Häissä morsian äidinvelvollisuuksia täynnä
Oltiin kaukaisten sukulaisten isoissa häissä, niin isoissa, että meidätkin oli kutsuttu. Nauru pyrki mulla ilmoille, kun katsoin hääaterialla, kun valkoiseen hienoon morsiusunelmaan pukeutunut, hunnutettu morsian syötti yhtä lastaan ja toista yritti pitää kurissa, kun se halusi römytä pitkin lattioita. Sulhanen eli lasten isä söi tyynesti ruokansa eikä puhua pukahtanut. Häävalssin tanssivat vanhemmat lasten heiluessa heidän jaloissaan hippasilla.
Miten ihmiset järjestää tällaisen pelleparaatin ja kutsuu sitä hääjuhlakseen...? Yhteisiä vuosia takana kymmenen ja kaksi lasta, talo ja perhe-elämää sitäkin ollut jo useita vuosia! Ja sitten järjestetään huntuhäät!
Kommentit (62)
Se on päivä heidän mieleen!
Mene sinä kuule siitä: häissä PITÄISI morsiamen käyttää mustaa mekkoa ja hankkia paikalle pari itkijänaista. Mitään et mistään tiedä joten jos olisit hiljaa ennenkö sun naama näyttää miltä juttusi kuulostaa?
JOs niitä häitä ei voida pitää ja naimisiin mennä kun yhteiselo alkaa, niin turha järjestää mitään perinteisiä häitä sitten myöhemminkään, se on jotenkin KORNIA.
Häät on se juhla, kun parin yhteinen elämä alkaa.
Rippiäiset on se juhla, kun konfirmoidaan. Voisi kai sitä rippiäisetkin pitää sitten vaikka joskus silloin myöhemmin.
Tai Yo-juhlat järkätä vaikka myöhemmin, valmistumisesta viis. Jos esim. kirjoittaa syksyllä - niin ehkei kannatakaan järkätä juhlia syksyllä vaan jättää seuraavaan kevääseen, niin on kivempi sää, ja voi pitää puutarhajuhlat, eiks niin.
Ja ristiäisiäkään ei tartte pitää heti vauvalle, kun ei ne muutenkaan liity nimenantoon. Ne voi pitää vaikka kun lapsi on jo 2v.
Se on naurettavaa , etä morsian joutuu lapsenlikaksi omissa häissään, ei muu, esim huntu.
kaikkein naurettavimpia häitä ovat ne, joissa morsiusparilla on ikää tyyliin 23 vuotta ja 25 vuotta. Miten tuonikäiset muka ymmärtävät, mihin ovat ryhtymässä? Mulle tulee aina mieleen, että eikö muka voi ensin katsoa, miten pitkälle rahkeet kantavat suhteessa, eikä rynnätä alttarille heti parin vuoden seurustelun jälkeen. Mutta näitä hempukkamorsiamia tässä maassa riittää.
Tosiaan naurettavampia on nämä vanhojen rupsahtaneiden parien muka-häät jonkun 15v. yhdessäolon jälkeen.
Itse menin naimisiin alle 20v. puolen vuoden seurustelun jälkeen. Ja avioliittovuosia 20v. takana. Ei se ikä kerro siitä välttämättä onko ihminen kypsä sitoutumaan vai ei. Jotkut ei ole koskaan.
niin pitää olla säkki päällä ja mitään juhlimistahan häissä ei enää lastensaannin jälkeen ole! ei muuta kuin kaulin käteen ja kotimarttyyriä leikkimään kotiin kuten kunnon av-mamma konsanaan! Hullut ne naureskelee ja sekopäillä on hauskaa!
Kuinka vanhanaikainen sä ap olet? Se on naurettavaa , etä morsian joutuu lapsenlikaksi omissa häissään, ei muu, esim huntu.
