Ihanaa!! Viimeinenkin lapsi muutti pois, me muutetaan PIENEMPÄÄN!

Kukaan ei ole omia vanhempiaan vaatimassakaan tekemään mitään, vaan haluavat tarjota omille lapsilleen. Ymmärrättekö tämän eron?

heti parin kuukauden sisään kun mieheni muutti pois kotoa. Eipä käydä siellä jouluisin, eikä oikeastaan kyläillä muutenkaan, kun olohuoneessa on niin kurjaa nukkua. Ei asuta samassa kaupungissa. Sääli miestäni.

annetaan ymmärtää että omat tai etenkin appivanhemmat ovat toimineet väärin kun ovat muuttaneet pieneen asuntoon eikä siellä siksi viitsitä edes käydä.

Kukaan ei ole omia vanhempiaan vaatimassakaan tekemään mitään, vaan haluavat tarjota omille lapsilleen. Ymmärrättekö tämän eron?

En todellakaan pidä itseäni itsekkäänä, kun en jäänyt mieheni kanssa asumaan suureen omakotitaloon lasten lähdettyä. Me emme muuttaneet pois pieneltä paikkakunnalta, vaan muutimme vain pienempään ja helpompaan asuntoon - rivitaloon lähemmäs palveluita.



Meillä on 56 neliötä, joka sisältää meidän makuuhuoneemme ja tupakeittiön. Joka joulu lapset tulevat perheineen meille ja mahdutaan oikein loistavasti kaikki viettämään pyhiä. Lapset asuvat kaikki 100-230 kilometrin päässä ja ovat tottuneet siihen, että jouluaattona lähdetään aamulla ajamaan meille ja lähdetään omaan kotiin yöksi nukkumaan. Kukaan ei ole tästä valittanut.



Tuntuu todella hullulta kuvitella, että joutuisin vielä aikuisia lapsiani passaamaan ja majoittamaan ihan muuten vain. Hätätilanteet erikseen ja silloin mahtuu 56:een neliöön vaikka 10 henkilöä yöpymään.



Piloille hemmottelette jälkikasvunne.

kuolee autokolarissa siinä jouluaaton karmeassa loskakelissä....

Ensin eletään parikymmentä vuotta lapsia varten ja sitten pitäisi vielä loppuelämä suunnitella lapsenlapsia varten. Noup.

Aivan turha pitää isoa kämppää rasitteena harvojen vierailujen takia.

Kyllä me ainakin muutamme pienempään lasten lähdön jälkeen. Tarkoitus on kuitenkin matkustella mahdollisuuksien mukaan, niin mitä varten pitäisi ison kodin odotttaa tyhjiltään. Vanhempana tuskin jaksaa siivotakaan isoa kotia, ei mitään järkeä.



Jollei kelpaa lattialla nukkua siskonpedissä voi mennä hotelliin.

Asunto hankitaan vain sinulle ja miehellesi.

Äitini asuu kaksiossa ja sinne mahtuu hyvin 2 aikuista ja 2 lasta.

Ison talon voi pitää, jos on niin paljon rahaa, ettei ole väliä asuuko isossa vai pienessä asunnossa.

Mulla lapset 7v. ja 9v. ja joskus meillä on asunto vain minulle ja miehelleni.

Ei ole varaa pitää isoa asuntoa.

Olen itse 46v. ja mulla vielä noin pienet lapset.

Itse olen sitä mieltä, että kultainen keskitie olisi paras. Kun niitä lapsia on hankkinut aikanaan, ei se, että heistä tulee aikuisia, tarkoita, ettei heitä tarvitse ottaa loppuelämän suunnittlussa ollenkaan huomioon.



Jos haluaa luopua suurtöisestä ja isosta omakotitalosta, se on täysin ok, mutta onko ainoa vaihtoehto sitten pieni asunto, ettei sinen mahdu vieraat, ei vain omat lapset, vaan muut sukulaiset ja ystävät, ehkä vanha laspuudenkaveri viikonlopuksi vierashuoneeseen?



