Karenssia pätkähti, kieltäydyin 150km työmatkasta!
En missään nimessä voi enkä halua enkä jaksa suosutua siihen että työmatkani olisi 76km/suuntaansa eli 152km/pvässä!!
Lapset menee 2-ja 4-luokalle ja elämä olisi sitä että aamulla öähden klo05.15 töihin ja illalla kotiudun klo18 aikaan jos hyvin käy.
Työmatkoihin siis menisi jopa yli 3h/pvässä.
Eli karenssia pätkähti ja kyllä on epätodellinen olo, en osaa juuri nyt edes itkeä, olen vain niin totaalisen kyrpiintynyt tähän yhtkuntaan että harkitsen siitä irtisanoutumista jollakin tavoin/erinäisin keinoin.
Minä olen ihminen, minullakin on voimavarani ja rahkeeni ja nuo lapset, mutta ei sehän ei paina paskankaan vertaa kun pitäisi vaan saada 1hlö pois rumentamasta kortistoja.
4kk olen työttömänä nyt ollut.
Kommentit (353)
Alivuokralaishuone tai kimppakämppä tai asuntola.
Joo, ei kannata ainakaan millään tukirahoilla. Eikä kannata omalla autollakaan jos ei ole pysyvä tai ainakin minimi 6kk työpaikka ja aika varma työllistyminen sen jälkeen. Viimeisetkin pennit uppoaisivat autoon. Eli ei todellakaan kannata tehdä millään harjoittelupalkalla tai työttömyystuella. Helsingin alueen työmatkat varsinkin julkisilla ovat ihan eri asia vaikka siinäkin aikaa uppoaa. Kaikkeen sitä oletetaan nykyisin ihmisten repeävän.
Ihan pöllöä. Se olisi orjuutta ja työssäkäymisestä ei jäisi käteen yhtään mitään. Palkkarahat menisivät sen toisen asunnon ylläpitämiseen.
esikoisen kummisetä vuokrasi alivuokralaishuoneen ja siivoojamme asuu kimppakämpässä.
Saan määräaikaisen 7 kuukauden työsuhteen. Kovalla vaivalla etsin tälle ajalle vieraalta paikkakunnalta huoneen jostain nuorisosolusta. Muutan sinen arkiviikoiksi. En neä enää lapsia. Miehen vastuulle jää koko kodinhoito ja talous kotona! Loistavaa!
Palkasta ei jää mitään käteen kun maksamme ylimääräistä huonetta. Mieskin tykkää tilanteesta! Ja työpaikasta on todella paljon hyötyä kaikin puolin?
onko joku oikeasti tehnyt jotain tällaista?
Onko sen arvoista. Ei kiitos.
Eikö kukaan nää pidemmälle? terveisin se perhe joka asuu nyt TRE:n seudulla, mutta ovat käyneet myös toisilla paikkakunnilla hakemassa vauhtia uraan.
Saan määräaikaisen 7 kuukauden työsuhteen. Kovalla vaivalla etsin tälle ajalle vieraalta paikkakunnalta huoneen jostain nuorisosolusta. Muutan sinen arkiviikoiksi. En neä enää lapsia. Miehen vastuulle jää koko kodinhoito ja talous kotona! Loistavaa! Palkasta ei jää mitään käteen kun maksamme ylimääräistä huonetta. Mieskin tykkää tilanteesta! Ja työpaikasta on todella paljon hyötyä kaikin puolin? onko joku oikeasti tehnyt jotain tällaista? Onko sen arvoista. Ei kiitos.
Työssäkäyntialue on omalta kotiovelta 80 km yhteen suuntaan. Jos sitä ei suostu kulkemaan niin karenssia siitä tulee.
Saan määräaikaisen 7 kuukauden työsuhteen. Kovalla vaivalla etsin tälle ajalle vieraalta paikkakunnalta huoneen jostain nuorisosolusta. Muutan sinen arkiviikoiksi. En neä enää lapsia. Miehen vastuulle jää koko kodinhoito ja talous kotona! Loistavaa!
