Suomalaiset tunnistaa aina ulkomailla!!!!!

vaikka löytyy silmälasit, en käytä meikkiä, enkä todellakaan omaa telinevoimistelijan vartaloa.



Enkä valitettavasti puhu venäjää. Viimeksi Egyptissä jouduin tosin opettelemaan sanomaan nje gavarju paruski kun kyllästyin siihen, että kaikki selittivät minulle ummet ja lammet venäjäksi.

mun mies (ei suomalainen) sanoo aina että isosta otsasta tunnistaa suomalaisen :)

Miten voikaan olla mahdollista, että suomalaiset erottaa aina ulkomailla? Varsinkin Tukholmassa käydessä. Heti kun näkee vähänkään ylipainoisen/persjalkaisen tai muuten tätimäisen naisen, niin kun lähemmäksi kävelee, niin arvio paljastuu oikeaksi, kun kuulee heidän puhuvan suomea. Jotenkin liian suuri kontrasti niiden pitkien ja hoikkavartisten ruotsittarien rinnalla nämä lyllertävät suomalaiset tädit kansanpersehiuksineen.

No, mut minkäs geeneille voi? Ei jalkoja saa pidemmäksi, vaikka painoa saa alemmaksi? Onneksi sentään tukkaa olen saanut enemmän kuin monella muulla... ;)

usein tunnistaa vaikka vaaleata kansanpersetukkaa ei olisikaan, olemuskin on ominainen. Ollaan kuitenkin ylpeitä Suomesta ja suomalaisuudesta, ei sitä tarvitse hävetä!



t. suomalaisen näköinen lyhyt vaalea suomalaisuudestaan ylpeä kansanpersetukkainen ulkosuomalainen!!!

Olen itse asunut Tukholmassa. Olen pitkäsäärinen ja tumma nainen, joka kyllä kääntää katseet paikassa kuin paikassa. Useaan otteeseen kuulin päivittelyä siitä, että en mitenkään voi olla suomalainen kun olen tämännäköinen. Ruotsalaisilla on ainakin hyvin vahva ennakkokäsitys siitä, miltä suometar näyttää.

Maailmassa on tärkeämpiä asioita, kuin ulkonäkö. Minua ei kiinnosta tippaakaan, mitä ulkonäköni perusteella ajatellaan suomalaisista. Venäjää ja ruotsia minullekin tullaan puhumaan, vaikka olen vaalea ja lyhyt. Luulisi, että Ruotsissa asuva tajuaisi vähemmälläkin, että kansankodissa asuu monenlaisia ihmisiä, näin ulkonäöllisestikin...

ja tekee siitä päätelmän ruotsalaisten kauneudesta. Lähdepäs joskus edes keskustasta pois niin jo alkaa näkyä eri tyylisiä ihmisiä.

Ruotsissa muuten aika monilla on suomalaiset sukujuuret, suomalaisiahan on muuttanut Ruotsiin jo satojen vuosien ajan.

Olemme paljon pidempiä kuin suurin osa maailman kansoista, Euroopassakin pisimpien joukossa.

omannäköisiään.

Kannattaisi kuitenkin yrittää olla ylpeä ominaispiirteistämme vaikkakin ylipaino on asia, josta ei tarvitse olla ylpeä. Olemme usein lyhyitä, mutta sitäkin sitkeämpää kansaa. Ja ilmeisesti myös melko fiksuja, koska suomi on maailman kärkimaita mitattaessa millä tahansa sivistyksestä ja menestyksestä kertovalla mittarilla.

kyllä koira koiran tuntee

Monien mielestähän ruotsalaiset ovat vaaleita viikinkejä vaikka suurimmalla osalla ruotsalaisista on tummat hiukset.

Olen itse asunut Tukholmassa. Olen pitkäsäärinen ja tumma nainen, joka kyllä kääntää katseet paikassa kuin paikassa. Useaan otteeseen kuulin päivittelyä siitä, että en mitenkään voi olla suomalainen kun olen tämännäköinen. Ruotsalaisilla on ainakin hyvin vahva ennakkokäsitys siitä, miltä suometar näyttää.

Mistähän mahtaa johtua? Entäs se, jos vaaleatukkaista ja sinisilmäistä italialaista ei heti uskota italialaiseksi?

Olet varmaan itsekin huomannut, että olet täälläpäin hongankolistaja paikassa kuin paikassa ja keskivertosuomalainen ei ole kovin tumma. Mutta keskivertoihminen maailmassa on.

Terveisin ihana katseita kääntävä vaaleaverikkö suomesta

Mikä ihmeen myytti tuo oikein on? Kyllä suomalaisella voi aivan hyvin olla tummat hiukset ja ulkonäkö voi silti olla 100% suomalainen. Suomessa on joku kummallinen ennakkokäsitys, että jos on vähänkään pigmenttiä hiuksissa tai tummemmat silmät, on heti vähintään ulkomaalainen.

Saksalaiseksi, Ranskalaiseksi, Itä-Eurooppalaiseksi, skandinavialaiseksi ja latinoksi sekä tietenkin ihan myös Yhdysvaltalaiseksi.



