Oletko varautunut tukemaan taloudellisesti omia vanhempiasi?

Ovat varsin varakkaita, ei heillä ole hätää.

Niillä om omaisuutta vajaan 10 miljoonan arvosta, eivätköhän ne pärjää.

itse sain pärjätä kotoa lähtiessä joten en edes aio varautua.

isot autot, perintömökki ja eläkevakuutukset ja hyvät eläkkeet. Parempituloisia eläkkeellä, kuin minä työssäni.

He eivät ole tukeneet meitä lapsia mitenkään. Ei taloudellisesti, eikä henkisesti. Olemme kaikki kolme hyvissä ammateissa ja vanhemmat haukkuu porvareiksi ja ovat niiiin katkeria, kun meistä ei tullut samanlaisia kuin heistä. Eli luusereita!

Olipa aika yllättäviä vastauksia tässä ketjussa. Itselläni on kans vanhemmilla paljon lainaa vielä ja ikää jo 70 mittarissa. Huonokuntoisiakin ovat ja eivät pärjää millään nykyisessä asunnossa jos toinen kuolee - ei yksin eikä taloudellisestikaan.



Olen henkisesti varautunut siihen, että saatan joutua ottamaan niskaani vanhempieni velan ja samoin sen, että jos asumisjärjestelyt ovat liian hankalat, niin hommaan / ostan heille jonkun järkevän asunnon esim. samasta talosta kuin missä me asutaan.



Niin ja mainitaan nyt vielä, että koskaan en ole saanut mitää taloudellista tukea vanhemmiltani eivätkä vanhempani ole huolehtineet omista vanhemmistaan.

En ole saanut niin taloudellista kuin henkistäkään apua, joten en todellakaan aio vanhempiani tukea. Lapsiani sen sijaan aion tukea aivan toisella tavalla kuin mitä itse sain.

että sikäli näissä vastauksissa ei ole mitään yllättävää. Toki on paljon pienituloisiakin eläkeläisiä, mutta he eivät yleensä ole erityisen velkaantuneita.



Ja sitten on myös iso joukko varakkaita tai erittäin varakkaita eläkeläisiä. Osa ihan duunaritaustaisia, jotka ovat talonsa ja mökkinsä jo kauan sitten maksaneet.



t. pankissa työskentelevä

Mulla ei ole paljoa varallisuutta vaikka olen elänyt säästäväisesti. Tuskin edes myöhemmällä iällä mulla on mahdollisuutta auttaa vanhempia kovin paljoa ainakaan. Vanhemmat ovat kuitenkin jonkin verran tukeneet mua taloudellisesti kun olin opiskelija. Ahdistaa todella paljon kun mietin kuinka huonosti he ovat hoitaneet omat raha-asiansa. Ovat sitä ikäluokkaa että periaatteessa heillä vois olla miljoonaomaisuus jos eivät olisi eläneet niin leveästi kuin ovat eläneet. ap

Mutta tällä hetkellä ei näytä siltä, että varautuminen olisi tarpeenkaan. Vanhemmillani on velaton omistusasunto ja sen lisäksi 2 hehtaaria peltoa halutulta asuinalueelta. Ne jos myyvät tonteiksi, pärjäävät kyllä pitkälle. Lisäksi heillä lienee säästöjäkin ihan reippaasti. Ei nyt satoja tuhansia, mutta 5-numeroinen summa kuitenkin.



Sen jälkeen on sitten minun ja sisareni yritettävä auttaa, jos nuo kaikki on kulutettu.

Ovat kumpikin yli 70-vuotiaita, kohtuullinen eläke, velaton omakotitalo, mökki, metsää... ja 10 lasta :)



Eli vaikea kuvitella, että joutuisin millään tavalla sitoutumaan taloudellisesti.

milläs tukisin, kun olen tällainen työtön yh jolla ei varoja eikä omaisuutta, velkaa vaan ja nekin perinnässä.

ja ihan hyvä toimeentulo, säästöjäkin. Ovat olleet ihan perusduunareita, mutta talonsa olivat maksaneet jo neli-viisikymppisinä.

vähistä rahoita, mitä asuntovelkaisella 3:n lapsen perheellä nyt on, makselemaan äidin ja isän juttuja, lainaamaan (lue: antamaan) rahaa lääkkeisiin ym ym.. Matkallekin äiti aina lähtee, vaikkei ole varaa, itkee kun ei ikinä, _ikinä_ pääse mihinkään.. Me ei olla oikeasti ikinä käyty ulkomailla kun ei ole varaa. Tuo lähtee, vaikkei ole varaa ja mä olen pakotettu rahoittamaan reissun jälkeisen elämän..



Juu ei ole pakko. Mutta tulkaapa tähän tosi tilanteeseen, äiti osaa syyllistää, vedellä just niistä naruista, mistä ei ikinä, koskaan pitäisi vedellä.



En aio heitä koskaan kotiini ottaa asumaan, en aio heidän vanhuuden hoitoaan rahoittaa. Sen verran leväperäistä on ollut tuo elämä tähän asti, itse sitä seuraillut koko ikäni..



Olen vuosia vuosia sitten jo neuvonut ottamaan eläkevakuutusta, järjestelemään omaisuutta, myymään auton kun sen olisi joku ostanut, myymään turhaa tavaraa, mutta ei tule kuuloonkaan.. Sitten itketään kun on tilanne päällä kun ei tullu otettua sitä eläkevakuutusta aikoinaan ja autokin mätäni pihaan.. Juup.

Lähes 80-v vanhemmillani on kaksi velatonta asuntoa, säästöjä mukavasti ja isohko eläke.

ovat eläkkeellä, mutta ihan hyvässä kunnossa. Kumpikin on ollut töissä. Omakotitalo on maksettu aikaa sitten. Säästössä heillä on rahaa, mutta en tiedä kuinka paljon. Elävät hyvin säästeliäästi. Kyllä vanhempien rahat ja omaisuus laitetaan sitten heidän hoitamiseensa, jos tarve vaatii. Jos jää maksettavaa, niin emmeköhän me veljen kanssa siitä selvitä. Tosin en usko, että tarvitsee maksaa.

Isälläni on paljon enemmän omaisuutta kuin minulla, ja vaikka hän onkin "rillutellut" kaiken käteisensä (ja tämä tosiaan lainausmerkeissä - miksipä ihminen ei omia rahojaan käyttäisi niin kuin haluaa?) niin jos hän tarvitsisi esim. palvelutalo-tyyppisiä palveluja niin sitten musta olisi ihan asiallista että hän alkaisi myydä omaisuuttaan.

Joo, no en mä tuota ihmetellyt, että monien vanhemmilla on paljon rahaa vaan lähinnä ehkä tuota asennetta. Tukea voi tietty antaa muussakin muodossa kuin taloudellisesti.

vastuussa omasta rahankäytöstään. Jos kaikki tienestit on ryypätty naamaan, saavat varautua köyhään loppuelämään.

ainoa lapsi minäkin.



Vanhemmillani on velaton ok-talo pk-seudulla ja molemmat saavat enemmän eläkettä kuin miä minä olen koskaan saanut palkkaa (olemme kyllä kaikki akateemisesti koulutettuja, mutta omalla alalla työmarkkinat tällä hetkellä heikot).