Yleensä siinä iässä, kun lapset lähtevät omilleen, on velat sen verran maksettu ja talous turvattu, että asumiseen voi panostaa jonkin verran. Me olemme ajatelleet muuttaa noin 4h+k asuntoon, kun tämä iso talomme myydään. On työhuone ja vierashuone, jonne lapset ja lapsenlapset ovat tervetulleita yöpymään. Ja kyllä, minä todella otan vanhemmuuden asiana, joka kestää koko elämäni. Ja iloitsen siitä!

sitten koko perheen voimin. Meillä on nelihenkinen perhe ja nykyisinkin asumme kerrostalokaksiossa muutaman kilometrin päässä keskustassa. Hyvin olemme tänne mahtuneet.



Jossain vaiheessa muutamme kaupungin keskustaan eikä tarkoituskaan ole hankkia kaksiota isompaa. Tulevan asunnon pitää olla uusi tai muutaman vuoden ikäinen (lue: se on kallis), sillä tarkoitus on asua siinä niin pitkään kuin pystyy. Mökin hankitaakin suunnittelemme.



Vanhempi lapsista on jo muuttanut usean sadan kilometrin päähän. Kotona käydessään hän on sopinut hyvin samaan huoneeseen pikkuveljensä kanssa. Siinä vaiheessa, kun mukaan tulee seurustelukumppani, niin maksamme majoituksen hotelliin.



Samaa suunnitelmaa käytämme sitten tulevan asunnon kohdalla. Hotelliöitä saa maksaa aika paljon ennen kuin sillä rahoittaa ylimääräisen huoneen. Mahdolliset tulevat lapsenlapset kyllä mahtuvat meille yöksi kaksioonkin, jos haluavat yökylään. Samalla vanhemmat saavat kahdenkeskistä aikaa.



Hassua, kun moni vaahtoaa koko suvun joulusta. No meillä pitää jouluisin käydä sekä minun että miehen vanhempien luona eli aatto menee reissatessa. Omia lapsiani en velvoita jouluksi kotiin, vaan he saavat ihan vapaasti päättää, missä joulun viettävät.



Lapset ovat meille hyvin rakkaita enkä ole koskaan kokenut heitä rasitteiksi. Toki lapsen muutto on haikeaa, mutta samalla olen iloinen siitä, että lapsi itsenäistyy ja itsellä alkaa uusi vaihe elämässä. En aio olla kotona katkeroituva äiti, joka nyyhkien syyllistää lapsia siitä, että muuttivat pois kotoa eivätkä käy vähän väliä yökylässä.



Ai niin, sitten kun käymme lapsiamme katsomassa siellä jossain, niin ilman muuta majoitumme öiksi hotelliin. Joskus voisi ottaa lapsenlapsen tai kaksi hotelliin mukaan - siis jos niitä lapsenlapsia joskus on.

Siis vaihtoehdot ovat joko 70 neliön kaksio kaupungin keskustassa tai 200-300 m2 maaseudulla täysin korvessa.



Itse asun n. 100m2 omakotitalossa. Piha on pieni, helppohoitoinen. Lumitöitä ei ole paljon. Siivous sujuu minun ja lapsien voimin, olen tosin harkinnut viikkosiivouksen ostamista. Asumme kaupungissa, yhteydet julkisilla kulkuvälineillä ovat hyvät ja palvelut lähellä, kävely- tai pyörämatkan päässä.



Kaksi vanhinta lastani opiskelee toisella paikkakunnalla. He tulevat ehkä pari kertaa kk:ssa tänne viikonlopuksi, ja toki jouluksi yms. Silloin avataan olohuoneessa vuodesohvat. Sitten kun nuo nuoremmatkin muuttavat pois, niin otan toisen huoneen työhuoneeksi ja toisen vierashuoneeksi.



