Mitä teen? Huomasin että mieheni on narsissi!

niin vaihda ensi pääsiäisen aikaan uuteen ja parempaan! Hyviä narsisseja löytää ainakin Plantagenista.

Kuihtuneet lehdet poistetaan keväällä, syyskesällä lannoitus eli ruoki hyvin tässä kohtaa niin keväällä kukkii taas.

Kodinhoidontukea voisi varmaan laskea merkittävästi että näinkin verbaalisesti lahjakkaat kansalaiset voisivat käyttää joutilaan aikansa yhteiskuntaa hyödyttävään työhön.

Mahdatko tarkoittaa Paavo M Petäjää?

Vaihda Saint Pauliaan, siinä on kiitollinen kasvi. Säännöllisellä helpolla hoidolla kukkii kauniisti eikä vie liikaa tilaakaan. Vaatimattomat tarpeet siihen nähden miten paljon iloa antaa. Elinikäinen hyvä seuralainen.

hihittelen tässä yksikseni ja mieskin kattoo jo siihen tahtiin, että onkohan tuo muija seonnu. Kiitos nauruista!

Kasvattaa lisää narsisseja!

Kasvattaa lisää narsisseja!

Kai te nyt kortsua käytätte? Ulkokasveilla erityisesti tärkeä!!

niin suorastaan puhkeaa kukkaan.

että tapoin mieheni, vaikka hän oli kaktus. Kyllä hävettää, kun kaikki olivat vannottaneet, että kuka tahansa saa kaktuksen elämään ja viihtymään kodissaan!

Se näyttää yhä melko elävältä, sillä se näyttää kuivuvan hitaasti, vaikka onkin kuollut. Laitoin sen anopin vierailun ajaksi television ääreen, eikä hän onneksi epäillyt hiljaisuutta ja liikkumattomuutta!

Onko mitään toivoa enää saada miestä heräämään eloon?! Auttakaa siskot!

Itse olen sarjamurhaaja. Sairasta, tiedän, enkä ole tavastani ylpeä. Kukkakauppojen ohi on vaikeaa kävellä, kun silmät kiiluen valikoin sieltä uusia uhreja. Kun saan sellaisen sitten vihdoin kotiini, olo on suorastaan euforinen. Mutta kun aikaa kuluu, tulee ongelmia. Ärsyynnyn siihen lopulta ja silloin pimahtaa. Joko tapan sen hitaasti ja tuskallisesti tai paloittelen ja heitän jätesäkeissä roskapönttöön. Siinä vaiheessa tunnen syyllisyyttä, mutta samalla palan jo halusta saada takaisin sen kauniin, vihreän ja isokukkaisen kumppanin tuoman mielihyvän. Ja kamppailuni alkaa aina alusta.

Onko joku joskus päässyt irti ko. addiktiosta ja miten? Oletteko oppineet lopulta pitämään puskanne hyvässä kunnossa vai oletteko tyytyneet elämään sen kanssa, ettei kotona enää koskaan tule olemaan moista silmäniloa?

... ja narsissin sekoitus mulla oli, joka kuivettui lehdistään ja oudosti runko oli ihan ryhditön? Yhden muuton jälkeen oli aikansa ihan hukassa ja löytyi sitten komeroon joutuneesta muuttolaatikosta. Oli hengissä, mutta aivan valkoinen, vaikka yhtään lehtivihreää. Istutti itsensä lopulta muualle - onneksi. Sielläkään ei kauan katseltu - komea heitto ulos, kun ulotti niitä lonkeroitaan muidenkin naisten ruukkuihin. Nyt oon katsellut muutaman vuoden kahvilan pöytien yli erilaisia istutuksia - vielä ei oo löytynyt kelvollista huonekasvia....

Koska huomasit hänen olevan narsissi? Yleensähän narsissit pystyvät hämäämän todella hyvin eikä kukaan huomaa heidän olevan narsisseja. Kunnes suhteessa pikkuhiljaa alkaa totuus paljastumaan ja narsisissisuus paljastuu karmealla tavalla. Oliko hän pelkkä komea sipuli kun tapasitte ja ihastuit häneen? Ja sitten kevään koittaessa koko kauhea keltaisuus paljastui ja olikin liian myöhäsitä päästä hänestä eroon? Ystävälleni kävi juuri noin.



Otan osaa, tuollaisesta narsissimiehestä on todella vaikea päästä eroon. Tuolla aikaisemmissa viesteissä oli joitakin hyviä ehdotuksia. mUtta kompostiin älä viskaa äijääsi, alkaa vaan lisääntymään ja olet entistä pahemmassa pulassa.



Tsemppiä ap, älä menetä toivoasi.

Voithan aina vaihtaa narsissisi vaikkapa krookukseen. Luulisin sen onnistuvan helpostikin. Vältä kuitenkin nesteyttämästä uutta tulokastasi liikaa, saattaa muuten alkaa viihtyä enenevässä määrin kaljan kanssa sohvalla. Jos taas pääsee kuivumaan liikaa, niin ainahan voit noutaa kaupasta uuden tilalle.



t. kahjo

.. sain siitä näppylöitä ja hengenahdistusta. Kolme vuotta sitten heitin ulos ja nyt on oireet kadonneet.

nuokkuu ja haisee

levittäytynyt joka seinään ja nurkkaan, ja jättää järkyttävät jäljet, jos sitä yrittää repiä irti. Kai noitten kanssa on elettävä.

Mun mies on lihansyöjäkukka, kihokki vai mikä se nyt on? Mutta ei se haittaa kun on ollut alusta asti.

Hengiltäkään se ei lähde vaikka jätän sen ravinnotta. Sitkeää lajia.

Tiedän tuskasi, mieheni on nimittäin traakkipuu! Tosin hän ei selviäisi villissä luonnossa talven ylitse..

narsissimies oli liian omatoiminen kastelun suhteen. Kasteli itteensä liikaa ja kuukahti. Narsissit kannattaa ulkoistaa mahdollisimman nopeasti niille epäsuotuisaan paikkaan, sillä muutoin ne alkavat kukoistamaan aina vaan uudelleen ja uudelleen. Narsissi on aina narsissi.

tuollaisista kevätkukkivista sipulimiehistä kokemusta.

Omani on rönsylilja ja se on siitä hauska että olen joka vuosi voinut jakaa pistokkaita ystäville ja tuttaville - näin tulee moni muukin nainen onnelliseksi.