Ei vaan se kokonaisuus oli niin hassu. Se koko homma kaikkinensa. Oli pitkää näyttävää pukua, huntua, lasten paimentamista ja sitten se mies, sulhanen, joka järkähtämättä söi ruokaansa morsiamen paimentaessa heidän yhteisiä lapsiaan huntu päässä heiluen. Kyllä se oli niin hassu näky, että pyrki naurattamaan.
kaikkein naurettavimpia häitä ovat ne, joissa morsiusparilla on ikää tyyliin 23 vuotta ja 25 vuotta. Miten tuonikäiset muka ymmärtävät, mihin ovat ryhtymässä? Mulle tulee aina mieleen, että eikö muka voi ensin katsoa, miten pitkälle rahkeet kantavat suhteessa, eikä rynnätä alttarille heti parin vuoden seurustelun jälkeen. Mutta näitä hempukkamorsiamia tässä maassa riittää.
Tosiaan naurettavampia on nämä vanhojen rupsahtaneiden parien muka-häät jonkun 15v. yhdessäolon jälkeen.
Itse menin naimisiin alle 20v. puolen vuoden seurustelun jälkeen. Ja avioliittovuosia 20v. takana. Ei se ikä kerro siitä välttämättä onko ihminen kypsä sitoutumaan vai ei. Jotkut ei ole koskaan.
Ei edes tunneta kunnolla ja pamautetaan naimisiin ja tietenkin väsätään perinteen mukaan se lapsi heti siihen perään.
kaikkein naurettavimpia häitä ovat ne, joissa morsiusparilla on ikää tyyliin 23 vuotta ja 25 vuotta. Miten tuonikäiset muka ymmärtävät, mihin ovat ryhtymässä? Mulle tulee aina mieleen, että eikö muka voi ensin katsoa, miten pitkälle rahkeet kantavat suhteessa, eikä rynnätä alttarille heti parin vuoden seurustelun jälkeen. Mutta näitä hempukkamorsiamia tässä maassa riittää.
Tosiaan naurettavampia on nämä vanhojen rupsahtaneiden parien muka-häät jonkun 15v. yhdessäolon jälkeen.
Itse menin naimisiin alle 20v. puolen vuoden seurustelun jälkeen. Ja avioliittovuosia 20v. takana. Ei se ikä kerro siitä välttämättä onko ihminen kypsä sitoutumaan vai ei. Jotkut ei ole koskaan.
Ei edes tunneta kunnolla ja pamautetaan naimisiin ja tietenkin väsätään perinteen mukaan se lapsi heti siihen perään.
tuntenut kumppaninsa enne häitä?
kaikkein naurettavimpia häitä ovat ne, joissa morsiusparilla on ikää tyyliin 23 vuotta ja 25 vuotta. Miten tuonikäiset muka ymmärtävät, mihin ovat ryhtymässä? Mulle tulee aina mieleen, että eikö muka voi ensin katsoa, miten pitkälle rahkeet kantavat suhteessa, eikä rynnätä alttarille heti parin vuoden seurustelun jälkeen. Mutta näitä hempukkamorsiamia tässä maassa riittää.
Tosiaan naurettavampia on nämä vanhojen rupsahtaneiden parien muka-häät jonkun 15v. yhdessäolon jälkeen.
Itse menin naimisiin alle 20v. puolen vuoden seurustelun jälkeen. Ja avioliittovuosia 20v. takana. Ei se ikä kerro siitä välttämättä onko ihminen kypsä sitoutumaan vai ei. Jotkut ei ole koskaan.
Mitä järkeä sitten enää mitään häitä pitää jos on jo vuosia asuttu yhdessä ja lapsiakin jo on. Ihan pelleilyä semmonen.
kaikkein naurettavimpia häitä ovat ne, joissa morsiusparilla on ikää tyyliin 23 vuotta ja 25 vuotta. Miten tuonikäiset muka ymmärtävät, mihin ovat ryhtymässä? Mulle tulee aina mieleen, että eikö muka voi ensin katsoa, miten pitkälle rahkeet kantavat suhteessa, eikä rynnätä alttarille heti parin vuoden seurustelun jälkeen. Mutta näitä hempukkamorsiamia tässä maassa riittää.
täällä meni 24-vuotiaana naimisiin 5 vuoden seurustelun jälkeen ja nyt on rahkeet kantaneet jo 27 vuotta.
niin pitää olla säkki päällä ja mitään juhlimistahan häissä ei enää lastensaannin jälkeen ole! ei muuta kuin kaulin käteen ja kotimarttyyriä leikkimään kotiin kuten kunnon av-mamma konsanaan! Hullut ne naureskelee ja sekopäillä on hauskaa!
nyt väkisin aikoo järjestää vielä lasten saanniin jälkeenkin (tosin en tajua miksei niitä järjestetä jo paljon aiemmin!)
