Miten niin moni n.30v elää "kuin teini"?
En kysy tätä pahalla, mutta mielestäni tää on vaan niin jännä ilmiö. Tunnen paljon parisuhteessa olevia & sinkkuja, joilla ei kuitenkaan ole lapsia. Enemmistö tuttavapiirini 28-32v on tällaisia.
Heidän elämä tuntuu olevan aika pitkälti juhlimista. FB:ssa kerrotaan juhlimisesta, juomisista, krapuloista, festareista... Työssä käyvät arkena, lomat ja viikonloput menee bailaamiseen.
Useimmat noista on tehnyt ihan samaa jo 10 vuotta sitten.. eikö siihen kyllästy? Minä ainakin kyllästyin jo muutamassa vuodessa.
Miksi vanhemmillamme ei ollut tällaista elämäntyyliä aiemmin, vaan aloilleen asettumista pidettiin fiksuna?
Kaikkien EI pidä asettua kotiin ja jäädä kotiäidiksi kymmenelle lapselle, mutta siis ihmettelen tätä suuntausta.
Kommentit (65)
No eihän tuo ole 30v "teinin" elämää, vaan aikuisten lapsettomien ihmisten elämää. 30v "teini" ei kiipeile, maastopyöräile, sukeltele reissaile eikä juokse maratoneja.
Mä kyllä käsitän (ja näin uskon AP:nkin tarkoittaneen) ikuisella teinillä semmosta joka vapaa-aika kuluu vain kännätessä joko kotona, baarissa tai kavereiden luona bileissä. Torstaina viimeistään katsastetaan missä olis bileet viikonloppuna, lauantai ja sunnuntai maataan sohvalla krapulassa, katotaan leffa ja haetaan pitsaa. Maanantai ja tiistai menee naureskellen muistellessa mitä kaikkea sitä kännissä tulikaan tehtyä. Keskiviikkona viimeistään huokaillaan ku on ollu niin rankka viikko ja tulispa viikonloppu että pääsis pitämään hauskaa (= kännäämään).
Täällä yksi ap:n kauhistelema 34-vuotias teini
Olemme avomieheni kanssa valinneet lapsettoman elämän kaupungin keskustassa harrastusten, huvitusten ja työpaikkojen läheltä. Molemmat olemme vastuullisissa asiantuntijatöissä, maksamme veromme ja lainanlyhennykset. Loput rahat käytämme vapaa-aikaamme, joka koostuu erilaisista liikuntalajeista (varastosta löytyy välineet niin laskettuun, kiipeilyyn, maatopyöräilyyn, sukeltamiseen, rullaluisteluun...), ravintolaillallisista, keikoista, festareista jne. Lomat reissaamme ystävien kanssa suurkaupungeissa ympäri pallon, kesäviikonloput menee lähimatkailussa. Käymme kotona lähinnä nukkumassa ja pesemässä pyykit. Alkoholiakin kuluu, mutta ei kännäten. Pienpanimo- oluet ja hyvät viinit ovat heikkoutemme ja niitä tulee nautittua illallisella. Olemme molemmat hyväkuntoisia ja sekä fyysisesti että henkisesti paljon vireämpiä kuin perheelliset ikätoverimme. Juoksemme yhdessa maratoneja ja käymme kisaamassa myös ns. extreme- lajeissa.Miten meidän tulisi elää, jotta saisimme ap:n kaltaisten perheenäitien hyväksynnän?
pitkästä avoliitostaan, on 28-vuotias. Ei ole sen jälkeen tainnut olla yhtään viikonloppua kotosalla vain rauhoittuen. Joko on ollut kaveri luonaan kännäämässä tai on itse hillunu ympäriinsä jonkun luona bilettämässä. Aina on menossa tai tulossa jostain bileistä, joka viikonloppu.
Viimeksi kun sisko kävi luonani, hänestä oli huisin hauskaa kertoa kuinka nyt kesäloman aikana hänellä on ollut säpinää ja säätöä 6 eri miehen kanssa. Siis 4 viikon loman aikana. Kovin on ehtiväinen ollut.
Jos tuo on sitä "ihanaa vapautta" niin eipä käy kateeksi. Mun sisko on oikeasti kaunis, tosi hyvätuloinen ja älykäskin. Kaiken tuon ajan mitä se nyt käyttää tuohon pöljäilyyn, voisi käyttää hankkimalla hieman erilaisia kokemuksia. Vaikka matkustella.
- Ruuanlaitto, tiski- ja siivousvuorot. - 2 ja 4v pikkusisarusten hoito. Esim koko kesän hoitivat kotona sisaruksiaan kun vanhemmat töissä. - Alkoholin käyttö ehdottomasti kiellettyä kaikissa tilanteissa. - Kotiintuloaika ehdottomasti klo 10. - Aamuisin noustava viimeistään 7.30, aina. Teinit eivät edes kapinoi, koska heidät on kasvatettu hyvin.
- Meillä ei ollut kotona mitään kotityövuoroja, vähän autettiin vanhempia, mutta aika vähän.
