulla ilmoille, kun katsoin hääaterialla, kun valkoiseen hienoon morsiusunelmaan pukeutunut, hunnutettu morsian syötti yhtä lastaan ja toista yritti pitää kurissa, kun se halusi römytä pitkin lattioita. Sulhanen eli lasten isä söi tyynesti ruokansa eikä puhua pukahtanut. Häävalssin tanssivat vanhemmat lasten heiluessa heidän jaloissaan hippasilla.
Miten ihmiset järjestää tällaisen pelleparaatin ja kutsuu sitä hääjuhlakseen...? Yhteisiä vuosia takana kymmenen ja kaksi lasta, talo ja perhe-elämää sitäkin ollut jo useita vuosia! Ja sitten järjestetään huntuhäät!
Kommentit (62)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kauanko ollaan seurusteltu, kunhan nyt sentään edes vähän aikaa, että tuleva aviopari tuntee toisensa. Ei ole myöskään väliä, onko neitsyt vai ei, eikä edes onko lapsia vai ei.
MUTTA en käsitä sitä ajatusta, että naisen on saatava ne prinsessahäänsä kaikkine huntuineen, kermakakkuineen, hääleikkeineen jne. Tuollaiset "perinteiset" häät on ihan oikeasti tarkoitettu sukujen väliseen tutustumiseen, leikit lähentävät eri ystäväpiirejä ja jopa sukulaisiakin ja mauton prinsessamekko ja korea kerma-mansikkakerroskakku kuuluu nuorille, jolla ei ole vielä elämänkokemusta ja uskallusta kokeilla jotain omaa ja persoonallista. Pariskunta, jolla on jo lapsia, ovat takuulla ehtineet järjestää sukulaisilleen ja ystävilleen juhlia, joissa nämä ovat tutustuneet toisiinsa esim. tuparit, nimenantojuhlat/ristiäiset, lasten syntymäpäivät. Kokemusta on tullut, oma persoonallisuus ja maku ovat ehtineet kehittyä ja tulla jopa hallitseviksi. Miksi siis tällaiset ihmiset viitsivät leikkiä nuoria ja kokemattomia ja laittaa sukulaiset ja ystävät leikkimään tuntemattomia toisilleen?
Kyllä, olen ap:n kanssa samaa mieltä, että on kornia leikkiä prinsessaa lapset hameenhelmoissa, on kornia kuvitella, että häät ovat vain yhdet bileet lisää, kun niihin ei viitsitä panostaa yhtään eikä laittaa omaa itseään likoon vaan mennään vain jollain valmiilla ja tutulla kaavalla, jossa on aikuisempaan makuun melko nöyryyttäviä leikkejä - pienille lapsille jopa sopimattomia.
Onko kyseessä jokin ikuisen nuoruuden tavoittelu? Kuvitellaan, että me ollaan yhä nuoria ja voidaan tehdä täsmälleen samalla tavalla kuin joskus hädin tuskin 20-vuotiaina. Mutta eikö totuus aika usein ole, että ne bileet muuttuvat iän myötä? Siinä missä parinkympin korvilla bilepaikan isäntä ja emäntä tarjosivat tilat käyttöönsä ja ehkä jotain pientä suolaista ja vieraat saapuivat omine juomineen, saattavat kolmenkympin bileet olla esim. saunailtaa tai perheiltaa muistuttavia kypsempiä tilaisuuksia. Miksi näin ei tapahtuisi häille?
Tyylikkäät aikuiset häät eivät matki kokonaisuuksia vaan ottavat vain ne itselleen mieluisat osa-alueet perinnehäistä. Joku ehkä haluaa hunnun ja valkean puvun, toisen mielestä taas se humppabändi tekee häistä oikeat "häät", kolmas haluaa perinteisen seisovan pöydän karjalanpaisteineen. Mutta on melkoista myötähäpeää nostattavaa, jos selkeästi useamman lapsen vanhemmat yhteisen talovelan ja vuosikausien yhdessä asumisen jälkeen haluavat koko perinteisen häähörpäkkeen lisäämättä siihen juuri mitään omaa ja ottamatta lainkaan huomioon omaa tilannettaan.