Palkasta ei jää mitään käteen kun maksamme ylimääräistä huonetta. Mieskin tykkää tilanteesta! Ja työpaikasta on todella paljon hyötyä kaikin puolin?
onko joku oikeasti tehnyt jotain tällaista?
Onko sen arvoista. Ei kiitos.
Alivuokralaishuone/-luukku voi maksaa esim. 150€/kk. Revi matkakustannukset kotipaikkakunnalta jokaiselta päivältä. Elä nuukasti ja hieman kärsien viikot. 1750€ br tuloista jää REILUSTI käteen. Suorita työpaikkakunnalla autokoulua kun ei muutakaan tekoa viikolla ole. Saat varmasti muutamassa kuukaudessa kortinkin hankittua kun mies vähän aikaa pyörittää arkea.
Teillä on jo isot lapset, ei se 7 kk ole mikään ihan mahdoton aika. Ja 8+3 on 11 h per päivä, eli esim. klo 6-17. Työmatkoilla saat omaa aikaa ja illat voitkin sitten olla lastesi ja perheesi kanssa. Bussissa voi lukea, kuunnella äänikirjoja tai vaikka kielikurssia.
Minä ottaisin sen seikkailuna. Ja sen jälkeen olisi taas mukava olla kotona ansiosidonnaisella.
hei vastaaja nro 32:
ihan höpöjä kirjoittelet.
1) bensarahat saa verotuksessa takaisin - no ei kyllä saa! Tutustupa matkavähennyksen saloihin
2) jos joutuisit kulkemaan kolmella julkisella, niin saat kyllä vähentää oman auton mukaan - höpöhöpö! Jälleen, lukaisepa mitä verottaja sanoo. Kaikki riippuu odotusajoista.
Silti olen sitä mieltä, että periaatteessa tarjottu työ pitäisi tuossa ap:n tapauksessa ottaa vastaan. Vaikka varmaan ottaakin pattiin.
Vaan ne keskellä viikkoa olevat yöt. Hyvällä tuurilla voit tehdä vaikka vain neliviikkoista työviikkoa eli tehdä nuo päivät pitkinä ja muut lyhyempinä tai olla kotona perjantaina.
Ja miehen on paras sitten elättää perheensä tai sopeutua.
Ja totta kai siitä on hyötyä, koska työkokemus karttuu.
sitten sen ajokortin. Ei siihen mene kuin kuukausi.
Toisekseen, eihän kotona tarvitse olla, töissä voi viikot asua.
ehtii hyvin kotiin ennen ap:ta ja voi laittaa ruuan valmiiksi.
En kyllä ymmärrä tätä ap:ta yhtään. Me asumme pk-seudulla, ja silti miehen työmatka oli 1,5 h suuntaansa julkisilla. Eli oli juurikin tuon 11 h päivästä pois.
Jos asuu maalla, niin kyllä on ihan kohtuuvaatimus, että huolehtii siitä kulkemisesta.
Sitä työpäiväähän voi lyhentää heti puolen jälkeen jäämällä osittaiselle hoitovapaalle.
Ja jos mies lyhentää myös, lapsilla onkin jo ihan kohtuupäivä.
Meillä mies kulki yhden talven Itä-Helsingistä Saloon ja nyt hänellä on useampi työkaveri, jotka kulkee Tammelasta Hesaan, Turusta Espooseen, Tampereelta Espooseen, Lahdesta Espooseen. Minun kollegoitani kulkee Helsinkiin Porvoosta, Tammisaaresta, Karjaalta, Lahdesta... Yksi tuttu kulki Espoosta Ouluun töihin 1,5 vuotta!
ja tarkotin tietenki tuota oulu espoo tyyppiä :D
Täällä on pakko olla sekoomuslaisia mammoja, realiteetit ihan hakusessa.
Ajokortin ajo maksaa yli 1000eur, lainaa ei saa jos ei ole työpaikkaa. Muuttaa ei voi jos ei ole rahaa, epäilemättä sekoomuslainen mammakaan ei maksa toisen muuttoja?
Toisaalta, entä jos hänen miehensä olisi
kuvitteellisesti 80km päässä töistä nykytyöpaikassaan ja sekoomuslaisen vaatimuksen takia pitäisi muuttaa vielä kauemmas? Kumman pillin mukaan tanssitaan, entä jos miehen pitää muuttaa työn perässä? Tuleeko yhteiskunnan maksaa kaksi asuntoa (=asumistuet) että molemmat työllistyvät?