Mutta en ymmärrä miten lapset estää juhlimisen??
Ai niin, jos nää on niitä nipoja joiden mielestä ei voi lasillistakaan viiniä edes ottaa jos lapsi paikalla, ja tosiaan iltatoimet alkaa klo 18:30 ettei pikku-petteri mene ihan sekaisin... se kun herääkin jo klo 6 aamulla.
No, jos on elämästään niin hankalaa tehnyt niin sitten kait ei voi juhlia.
On se vaan sääli mitä ihmiset menettää, kun eivät osaa yhdistää perhettä ja juhlaa.
JOs on niinkuin erikseen se "perhe-elämä" (tylsää, ei juhlaa), ja "juhlat" (ei lapsia).
ainakin ap:n tapauksessa sentään yritettiin yhdistää nämä kaksi, mikä on plussaa.
perinteisiä häitä, seuraa perinteinen avioero...
Siis joku oikeasti on sitä mieltä, että häistä parisuhde ALKAA? No ei ihme, että liitot ei kestä, jos mennään naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa saattaa pysyä yhdessä, saattaa saada lapsia, saattaa onnistua... Eikö voisi ensin katsoa, että yhteiselo perheenä sujuu ja vasta sitten naimisiin?
Aika hurjaa, että jotkut tosiaan menee naimisiin siksi, että "tekee asiat oikeassa järjestyksessä". Tähän järjestykseen aika usein tosiaan kuuluu myös se avioero.
kaikkein naurettavimpia häitä ovat ne, joissa morsiusparilla on ikää tyyliin 23 vuotta ja 25 vuotta. Miten tuonikäiset muka ymmärtävät, mihin ovat ryhtymässä? Mulle tulee aina mieleen, että eikö muka voi ensin katsoa, miten pitkälle rahkeet kantavat suhteessa, eikä rynnätä alttarille heti parin vuoden seurustelun jälkeen. Mutta näitä hempukkamorsiamia tässä maassa riittää.
täällä meni 24-vuotiaana naimisiin 5 vuoden seurustelun jälkeen ja nyt on rahkeet kantaneet jo 27 vuotta.
takana.
täällä meni 24-vuotiaana naimisiin 5 vuoden seurustelun jälkeen ja nyt on rahkeet kantaneet jo 27 vuotta.
Minä tunsin mieheni vuoden ennen naimisiinmenoa ja siitäkin vuodesta asuttiin eri maissa puolet. Naimisiinmennessämme olin 24, mies 22! Nyt ollaan oltu naimisissa yli 20 vuotta ja tänä aamunakin sanottiin tosillemme, kuinka onnellisia ollaan, kun toisemme löydettiin
sua heitellään kivillä,ja huudetaan että saa olla huntu,ettei se nykyaikana merkitse mitään! ja kuinka moni on enää neitsyt mennessään naimisiin. jne.
mutta minä ymmärrän huvittuneisuuttasi vallanhyvin! ois muakin naurattanut.
kaikkein naurettavimpia häitä ovat ne, joissa morsiusparilla on ikää tyyliin 23 vuotta ja 25 vuotta. Miten tuonikäiset muka ymmärtävät, mihin ovat ryhtymässä? Mulle tulee aina mieleen, että eikö muka voi ensin katsoa, miten pitkälle rahkeet kantavat suhteessa, eikä rynnätä alttarille heti parin vuoden seurustelun jälkeen. Mutta näitä hempukkamorsiamia tässä maassa riittää.
Tosiaan naurettavampia on nämä vanhojen rupsahtaneiden parien muka-häät jonkun 15v. yhdessäolon jälkeen.
Itse menin naimisiin alle 20v. puolen vuoden seurustelun jälkeen. Ja avioliittovuosia 20v. takana. Ei se ikä kerro siitä välttämättä onko ihminen kypsä sitoutumaan vai ei. Jotkut ei ole koskaan.