Eihän me kolmikymppiset kovin tyylikkäiltä näytetä omat pullot kainalossa naapurin tupareissa, kun taas ne parikymppiset suoriutuvat siitä ihan kunnialla. Kyllä näky meistä omat pullot kainalossa pissillä naapurin oven vieressä nostattavat hymyä huulille ja pientä myötähäpeääkin. Ei kuulu enää tähän ikään eikä pienten lasten vanhemmille. Jotain uutta ja persoonallista, omalle itselleen luontevaa, pitää tulla tilalle. Tai muuten saa kärsiä siitä, että jotkut salaavat hymyään ja tuntevat sitä myötähäpeää aikuisesta, joka haluaa olla ikuisesti nuori.
Me mentiin 24. elokuuta kihloihin ja tuolloin päätettiin että 2. tammikuuta on häät.. :D Ja täytin tuolloin tammikuussa 19. Seurustelua oli takana ennen kihlautumista vajaa vuosi. Ja ensimmäinen lapsi synty puoltoista vuotta häistä. Ikionnellisia ja yhtärakastuneita ollaan vieläkin. Voin sanoa että arki on vieläkin yhtä juhlaa.. :)
vastaa kysymyksiisi:
Miksi siis tällaiset ihmiset viitsivät leikkiä nuoria ja kokemattomia ja laittaa sukulaiset ja ystävät leikkimään tuntemattomia toisilleen?
Meidän sukulaisista eivät olleet tavanneet toisiaan muut kuin äidit ja ystävistä ei kukaan. Meillä on hyvin erilliset ystäväpiirit.
Onko kyseessä joku ikuisen nuoruuden tavoittelu?
Mistä sun mielestä menee nuoren raja? Sallitko hääperinteet vain teineinä avioituville? Jos suomalaiset avioituvat keskimäärin 28-vuotiaana niin me oltiin tätä nuorempia. Vai tarkoittaako nuori ihmistä jolla ei ole lapsia?
Mutta eikö totuus aika usein ole, että ne bileet muuttuvat iän myötä?
Häät ei ole mitkä tahansa bileet, ne on häät.
Miksi näin ei tapahtuisi häille?
Mun mielestä jokaisen pitää saada juuri semmoiset häät kuin itse haluaa iästä riippumatta. Ja mulla se tarkoitti prinsessan leikkimistä koska se oli suuri haave. Onko joku tosiaan niin julma että sen haluaisi multa kieltää vain siksi koska minulla on lapsi? Iso vierasjoukko taas oli sulhaselle tärkeä.
Osa näistä tuttavapariskunnista ei ole halunnut lapsia ja tätäkös jotkut jaksavat kaunistella.
tällaiset parit voisivat myös avioitua maistraatista, jos eivät kerran sitä perhettä perusta. Ne häät ovat lupaus perheen perustamisesta, niin miksi sitten kirkkohäät jos ei aiota hankkia lapsia? Piipahdus maistraatissa riittäisi tällaisille tai sitten ihan seurustelu.
Perhettä perusta? Kun kaksi ihmistä menee yhteen, he perustavat perheen. Riippumatta siitä onko tai tuleeko lapsia. Perhe on perhe ilman perheenlisäystäkin!!
En ole kummempaa kuullut ettei vapaaehtoisesti lapsettomat saisi mennä kirkossa naimisiin, tottakait saavat!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vastaa kysymyksiisi:
Miksi siis tällaiset ihmiset viitsivät leikkiä nuoria ja kokemattomia ja laittaa sukulaiset ja ystävät leikkimään tuntemattomia toisilleen?
Meidän sukulaisista eivät olleet tavanneet toisiaan muut kuin äidit ja ystävistä ei kukaan. Meillä on hyvin erilliset ystäväpiirit.
Onko kyseessä joku ikuisen nuoruuden tavoittelu?
Mistä sun mielestä menee nuoren raja? Sallitko hääperinteet vain teineinä avioituville? Jos suomalaiset avioituvat keskimäärin 28-vuotiaana niin me oltiin tätä nuorempia. Vai tarkoittaako nuori ihmistä jolla ei ole lapsia?
