Lue keskustelun säännöt.
hermostun joskus lapsiin, ja käyttäydyn kuin uhmaikäinen. entä itse?
12.08.2011 |
eli lapset kun joskus käyvät hermoille, saattaa minulla keittää yli ja alan huutamaan kuin palosireeni, haastan lisää riitaa ja esim. keskeytän toimet, takavarikoin lelut ja valitan asioista ja kiellän asioita, joita joudun perumaan.
siis kertakaikkiaan palaa pinna ja en onnistu olemaan rauhallinen, johdonmukainen ja järkevä.
mistä saisi lisää kärsivällisyyttä? voiko tällaisesta "parantua"?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossa lapsilla ei välttämättä ole osaa eikä arpaa, he vain toimivat ukkosenjohdattimena.
Eli en mene lapsen tasolle, en huuda, en räyhää, en kiukuttele. Olen äiti, minun tehtäväni on olla aikuinen. Jos omassa päässäni kehittelen kiukunaihetta, ei ole oikein, että kostan omat käsittelemättömät tunteeni lapselle.
Kärsivällisyyttä saa hyväksymällä sen, että vika ei ole lapsessa vaan omassa tavassa nähdä asiat. Jolla muuten ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.