Mitä järkeä sitten enää mitään häitä pitää jos on jo vuosia asuttu yhdessä ja lapsiakin jo on. Ihan pelleilyä semmonen.
suostuu naimisiin nuorina!
Meidän stoori: Alettiin seurustelemaan kun minä 19 ja mies 18. Mistään häistä tms. ei mies suostunut puhumaankaan, koska halusi olla aivan varma että haluaa tosiaan olla mun kanssa lopun ikänsä. 22-vuotiaana tulin ehkäisystä huolimatta raskaaksi, edelleenkään ei mies suostunut edes kihloihin kun ei ollut varma haluaako olla mun kanssa lopun ikänsä. Lopulta, 7 vuoden yhdessäolon ja yhteisen lapsen jälkeen hän sitten suostui, eikä minulle tullut mieleenkään olla ottamatta kaikki irti häistä kun lopulta ne sain. Olisiko minun sitten arvon mammojen mielestä alunperinkin pitänyt ottaa vanhempi/sitoutumishaluisempi mies, tehdä abortti vai luopua unelmieni häistä?
Mikä tai kuka on rippiäinen? :)
Ripille pääsy on sama kun konfirmaatio.
Kahvit on vapaaehtoinen, vähän kun juhlisi synttäreitä kakkukahvilla!
Se että menee naimisiin on parin oma valinta. Vihkiminen järkätään joko maistraatissa, muussa sopivassa paikassa tai kirkossa.
Valkonen puku ja huntu on traditio; ei sinänsä että morsian on korkkaamatta!
Se puku on koska tämä henkilö menee vihille ja nykyään sallitaan erilaisia pukuja ja tyylejä enempi. Häät on persoonallinen ja jokasella parilla on omat toiveensa häistä. Mitä "omaa" voisikaan morsian tahtoa jos asiota suljetaan pois koska tämä on harrastanut seksiä?
Kyllä jokasella SAA olla omat haaveensa hääpäivästään kermakakkumekkoineen tai sähkönsinisessä iltapuvussa.
Ei voi olla noin kateellinen!
Olen seurustellut jo kolme kuukautta, tässähän alkaa tulla kiire. Itse asiassahan häät olisi pitänyt olla jo ekoilla treffeillä, siitähän meidän yhteinen taival alkoi. :/
JOs niitä häitä ei voida pitää ja naimisiin mennä kun yhteiselo alkaa, niin turha järjestää mitään perinteisiä häitä sitten myöhemminkään, se on jotenkin KORNIA.
Häät on se juhla, kun parin yhteinen elämä alkaa.
Rippiäiset on se juhla, kun konfirmoidaan. Voisi kai sitä rippiäisetkin pitää sitten vaikka joskus silloin myöhemmin.
Tai Yo-juhlat järkätä vaikka myöhemmin, valmistumisesta viis. Jos esim. kirjoittaa syksyllä - niin ehkei kannatakaan järkätä juhlia syksyllä vaan jättää seuraavaan kevääseen, niin on kivempi sää, ja voi pitää puutarhajuhlat, eiks niin.
Ja ristiäisiäkään ei tartte pitää heti vauvalle, kun ei ne muutenkaan liity nimenantoon. Ne voi pitää vaikka kun lapsi on jo 2v.
avioliitoissa parisuhde alkaa häistä. Kaikilla muilla se on alttarille astellessa jo alkanut. Ihan jokaisella parilla. Edes ne puoli vuotta seurustelleet eivät voi kutsua vieraita katsomaan kuinka yhteinen taival alkaa, koska se on jo alkanut.
kaikkein naurettavimpia häitä ovat ne, joissa morsiusparilla on ikää tyyliin 23 vuotta ja 25 vuotta. Miten tuonikäiset muka ymmärtävät, mihin ovat ryhtymässä? Mulle tulee aina mieleen, että eikö muka voi ensin katsoa, miten pitkälle rahkeet kantavat suhteessa, eikä rynnätä alttarille heti parin vuoden seurustelun jälkeen. Mutta näitä hempukkamorsiamia tässä maassa riittää.