Mutta eikö totuus aika usein ole, että ne bileet muuttuvat iän myötä?
Häät ei ole mitkä tahansa bileet, ne on häät.
Miksi näin ei tapahtuisi häille?
Mun mielestä jokaisen pitää saada juuri semmoiset häät kuin itse haluaa iästä riippumatta. Ja mulla se tarkoitti prinsessan leikkimistä koska se oli suuri haave. Onko joku tosiaan niin julma että sen haluaisi multa kieltää vain siksi koska minulla on lapsi? Iso vierasjoukko taas oli sulhaselle tärkeä.
pelkästään ihmettelemässä, miksi niissä häissä halutaan leikkiä prinsessaa, kun kuitenkin muissa elämän alueissa ollaan itsenäisiä, vanhemmista riippumattomia ja usein todellisia persoonia.
Olettamukseni morsiamista, joilla on lapsia, on se, että he ovat lähempänä kolmeakymppiä, koska naiset saavat keskimäärin esikoisensa 28-vuotiaana. En tiedä, mistä sait tuon avioitumisiän, mutta ainakin tuo on totta, että se esikoinen saadaan keskimäärin 28-vuotiaana. Niinpä ne häätkään eivät voi olla ennen, jos kerran niitä lapsia on siellä häissä pyörimässä jaloissa.
Mielestäni on hiukan outoa, että teillä on lapsi, mutta ystävänne ja sukulaisenne eivät ole nähneet toisiaan. Eikö edes lapsen ristiäisissä/nimiäisissä? Lapsen syntymäpäivillä?
Taidat olla rajatapaus, sellainen, joka on vielä tarpeeksi nuori, jonka ystävät ja sukulaiset eivät ole tavanneet toisiaan ja jolla ei osu kuvaukseni miltään muulta osin oikein kuin sen puolesta, että sait sen yhden lapsen. Enemmän tarkoitinkin ihmettelylläni sitä, miten sellaiset parit haluavat prinsessahäät, joilla on jo sitä yhteistä elämää takana lukuisia vuosia. Pointtina oli se, että iän myötä yleensä maku muuttuu ja oma persoonallisuus voimistuu, ja mielestäni tällaiset parit voisivat järjestää ihan omanlaisensa häät esim. ravintolassa tai mahdollisesti vain valikoitujen vieraiden kanssa, morsiamella ehkä on toisenlainen hääpuku tai sitten häät ovatkin luonnon keskellä ja hääateriaksi syödään lohikeittoa... Jotain hiukan erilaista, vaikka kenties niistä prinsessahäistä onkin joitakin elementtejä lainattu.
En siis kiellä kenenkään häitä enkä ole sitä mieltä, etteivätkö jo lapsia saaneet voisi pitää häitä - jopa isojakin. Olen vain sitä mieltä, että niissä häissä pitäisi näkyä se parin yhdessäolo tietynlaisilla omintakeisilla ratkaisuilla. Ehkä hääpuku on persoonallinen? Hääpaikka? Ruoka? Tai jopa kaikki elementit ovat uudenlaisia ja hääparille sopivia. Olen tosiaan sitä mieltä, että sellaiset perinteiset prinsessahäät buffet-pöytineen, hääleikkeineen ja humppabändeineen sekä morsian huntuineen on hiukan noloa, jos hääparilla on ikää jo enemmän, lapsia, omakotitalo ja vuosikausien yhdessä asumista takana. Tässä näen sen prinsessahäiden haluamisen tietynlaisena nuoruuden tavoitteluna, vaikka se juna meni jo. Ja kyllä, sellainen ihminen on nolo, joka ei myönnä tosiasioita.
Sinä et kuitenkaan kuulunut tähän ryhmään vain siksi, että sinulla oli jo lapsi. JOtain muutakin kriteereistä pitäisi täyttyä.
Mä olin perheellinen 22v ja mieheni 27v kun naimisiin mentiin. Vai että hempukka.
