Lue keskustelun säännöt.
Häissä morsian äidinvelvollisuuksia täynnä
17.08.2011 |
Oltiin kaukaisten sukulaisten isoissa häissä, niin isoissa, että meidätkin oli kutsuttu. Nauru pyrki mulla ilmoille, kun katsoin hääaterialla, kun valkoiseen hienoon morsiusunelmaan pukeutunut, hunnutettu morsian syötti yhtä lastaan ja toista yritti pitää kurissa, kun se halusi römytä pitkin lattioita. Sulhanen eli lasten isä söi tyynesti ruokansa eikä puhua pukahtanut. Häävalssin tanssivat vanhemmat lasten heiluessa heidän jaloissaan hippasilla.
Miten ihmiset järjestää tällaisen pelleparaatin ja kutsuu sitä hääjuhlakseen...? Yhteisiä vuosia takana kymmenen ja kaksi lasta, talo ja perhe-elämää sitäkin ollut jo useita vuosia! Ja sitten järjestetään huntuhäät!
Kommentit (62)
On ensin mennä naimisiin ja sitten saada lapsia. Mutta toki jos yllärivauva tulossa niin sitten on. Musta on hullua tehdä ensin pari lasta ja sitten päättää haluaako jonkun kanssa olla lopun ikäänsä. Mielestäni lapset ovat kuitenkin suurempi sitoumus kuin avioliitto! Avioliitosta pääsee eroamaan mutta jos on lapsi niin puoliso tulee aina olemaan lapsesi toinen vanhempi ja siitä et pääse eroon. Lisäksi jos on lapsia niin pitäisi olla muutenkin sitoutuneempi sillä lapsethan siinä eniten kärsivät jos ero tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta on hullua tehdä ensin pari lasta ja sitten päättää haluaako jonkun kanssa olla lopun ikäänsä.
Ehkä olet ollut meidän häissämme, jossa kaksi lastamme olivat kukkaistyttönä ja sulhaspoikana. Voin kertoa sinulle, että teimme päätöksen avioitumisesta ennen lapsia, vaikka häät pidimmekin vasta lasten synnyttyä. Ei kai kukaan nyt kuvittele, että hääjuhlasta on päätetty jotain puoli vuotta ennen häitä?
Meillä marssijärjestys oli seuraava: 2005 päätimme mennä naimisiin, 2006 syntyi esikoinen, 2008 syntyi seuraava, 2009 mentii kihloihin ja 2010 naimisiin. Jos joku nyt haluaa tehdä tästä sen johtopäätöksen, että päätimme mennä naimisiin vasta lasten saamisen jälkeen, niin saa siten ihan rauhassa ajatella vaikka se ei totta olekaan - olimme tehneet tuon päätöksen jo ennen raskaaksi tulemistani. Olisimme menneet naimisiin vaikka lapsia ei olisi ollutkaan.
Kuvastaa aika hyvin yhteiskuntamme pinnallisia arvoja, että näinkään monen kirjoituksen (yli 40) jälkeen, yksikään kirjoittaja ei ole todennut, että on hyvä, että vanhemmat vihdoin sitoutuvat toisiinsa virallisesti.
No, ei ole av:n maine tyhjästä syntynyt.
yhteinen lapsi on isompi sitoumus kuin naimisiinmeno. Yhteistä lasta hommatessa tulisikin mielestäni olla sitoutunut puolisoonsa täysin, koska jos suhde kariutuu kärsimässä on myös viaton osapuoli. Avioliitto on vain enää kirsikka sitoutumisen kakkuun.
Musta on hullua tehdä ensin pari lasta ja sitten päättää haluaako jonkun kanssa olla lopun ikäänsä.
Ehkä olet ollut meidän häissämme, jossa kaksi lastamme olivat kukkaistyttönä ja sulhaspoikana. Voin kertoa sinulle, että teimme päätöksen avioitumisesta ennen lapsia, vaikka häät pidimmekin vasta lasten synnyttyä. Ei kai kukaan nyt kuvittele, että hääjuhlasta on päätetty jotain puoli vuotta ennen häitä? Meillä marssijärjestys oli seuraava: 2005 päätimme mennä naimisiin, 2006 syntyi esikoinen, 2008 syntyi seuraava, 2009 mentii kihloihin ja 2010 naimisiin. Jos joku nyt haluaa tehdä tästä sen johtopäätöksen, että päätimme mennä naimisiin vasta lasten saamisen jälkeen, niin saa siten ihan rauhassa ajatella vaikka se ei totta olekaan - olimme tehneet tuon päätöksen jo ennen raskaaksi tulemistani. Olisimme menneet naimisiin vaikka lapsia ei olisi ollutkaan. Kuvastaa aika hyvin yhteiskuntamme pinnallisia arvoja, että näinkään monen kirjoituksen (yli 40) jälkeen, yksikään kirjoittaja ei ole todennut, että on hyvä, että vanhemmat vihdoin sitoutuvat toisiinsa virallisesti. No, ei ole av:n maine tyhjästä syntynyt.
me päätettiin hääjuhlasta varmaan joku pari kuukautta ennen häitä. (Ja oli yli 100 vierasta.)