Mutta jokainen tehköö ratkaisunsa ihan itse. Tärkeintä on se, että todella välittää lapsistaan. ja myös itsestään :)

mummolafiilis vain isossa omakotitalossa? Ja vain sellaisessa, jossa itse olette asuneet? Meillä mummolafiilis tulee isovanhemmista, ei seinistä.

ap

Mun mielestä on ankeaa mennä kylään johonkin 70 neliön mummolaan. Ei tunnu yhtään vieraanvaraiselta ahtautua pieniin tiloihin. Kun anoppini teki noin, se oli selkeä viesti etteivät lapset ja lapsenlapset ole tervetulleita yökylään.

Huomaa että sinulta on jäänyt nuoruus elämättä kun noin kiihkeästi hehkutat uutta vaihetta ja korostat ikääsi. Itse tein lapset kolmi- ja nelikymppisenä eikä tarvitse odottaa lasten kotoalähtöä, päinvastoin. Elin rikkaan nuoruuden enkä haikaile mitään.

Ihmeellisiä ajatuksia tässä ketjussa.

Meillä oli toinen mummola kerrostalossa suht. pienessä asunnossa ja toinen omakotitalossa. Molemmissa vierailtiin yökylässä ja aina oli mukavaa kummassakin. Ei se talo mummolaa tee, eikä ketään haitannut vaikka vähän ahdasta olikin.



Minusta on itsekästä ajatella, että vanhempien pitäisi jäädä isoon taloon/asuntoon aikuisten lapsiensa takia.

Minusta on itsekästä ajatella, että vanhempien pitäisi jäädä isoon taloon/asuntoon aikuisten lapsiensa takia.

Siis onkohan teillä vähän epärealistinen kuva kaupunkielämästä? Kyllä se niin on, että on hankala kotiin tuoda yhtään mitään isompaa ostostakaan kun ei ole autoa. Liioittelettekohan te nyt vähän? Onko miehesi mukana suunnitelmassa ollenkaan, tietääkö edes tulevasta onnestaan autottomana kaupunkikaksiossa? Johan törmäätte siellä toisiinnekin....

Mitä siinä tarkoitetaan?

Siis onkohan teillä vähän epärealistinen kuva kaupunkielämästä? Kyllä se niin on, että on hankala kotiin tuoda yhtään mitään isompaa ostostakaan kun ei ole autoa.

Millä vuosikymmenellä elelet? Nykyään käytännöllisesti katsoen jokaisesta vähänkin isommasta liikkeestä saa kotiinkuljetuksen, joka ei valtavia maksa.

Ja jos ostaa vaikka taulu-tv:n, parisängyn tai vaikka kolmenistuttavan sohvan, ei ne joka tapauksessa henkilöautoon mahdu.

Muutenkin tämä keskustelu on ihan kummallinen. Mielestäni on itsestäänselvää että kun lapset aikuistuvat ja itsenäistyvät, ei vanhemmat pidä heille enää kodissaan kokonaisia huoneita varattuina.

Taidan olla poikkeus mutta olisi tosi ahdistavaa jos kodissani olisi lasteni puolisoita ja he useine lapsineen pidempään kuin yhden päivän.



Vaikea nyt kuvitella kun ei ole kenelläkään lapsistani vielä seurustelukumppaniakaan mutta en usko, että haluan vieraita ihmisiä nurkkiini yöpymään. Päiväseltään saavat käydä tai ilman puolisoitaan.

on ainakin yksi työhuone/vierashuone oman makkarin lisäksi, meillä käy paljon muitakin yövieraita kuin noita lapsien perheitä sitten tulevaisuudessa. Lisäksi kuntosali on kiva lisä alakerrassa. Mihinkään kopperoon ei siis muuteta.

Taidan olla poikkeus mutta olisi tosi ahdistavaa jos kodissani olisi lasteni puolisoita ja he useine lapsineen pidempään kuin yhden päivän.

Vaikea nyt kuvitella kun ei ole kenelläkään lapsistani vielä seurustelukumppaniakaan mutta en usko, että haluan vieraita ihmisiä nurkkiini yöpymään. Päiväseltään saavat käydä tai ilman puolisoitaan.

Mitä siinä tarkoitetaan?