Mua oikeastaan loukkasi tuollainen halventava kirjoitus. Voisin alkaa tässä kyseenalaistaa kolmekymppisiä naimisiinmenijöitä, mutta en ole yhtä katkera ja lapsellinen kuin sinä. Häpeäisit vähän, puhut toisten avioliitosta. Huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin perheellinen 22v ja mieheni 27v kun naimisiin mentiin. Vai että hempukka.
Mua oikeastaan loukkasi tuollainen halventava kirjoitus. Voisin alkaa tässä kyseenalaistaa kolmekymppisiä naimisiinmenijöitä, mutta en ole yhtä katkera ja lapsellinen kuin sinä. Häpeäisit vähän, puhut toisten avioliitosta. Huh.
Tämä siis tuolle numero 2:lle.
mutta särähtää kyllä aina PAHASTI korvaan, kun joku äiti sanoo hääpäivän olleen elämänsä onnellisin päivä. Mun häät oli hauskat ja nautin joka hetkestä, mutta ne eivät olleet MITÄÄN sen tunteen rinnalla, kun sai oman lapsen ensi kertaa syliin.
Minulle hääpäivä oli elämäni onnellisin päivä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että sulhanen ei olisi lasten isä. Jos menee naimisiin uusioperheeseen, ne lapset ovat yhtä lailla molempien vastuulla.
Se on naurettavaa , etä morsian joutuu lapsenlikaksi omissa häissään, ei muu, esim huntu.
Jos lapset olivat vain morsiamen omia, niin sitten ymmärrän, mutta muuten minusta olisi erittäin kummallista, jos lasten oma isä ei millään tavalla osallistunut lasten ruokkimiseen ja vahtimiseen.
Ei mekään moneen vuoteen uskottu, että me joskus ei enää osattaiskaan "elää oikein". Kun mehän tehtiin kaikki just siinä ainoassa oikeassa järjestyksessä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on naurettavaa , etä morsian joutuu lapsenlikaksi omissa häissään, ei muu, esim huntu.
Jos lapset olivat vain morsiamen omia, niin sitten ymmärrän, mutta muuten minusta olisi erittäin kummallista, jos lasten oma isä ei millään tavalla osallistunut lasten ruokkimiseen ja vahtimiseen.
perinteisiä häitä, seuraa perinteinen avioero...
Siis joku oikeasti on sitä mieltä, että häistä parisuhde ALKAA? No ei ihme, että liitot ei kestä, jos mennään naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa saattaa pysyä yhdessä, saattaa saada lapsia, saattaa onnistua... Eikö voisi ensin katsoa, että yhteiselo perheenä sujuu ja vasta sitten naimisiin?
Aika hurjaa, että jotkut tosiaan menee naimisiin siksi, että "tekee asiat oikeassa järjestyksessä". Tähän järjestykseen aika usein tosiaan kuuluu myös se avioero.
Meillä ollaan suvussa aina menty näin ja ainoat eronneet ovat yksi joka sai aviottoman lapsen ennen naimisiinmenoa ja toinen, joka meni naimisiin alkoholistin kanssa (jonka tiesi ennen avioliittoa...)-
Ehkäpä meidän suvussa on avioliitosta ja parisuhteesta realistiset mielikuvat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JOs niitä häitä ei voida pitää ja naimisiin mennä kun yhteiselo alkaa, niin turha järjestää mitään perinteisiä häitä sitten myöhemminkään, se on jotenkin KORNIA.
Häät on se juhla, kun parin yhteinen elämä alkaa.
Rippiäiset on se juhla, kun konfirmoidaan. Voisi kai sitä rippiäisetkin pitää sitten vaikka joskus silloin myöhemmin.
Tai Yo-juhlat järkätä vaikka myöhemmin, valmistumisesta viis. Jos esim. kirjoittaa syksyllä - niin ehkei kannatakaan järkätä juhlia syksyllä vaan jättää seuraavaan kevääseen, niin on kivempi sää, ja voi pitää puutarhajuhlat, eiks niin.