- Alkoholin käytöstä ei ollut erityisiä rajoja, vanhemmat luottivat järkeemme.
- Kotiintuloaikaa sovellettiin tarpeen mukaan ja kun oli ihmisiksi, ei senkään kanssa ollut niin tarkkaa.
- Vapaa-aamuisin sai nukkua niin pitkään kuin nukutti.
Kukaan meistä ei ole kapinoinut. Meistä yksi on harrastanut juhlimista teini-iässä hieman enemmän, mutta sekään ei koskaan mennyt ihan yli. Me muut aika vähän tai ei ollenkaan. Koulumme olemme hoitaneet osa keskiverrosti, osa erinomaisesti, kaikki lähdimme opiskelemaan joko yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Töitä olemme tehneet aina ja ahkerasti, ihan ilman patisteluja ja olemme edenneetkin ihan mukavasti.
Äitimme sen sijaan kasvatettiin kuten sinä kasvatit omasi, ja hänellä iski kapina heti kun kotoa pois pääsi. Ja päätti, että omia lapsiaan ei kasvata vain raatamaan, vaan antaa aikaa nauttia myös nuoruudestaan ja vapauden käyttää omaa järkeään elämän suuntaansa etsiessään. Eipä ole tarvinnut kapinoida, kun on itse tiennyt, että koulut on itse hoidettava hyvin ja töitä hankittava, jotta pärjää.
olet eksynyt tälle palstalle?
Ja jäin heti koukkuun. Täällä keskustellaan vilkkaasti monista aiheista, ei pelkästään lapsista. T. Edellinen
En kysy tätä pahalla, mutta mielestäni tää on vaan niin jännä ilmiö. Tunnen paljon parisuhteessa olevia & sinkkuja, joilla ei kuitenkaan ole lapsia. Enemmistö tuttavapiirini 28-32v on tällaisia.
Heidän elämä tuntuu olevan aika pitkälti juhlimista. FB:ssa kerrotaan juhlimisesta, juomisista, krapuloista, festareista... Työssä käyvät arkena, lomat ja viikonloput menee bailaamiseen.
Useimmat noista on tehnyt ihan samaa jo 10 vuotta sitten.. eikö siihen kyllästy? Minä ainakin kyllästyin jo muutamassa vuodessa.
Miksi vanhemmillamme ei ollut tällaista elämäntyyliä aiemmin, vaan aloilleen asettumista pidettiin fiksuna?
Kaikkien EI pidä asettua kotiin ja jäädä kotiäidiksi kymmenelle lapselle, mutta siis ihmettelen tätä suuntausta.
Vaan nimenomaan 20-30-vuotiaat lapsettomat.
Juhliminen, juominen, krapulat... ei noi minusta kuulu teineille edes vaan nuorille aikuisille, jotka itse hommaavat rahansa noihin asioihin.
Sinä olet tainnut liian aikaisin aloittaa hauskanpidon aikuisten tapaan, jos kolmekympisenä koet olevasi liian vanha elämään.
t: yli 40v, joka ehti elää ja olla ennen lapsia ja on sitä edelleen vaikka lapsia onkin.
Meillä on vaan yksi elämä, kyllä se kannattaa elää, mieluiten siten kun haluaa
Ei kait ap elämästä kiellä. Kait sitä voi muutakin tehdä kolmikymppisenä, kuin ryypätä ja rellestää.
Taidan tietää tämän ihmistyypin mitä hän tarkoittaa.
Useimmiten näillä on naamat tosi kuluneita, naisilla hiukset hajalle käsiteltyjä ja liikaa/mauttomasti meikkiä ja sitten vaatteet kuin teineillä. Ei näillä ole edes varaa matkustella ja harrastella kalliita juttuja, niinkuin joku arvaili. Noloja ovat.
mä niin dokaan sano mitä sanot
mikään ei oo hauskempaa ku hilluu känäs
känni ja starailu ja kuvii fb:hen jees
sä oot niin fozziili!
Käymme joka viikonloppu jossain teatterissa, elokuvissa, ulkona tapahtumissa jne. Ei se tarkoita että vedetään pää täyteen joka viikonloppu. meillä on laaja tuttavapiiri ja viikonloput varattuja jo lokakuun loppuun saakka. Ihan normaalia elämää ei tämä mitenkään kyllästytä, enemmän kyllästyttäisi olla vaan kotona.
- Ruuanlaitto, tiski- ja siivousvuorot. - 2 ja 4v pikkusisarusten hoito. Esim koko kesän hoitivat kotona sisaruksiaan kun vanhemmat
töissä. - Alkoholin käyttö ehdottomasti kiellettyä kaikissa tilanteissa. - Kotiintuloaika ehdottomasti klo 10. - Aamuisin noustava viimeistään 7.30, aina. Teinit eivät edes kapinoi, koska heidät on kasvatettu hyvin.- Meillä ei ollut kotona mitään kotityövuoroja, vähän autettiin vanhempia, mutta aika vähän.
- Alkoholin käytöstä ei ollut erityisiä rajoja, vanhemmat luottivat järkeemme.