Vielä naurettavimpia vaateita ovat nämä työllistämistuella olevien työllistämiset, 8 eur / pvä extraa että "saat" käydä töissä, jonne pelkkä kulkeminen maksaa tyyliin 10eur / pvä ja ilman ruokailua. Lisäksi kerrannaisvaikutuksena kunta joutuu järjestämään vuorohoitopäiväkotipaikan, maksaa...
Niin kauan kun yhteiskunta maksaa 20v "eläkeläisille" rahaa, saati näitä diskorahoja eräille, ei mielestäni suomalaisella ole mitään velvoitetta mennä yhtään mihinkään.
Tsemppiä ap:lle. Toimivin keino tilanteessanne olisi "erota" ja imeä kaikki mahdolliset tuet kahteen eri asuntoon ja hakea soskusta rahat, (ja ehkä koittaa työllistyä pimeästi).
Riittävän moni kun tekisi näin, olisi menon pakko muuttua järkevämmäksi.
Eli sulla on mies, sehän helpottaa tilannetta. Eihän lapsten sitten tarvitse olla yksin kotona, vai tekeekö mies yhtä pitkää päivää kuin sinullekin tulisi?
Monet miehet tekevät reissutyötä ja nainen hoitaa kodin ja lapset oman työnsä ohella. Miksi naisen reissutyö olisi yhtään sen kummallisempaa? Eihän se mukavaa ole mutta kohtuullisen yleistä sekin kuitenkin.
Jos työ on vain määräaikainen niin ehkä kannattaisi nyt kuitenkin ottaa se vastaan ja tehdä ne pitkät työmatkat päivittäin. Raskastahan se on, mutta ehkä kannattaisi edes kokeilla. Lyhytkin työkokemus voisi auttaa paikan saamisessa lähempää kotoa.
Tai sitten vain jäät kotiin, mutta eipä sitten auta harmitella kun ei tule rahaa.
koska minä perustelin työkkärissä etten lähde yli 10km päähän töihin,
perusteluja olivat:
- 3 lasta ja yh, pienempien isä kuvioissa mutta omalla vkollani ei hoida lapsia
- päiväkoti 6.30-17.15 auki
- ei omaa autoa, kortti kylläkin
- en aio hommata omaa autoa, ei ole varaa.. työkkäri ei voi pakottaa ottamaan lainaa
- vanhin tytär oli silloin 13v, ei voi olla vastuussa pienemmistä lain mukaan eikä myöskään itsestään. eikä myöskään saanut hakea lapsia päiväkodista.
Ja työkkärille riitti noi perustelut
kun asuin maalla vuonna 1993.
Olin ollut työtön 3 kk.
Metsäntutkimuslaitoksen tyyppi soitti ja sanoi, että töitä olisi. Ongelma oli, että olin 19 v. ja autoton ja asuin siis hevonkuusessa maalla. Ja työmatka olisi ollut 110km yhteen suuntaan. Bussiin olisi pitänyt hypätä klo 6 aamulla, jotta olisi päässyt kirkonkylälle vähän jälkeen 7.
Bussin vaihtokin olisi ollut tarpeen kirkonkylällä, mutta suoraa jatkoyhteyttä ei ollut.
Sanoin, että mahdotontahan tuo minulle, vaikka palkka olisikin ollut mahtava 5500mk kuussa (eli rapiat 900e kuussa miinus verot miinus matkakulut).
Ukko oli puhelimessa sitten oikein tympeänä kun kuuli 19 v. laiskumuksen kieltäytyvän.
Sain karenssia, mutta pääsin sentään tukityöllistetyksi pian ja pian lähin opiskelemaan.
Lisäksi ajokorttittomuus on oma tietoinen valinta joka vaikeuttaa elämää rankasti. Varsinkin jos haluaa elää vaikeiden yhteyksien päässä. Auton omistaja voi kulkea helpommin töissä ja lisäksi pitkistä matkoista saa hyvin verotusetua.