Ja ristiäisiäkään ei tartte pitää heti vauvalle, kun ei ne muutenkaan liity nimenantoon. Ne voi pitää vaikka kun lapsi on jo 2v.
ettei oltu hommattu lasten vahtia. Ja ihme sukulaisia jos kukaan ei tarjoutunut auttamaan.
avoliitossa syntyneitä lapsia erotaan enemmän kuin avioliittoon syntyneiden lasten perheissä.
Ja ap olen samaa mieltä. Minusta asia on niin että kun toista rakastaa oikeasti, haluaa kruunata suhteen avioliitoksi ja sitten perustaa perheen.
Kuten mummini sanoi: " sellaaset miehet jotka ei vie naista vihille ennen lasta, haluaa vaan kokeilla onko siitä naisesta lapsen tekoon ennen sitoutumista"
Minä ainakin olen sitoutunut ensin mieheeni ja sitten perheeseen.
"nimim ensin 3,5 vuotta seurustelua, sitten naimisiin 26 v, reilu vuosi häiden jälkeen esikoinen ja edelleen 12 vuoden jälkeen onnellisesti yhdessä!
herranjestas sentään, on teillä murheet. Mulla on kaksi lasta ja mies joka ei suostu naimisiin. Näillä mennään. Mutta JOS "pääsisin" joskus naimisiin ja olisi varaa pitää isot häät niin mun mielestä taas olisi outoa palkata joku lastenvahti omiin häihin? Kait mä nyt omat lapseni osaan hoitaa vaikka olisikin mekko päällä? Vai pitäiskö siellä pönöttää penkissä arvokkaan näköisenä ja katsella kun joku muu pitelis mun omia lapsia? Ketä tollanen voi häiritä??? Huoh.
Miksi 23v tai 25v ikä on sen merkki, että suin päin rynnätään naimisiin?
Minä olin 25v ja oltiin sitä ennen seurusteltu jo 7 vuotta ja asuttu yhdessä 5 vuotta. Lapset tuli kuvioihin sitten naimisiinmenon jälkeen jossain vaiheessa. Nyt lähemmäs 20 vuotta meidän tapaamisesta ja vielä yhdessä ;) Aina ei mene näin, mutta ikä ei kerro paljoakaan.
joillain pareilla raskaus alkaa helposti. Esim meillä eka vauva syntyi kun takana oli puolitoista vuotta yhdessä.
Meille oli järkevintä pitää ne häät vasta yllätysvauvan jälkeen. Yllätys siksi, että aiemmin olin luullut, että en voi tulla raskaaksi. Olin hedelmöityshoitotutkimuksissa jne, eikä arviot olleet ruusuisia.
Ehkä nuo abortin tekijät on niitä, jotka ei kestä ajatusta lapsesta, joka ei ole syntynyt avioliittoon. Sitten siellä abortti taustalla taivastellaan niitä, jotka on lapsen pitäneet ja menneet naimisiin vasta sen jälkeen.
Meillä oli tosiaan siellä omissa häissä oma lapsi mukana myös, mutta seurustelua vain alle kolme vuotta takana. Nyt jo 10 vuotta naimisissa.
Me oltiin ainakin päätetty mennä naimisiin jo ennen kuin tulin raskaaksi, mutta mielestäni olisi ollut naurettavaa järjestää pikapikahäät vain siksi, että olen raskaana. Häissä oli oma aikataulunsa joka toteutui päivälleen, eikä sitä vauva heiluttanut suuntaan eikä toiseen.
että olen mennyt naimisiin 18- vuotiaana, mies oli 22v. Olemme olleet naimisissa 18 vuotta, sitä ennen seurusteltiin 3 vuotta, ja yhteen muutettiin vasta naimisiin menon jälkeen. Olenko siis "hempukka"?
Moni muu tutavamme on asunut ensin pitkään yhdesä, mennyt naimisiin ja eronnut pian sen jälkeen. Tai menyt muuten vaan nuorena naimisiin ja ovat nyt ns toisella- tai kolmannella kierroksella.
Tosiasia on ,ettei sitä ikinä tiedä mitä elämä tuo tullessaan. Aikaisin solmittu liitto saattaa toisilla ksetää, toisilla ei kestä edes pitkän harkinnan tuloksena syntynyt liitto.