- Kotiintuloaikaa sovellettiin tarpeen mukaan ja kun oli ihmisiksi, ei senkään kanssa ollut niin tarkkaa.
- Vapaa-aamuisin sai nukkua niin pitkään kuin nukutti.Kukaan meistä ei ole kapinoinut. Meistä yksi on harrastanut juhlimista teini-iässä hieman enemmän, mutta sekään ei koskaan mennyt ihan yli. Me muut aika vähän tai ei ollenkaan. Koulumme olemme hoitaneet osa keskiverrosti, osa erinomaisesti, kaikki lähdimme opiskelemaan joko yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Töitä olemme tehneet aina ja ahkerasti, ihan ilman patisteluja ja olemme edenneetkin ihan mukavasti.
Äitimme sen sijaan kasvatettiin kuten sinä kasvatit omasi, ja hänellä iski kapina heti kun kotoa pois pääsi. Ja päätti, että omia lapsiaan ei kasvata vain raatamaan, vaan antaa aikaa nauttia myös nuoruudestaan ja vapauden käyttää omaa järkeään elämän suuntaansa etsiessään. Eipä ole tarvinnut kapinoida, kun on itse tiennyt, että koulut on itse hoidettava hyvin ja töitä hankittava, jotta pärjää.
Meillä 17v polttaa tupakkaa ja onpa se kahdesti tullut kotiin huppelissakin. Näistä asioista on keskusteltu ja todettu, että kännihillumisista ei tykätä ja hyvin on mennyt perille. Tuota 7.20 herttämistä en ymmärrä myöskään: itseki nukun pidempään kun on loma tai viikonloppu, miksi teinin pitäisi herätä kukonlaulun aikaan lomalla? Tekeekö se ihmisestä paremman ihmisen, kun on aamulla aikaisin hereillä? Pikkusisaruksiaan meilläkin poika katsoo, toki maksetaan hiukan vaivanpalkkaa. Ja siivoaa kämpää pyydettässä ja ilman.
elää kuin maatunut fossiili, jos ei kerran ole lapsia?
Ja joillekin se tuntuu jäävän pyyväksikin elämäntyyliksi. Mutta kukapa sen määrittelisi mikä on "oikea" tapa elää.
Mikäs siinä jos sitä jaksaa, mutta kyllä se kieltämättä tuntuu oudolta kun aikuiset ihmiset rellestää kuin teinit. Naamasta kuitenkin näkyy o aika pahasti se kulunut 10 vuotta bailaamista. Mutta kukin tyylillään.
laiskottelu ja lojuminen on jokin päämäärä. Juopottelu ja aivoton meininki on päämäärä. Töissä ollaan pakosta kunnes koittaa viikonloppu ja pääsee 'toteuttamaan itseään'. Perin hienoja ihmisiä!
Eipä heikäläisten aivotoiminta juuri kiinnosta, kun sitä aivotoimintaa ei juuri ole.
jonka lapset muutaman vuoden päästä ovat tuon ikäisiä sanoisin että antakaa palaa.
Tosin he ja kaverinsa ovat koulutettuja ja elämä on vähän erilaista kuin tavallinen kantapubin kännisekoilu joka viikonloppu (kieltämättä sitäkin kuulostaa olevan), saatetaan lähteä laskettelemaan Japaniaan tai sukeltelemaan Australiaan. Eikö se ole hienoa, jos tekee lapset 20v ja kasvattaa ja elättää heitä seuraavat 20v ei kauheasti A) ole energiaa B)varaa C) aikaa ykskaks lähteä maailman ääriin.
Ainakin minä koen että tuollaista aikaa kun oli varaa ja oli jo aikuinen ennen lapsia ja paikoilleen asettumista olisi saanut olla enemmän, mutta silloin 80-luvulla kun aloin lapsia laittaa oli elämä monella samanlaista, vuosi valmistumisesta naimisiin, ostettiin asunto ja vuosi siitä ensimmäinen lapsi noin 25v.
Nyt olisi aikaa, ehkä varaakin mutta ei helvattu ei jaksa riekkua yökausia, oma sänky on vaan niin mukava, rajoittaa maailman matkailuakin, ja jos kuitenkin ne lapset tarvitsee sitä rahaa joka kaukomatkaan menee, ennen ostaa niille kunnon sohvan;)
Ihmettelen aivan tätä samaa omassa ystäväpiirissäni. Työpaikan 20-vuotias harjoittelijakin on fiksumpi ja kypsempi, kuin lähes kolmikymppiset kaverini.
ovat ihan teiniasteella vielä. Elämä jatkuvaa kännäämistä ja töissä maanantaina retostellaan. Joka toinen lause väännetään englanniksi ja ollaan jotenkin niin rokua että :D pissismeininkiä!
ryyppäävät nyt toista päivää...viime yö valvottu ja uutta putkeen. Tavallisia 30-40 v työsskäkäyviä ihmisiä. Meitä soittelevat mukaan mutta ei kiinnosta...
olet eksynyt tälle palstalle?