Tää nyt on niin tätä nykyaikaa taas, että pitää olla "ammatti, talo, auto, vene, ennen lapsia" ja häätkin on joku isomman luokan juttu joita suunnitellaan ja värkätään ja järkätään ja kaasoja kuormitetaan vuoden verran...
eikä ollut kaasoja, eikä bestmaneja, eikä seurantaloa. Ei tosiaan olla viittä vuotta häitä suunniteltu :DDDD
Se päätös vain oli tehty. Ihan helpoimman kautta mentiin, eikä tosiaan ollut mikään isompi juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis näinhän sen kuuluu mennä, koska meni minullakin: Tapasimme parikymppisinä, rakastuimme, parin vuoden päästä kihloihin ja avoliittoon, siitä vuosi ja naimisiin. Isot pönötyshäät, suvut ja ystävät koolla. Sitten taloa ja lapsia kahden vuoden ikäerolla.
Sitten säädyllisen ajan, sanotaanko vaikka 13 vuotta, kuluttua vihdoin avioero.
Näin se tehdään, se avioelämä :-)
Eiku oikeesti. Takuita ei elämässä saa mistään. Monet nuorena naineet on tosi sitoutuneita ja onnellisia. Useamman liiton lusineet ovat saattaneet matkan varrella oppia notain ja se kolmas liitto voikin olla vaikka kestävä. Häiden koko, parin ikä, lapsia tai ei ennen häitä, mikään näistä ei liity siihen, kestääkö liitto. Ei mekään moneen vuoteen uskottu, että me joskus ei enää osattaiskaan "elää oikein". Kun mehän tehtiin kaikki just siinä ainoassa oikeassa järjestyksessä...
2005 päätimme mennä naimisiin, 2006 syntyi esikoinen, 2008 syntyi seuraava, 2009 mentii kihloihin ja 2010 naimisiin.
Te menitte siis kihloihin jo 2005, koska kihlat = lupaus/päätös avioliitosta. 2009 ehkä ostitte sormukset, mutta kihloissa olitte siitä hetkestä, kun yhdessä päätitte mennä tulevaisuudessa keskenänne naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ns. perinteiset huntuhäät. Ja se että sulhanen ei hoitanut osuuttaan lastenhoidossa.
Mutta sinänsä kiva että joku viitsii tuollaiset häät järjestää. Oli varmaan vieraidenkin lapset tervetulleita. Jotkuthan nykyään järjestää ankeita hääpippaloita joihin ei edes saa tuoda lapsia. Lapsethan on ainoat jotka siitä krumeluurimeiningistä nauttisivat.
Nro 2, meillä on mieheni kanssa ikää juuri tuon verran (23v & 25v) ja olemme olleet yhdessä nyt 8 vuotta. Olisiko naimisiin meneminen tässäkin tapauksessa mielestäsi typerä teko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja hääthän järjestetään vain vieraita varten. Kyllä ne on parin juhla, oli sitten ensimmäinen tai vaikka viides liitto. Ja jokainen voi järjestää ne just niin kuin haluaa. Vieraidenhan ei ole niihin mikään pakko osallistua.
Hyvä, jos haluavat sitoutua toisiinsa avioliitolla, mutta miksi ihmeessä tuollaiset juhlat, jotka kuuluvat rakastuneille ilman lapsia. Olisihan tuokin pari voinut mennä maistraattiin tai pitää häät todistajien läsnäollessa.
miksi pidimme tuollaiset juhlat. Olisin halunnut pienet häät, joissa vain miehen ja minun vanhemmat todistajina. Miehelle tämä ei käynyt. Kuulemma siskot ja veljet perheineen vetävät herneen nenään, jos kerran porukat kutsutaan.
Sen takia. En halunnut hääjuhlia joissa minun puoleltani on vieraita 2, ja mieheni puolelta 15 henkeä. Se oli ihan sama vaikka järjestettiin ne isot häät, joissa oli 50 vierasta.
Sen takia, mitään muuta syytä sille ei ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hoitajaa lapsilleen hääpäiväkseen.
En kyllä usko, että kukaan toimisi noin kuin ap kirjoituksessa on.