Jenkiks ei tietty enää luultu sen jälkeen ku avasin suuni. Toi skandinaviaepäilty tuli sellaiselta henkilöltä joka oli kotoisin Tanskasta.



En sitten tiedä että millä perusteella noita muita kansalaisuuksia on epäilty.

Eipä täällä niin paljoa suomalaisia ole että sitä heti arvattaisiin, ei kaikki edes tiedä että missä Suomi on...



Mutta siis, yllä mua välillä paikallisekskin luullaan ennen ku puhua alan ja se oli kai se pointti tässä asiassa.

ihan suomessa viettämässä iltaa samalla paikkakunnalla missä asuin. Ihan sellainen paikallisten suosima baari oli jossa kävi paljon vakiporukkaa. Sellainen nainen tuli sit puhuun englantia mulle. No kun enkuks kysyttiin niin enkuks sitten vastasin myös.



Vasta useemman minuutin päästä selvis että nainen oli myös paikkakuntalainen mutta koska näytin niin eksoottiselta kuulemma niin luuli ulkomaalaiseksi.

ja tekee siitä päätelmän ruotsalaisten kauneudesta. Lähdepäs joskus edes keskustasta pois niin jo alkaa näkyä eri tyylisiä ihmisiä. Ruotsissa muuten aika monilla on suomalaiset sukujuuret, suomalaisiahan on muuttanut Ruotsiin jo satojen vuosien ajan.

Mun isan suku on tullut Ruotista Suomeen 1700-luvulla, aidin sukujuuret yltaa Eestiin, isan taas Ruotsista Saksaan..... Hmmmm..... ma oon siis tyypillinen suomalainen. YES! ja helevetin ylpea siita!!!

Ap:lle: kannattaa ulkomailla liikkua keskustan ulkopuolella, sitten vasta nakee, milta se peruskansa nayttaa. Paatee joka ikiseen maahan.

Kun yksi mies keskeytti mut ja kysyi, olenko Suomesta. Hymy suupielessä sanoi, että suomalainen aksentti on helppo erottaa :)

Mutta samaa olen kuullut saksalaisilta, briteiltä, hollantilaisilta, tanskalaisilta jne. Hekin tunnistavat omansa kauas.



Siitä olen samaa mieltä, että on aika naurettavaa verrata Tukholman keskustassa liikkuvia suomalaisiin maalaisiin. vertailu pitäisi tehdä istumalla Helsingin ydinkeskustassa ja katsella objektiivisesti, miltä suomalaiset siellä näyttää. Ja voin kertoa, näyttävät hoikilta ja tyylikkäiltä. Jotain ranskalaisia kehutaan naisellisuudesta ja tottahan noita ranskattaria piipertää korkkareissa ja tiukissa hameissaan Pariisin keskustassa laumoittain. Mutta kun ajaa Pariisin esikaupunkialueelle, niin siellä kulkee mammat läpsyissä, legginseissä ja t-paidoissa mahamakkarat vilkkuen. Painot on sielläkin nousseet elintason myötä. Sama ilmiö näkyi Espanjassa: ostoskeskuksessa alkoi olla rotevia teinejä tiukissa paidoissaan... Elintaso, elintaso alkaa näkyä sielläkin.



Olin muuten kerran kuukauden Sundsvallissa Ruotsissa ja katselin ruotsalaisia nuoria. Niin noi oli ihan kuin suomalaiset: pitkiä, rotevia ja mahamakkarat makasi lantiofarkkujen päällä.

näytän varmaan aika paljolti venäläiseltä ja Etelä-Euroopassa mulle puhutaan venäjäksi. Vastaan iloisesti myös venäjäksi, että olen siitä naapurimaasta, mikä aiheuttaa hämmennystä. Itse tunnistan helposti venäläisen ja suomalaisen, vaikka täytyy myöntää, että katukuvassa venäläiset sulautuvat aika helposti suomalaisiin.



Ulkomailla tunnistan suomalaisen siitä, että suomalainen puhuu hissuttaen, hiljempaa kuin kukaan muu ja on epävarman oloinen. Siis tämä vaikutelma tulee varmaan siitä, että yrittää puhua niin kuin ei olisi paikalla.



Virossa suomalaisen tunnistaa siitä, että on kännisen/krapulaisen näköinen, keski-ikäinen mies/nainen -> muuten suomalaiset eivät eroa virolaisista kovinkaan paljon, esim. ystävälleni aina tulee joku suomalainen känninen äijä söpöttämään, koska se suomalainen tulkitsee ystäväni (laiha, siro, vaalea) virolaiseksi.



Virolaiset ovat aika paljon samannäköisiä kuin suomalaiset, tämän huomasin, kun tulin muista Baltian maista, ja Latviassa & Liettuassa ihmiset olivat niin paljon tummempia ja sirompia. Virolaisetkin ovat keskimääräisesti siis aika leveälantioisia, vaikka ehkä Suomessa miellämme virolaiset jotenkin siroiksi. Mutta olemme sukulaiskansaa ja sen huomaa ulkonäöstäkin.



Suomalaiset ovat aika isokokoisia verrattuna muuhun maailmaan, mutta eivät niin isoja (pitkiä ja leveitä) kuin amerikkalaiset.