Osa näistä tuttavapariskunnista ei ole halunnut lapsia ja tätäkös jotkut jaksavat kaunistella.
tällaiset parit voisivat myös avioitua maistraatista, jos eivät kerran sitä perhettä perusta. Ne häät ovat lupaus perheen perustamisesta, niin miksi sitten kirkkohäät jos ei aiota hankkia lapsia? Piipahdus maistraatissa riittäisi tällaisille tai sitten ihan seurustelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikkein naurettavimpia häitä ovat ne, joissa morsiusparilla on ikää tyyliin 23 vuotta ja 25 vuotta. Miten tuonikäiset muka ymmärtävät, mihin ovat ryhtymässä? Mulle tulee aina mieleen, että eikö muka voi ensin katsoa, miten pitkälle rahkeet kantavat suhteessa, eikä rynnätä alttarille heti parin vuoden seurustelun jälkeen. Mutta näitä hempukkamorsiamia tässä maassa riittää.
kun mentiin naimisiin ja ihan oli kuule tarkoitus että loppuikä ollaan yhdessä. Ja on tarkoituksena vieläkin. Väitän ettei kukaan tiedä tarkalleen mihin siinä päänsä pistää, kun ei koskaan voi tietää mitä elämä eteen kuljettaa.
kosii naistaan, kuljettaa avioliiton satamaan ja siittää vasta sen jälkeen jälkeläisiä.
En olisi ikimaailmassa suostunut tekemään lapsia ennen avioliittoa tai että olisin joutunut painostamaan miestä kanssani naimisiin.
Kyllä mun mielestä kaikkein naurettavimpia häitä ovat ne, joissa morsiusparilla on ikää tyyliin 23 vuotta ja 25 vuotta. Miten tuonikäiset muka ymmärtävät, mihin ovat ryhtymässä? Mulle tulee aina mieleen, että eikö muka voi ensin katsoa, miten pitkälle rahkeet kantavat suhteessa, eikä rynnätä alttarille heti parin vuoden seurustelun jälkeen. Mutta näitä hempukkamorsiamia tässä maassa riittää.
Nyt takana 23 vuotta yhteiseloa. Tiedettiin mitä tehtiin. (seukattiin muuten 2 vuotta ennen häitä)
Onko ihmissuhteet joillekin vain kokeilua, että eletään nyt kokeeksi muutama vuosi yhdessä ja tehdään lapsi, toinenkin ja avioidutaan sitten, jos arki kulkee. Ellei kulje, kokeillaan uutta liittoa jne.
Jostain kumman syystä pidetään vanhakantaisena toimintana avioitua ensin ja sitten yrittää saada lapsia.
Minulle hääpäivä oli elämäni onnellisin päivä, ikää 23v ja mies vuotta vanhempi. Kihloissa olimme kaksi vuotta ennen avioitumista ja kihloihoin menimme 6kk tapaamisesta.
Ensimmäinen lapsi syntyi vuoden kuluttua häistä.
Muutama lapsi lisää syntyi myös.
ei ole ne lapset, vaan se, onko avioliitto ensimmäinen vai toinen, kolmas jne.
Hyvissä häissä avioliitto on molemmille ensimmäinen, se riittää.
Toisen ja kolmannen häiden viettäjät taas voisivat varata suoraan ajan maistraatista ruokatunniksi.
Olen kerran ollut häissä joissa hääparilla oli takanaan yhteensä viisi kariutunutta avioliittoa. Hauska hetki sattui kirkossa puoli minuuttia ennen kuin morsian asteli alttarille.
Vanha sukulaisnainen kysyi oikein kovaäänisesti vierellään istuvalta: Niin olikos nämä tuolle Maijalle kolmannet vai neljännet häät?
Hyvä, jos haluavat sitoutua toisiinsa avioliitolla, mutta miksi ihmeessä tuollaiset juhlat, jotka kuuluvat rakastuneille ilman lapsia. Olisihan tuokin pari voinut mennä maistraattiin tai pitää häät todistajien läsnäollessa.
Parhaita hääjuhlia ovat olleet ne, joissa kaksi nuorta sanovat toisilleen tahtovansa ja aloittavat yhteisen elämän. Lapsia on tullut sitten avioitumisen jälkeen tai sitten ei. Ja osa näistä tuttavapariskunnista ei ole halunnut lapsia ja tätäkös jotkut jaksavat kaunistella.
Miksi pitäisi elää sun mielipiteidesi mukaan?
mun mielestä tossa ei oo mitään muuta ihmeellistä kuin se, että kukaan ei tarjoutunut auttamaan lasten kanssa, tai että lapsille ei ylipäätään ollut hankittu hoitajaa häihin.
Ei varmaan ollut morsiammellakaan mikään maailman onnellisin päivä.. jokainen varmaan haluaisi kuitenkin juhlapäivänään vähän hengähtää ja olla vain juhlittavana.