Kuka teillä hoitaa lasten nukuttamiset?

mutta sen jälkeen on "vaatinut" nukuttamisen. Nyt on 2v ja pois pinnasängystä ja turha luullakaan että pysyisi yksin tavallisessa sängyssä.

ja kaikki ovat olleet erittäin huonosti nukkuvia ja nukahtavia tiettyy ikään saakka. Korostan kyse ei ole menetelmistä ja taidoista vaan allergisista mahakipuja itkevistä lapsista, jotka eivät nukkuneet/nukahtaneet hyvin ennen pahimman tilanteen helpottamaista. Minä nukutin aina lapsen niin kauan kuin imetin. Sen jälkeen vuoroilloin. Muuten kävi liian raskaaksi. Nyt ei tarvitse enää juurikaan nukutella, mutta silti olen yläkerrassa tietokoneella kunnes lapset nukahtavat.

nukuttaminen on aika pikku juttu. Iltatoimet halit pusut satu joku levy pyörimään ja lapset komentaa aikuisen "omaan säkyyn nukkumaan". (aina ei ole näin helppoa ollut) Vuorotellen hoidetaan.



En tiedä yhtään perhettä jossa nukuttaminen olisi yksin äidin hommaa. Melkeimpä toisinpäin. Varsinkin jos äiti on kotiäitinä niin useimmissa tuntemissani perheissä isä hoitaa nukuttamisen aina jos on kotona eikä esim harrastuksessa.

Eipä tuossa kenekään tarvii sirkustella, nukahtaa ihan normaalisti eli itsekseen.

eli jos joutuu laittaan kahdesti peräkkäin, toinenkin laittaa kahdesti peräkkkäin...

miten "meillä ei onneksi koskaan lapsia opetettu tuollaisille pahoille tavoille"...yhtä lapsellinen itsekin olin yhden lapsen äitinä. Nyt kun lapsia siunaantunut kolme ja elämä muutenkin tuonut vähän perspektiiviä niin ei ole maailma enää niin mustavalkoinen. Olen aika tehokkaasti palautunut maan pinnalle ja tajunnut ettei kaikki ollutkaan kiinni vain omasta erinomaisesta tavastani kasvattaa :D

Meillä neljä lasta, ja mitään temppuiluja ei ole lapsille opetettu, vaan aina on osanneet nukahtaa itsekseen ja mennä itse nukkumaan petiinsä. Että eipä se mistään mustavalkoisuudesta kiinni ole...

on nukuttaminen niin helppoa. Lapsi vaan sänkyyn ja nukahtaa sinne itsekseen.

On nukahtanut viimeisen vajaa 1v niin, että hoidetaan suihkut ja hampaiden pesut, isä lukee iltasadun, juttelevat hetken (5min) sängyssä ja lapsi jää sinne yksin nukahtamaan. Joskus nukahtaa 5 minuutissa ja joskus kukkuu vielä tunnin kuluttua mutta pysyy huoneessaan ja on suht. hiljaa.

Mies on sitä mieltä, että menee koko homma rikki jos hän yrittää. Vetää pultit melkein heti jos lapsi ei nukahda nopeasti.

Meillä molemmat tekevät monenlaisia asioita. Mutta äiti tekee ja antaa aamupuuron, isi iltavellin ja pesee hampaat. Nukkumaan viemme lapsen, kun vaikuttaa väsyneeltä. Annamme molemmat iltapusut ja halit ja sitten toinen nostaa sänkyyn, antaa tutin suuhun, paijaa vähän ja sanoo hyvää yötä. Emme viitsi kauheasti pitää kirjaa kuka sen lapsen sinne sänkyyn loppujen lopuksi laittaa. Eri asia olisi jos se veisi paljon aikaa tai vaivaa.



Mieheni yritti esittää ennen esikoisen syntymää, että vaipanvaihto ei ole oikein miesten puuhaa. Hihitin päin naamaa ja sanoin etten kyllä aio koko aikaa olla vieressä päivystämässä, sen takia että vaippa pitäisi vaihtaa. Että jos aikoo olla isä, on sitten parasta opetella tarvittavat taidot.. ja hyvinpä tuo noita vaippoja on vaihdellut ihan ensimmäisistä päivistä alkaen.

koska miehen mielestä olisi pitänyt opettaa nukahtamaan itse jo ajat sitten. Lapsi 3v.

joutuu hoitamaan lastaan eikä se nukahda heti kun isi käskee niin miettisin pari kertaa alanko leikkiin mukaan ja mieheni marionetiksi. Minä opettaisin sille miehelle kärsivällisyyttä ja toisten huomioon ottamista...

Lauletaan iltalaulu sängyssä ja sanotaan sen perään iltarukous. Sitten ovi kiinni ja unten maille lapset menevät itsekseen omissa huoneissaan. Lapset ovat 7 ja 3 v. Näin on ollut vauvasta asti molemmilla. Meillä ei siis nukuteta.

1,5-vuotias kyseessä, ja olemme lopen kyllästyneitä nukutusrumbaan. Lapsi ei jää yksin sänkyyn, vaan kiljuu ja huutaa aivan kauhuissaan kyyneleet poskilla, jos hänet jättää yksin. Välillä vaikka on jo melkein unessa, niin havahtuu tarkistamaan, että onko joku huoneessa, ja jos ei ole tai ei heti huomaa, niin heti kimpoaa ylös ja kauhea paniikkihuuto :( Tämä alkoi, kun imetys loppui jokin aika sitten. Joku uusi siirtymärutiini pitäisi nyt keksiä, tämä on todella kypsää. Onneksi mies ei edes yritä esittää mitään niin ääliötä, ettei hänen pitäisi ikinä osallistua nukutukseen - miksi ihmeessä ei pitäisi??? Yhteinen lapsi, yhteinen vastuu.

Meillä mies nukuttaa esikoisen (1.5v), kun itse olen kiinni pienemmässä (1kk) iltatankkausten merkeissä :)



Ennen pienemmän syntymää mä hoidin pääsääntöisesti esikoisen nukuttamiset, koska hän oli sellaisen mammanpoika eli isä ei vaan kelvannut ja niinäkin aikoina, kun isä kelpasi, nukahti nopeammin mun kanssa.

ja iltaisin nukuttajana on pääasiassa mies (lapsi nukahti rinnalle lähes 1,5-vuotiaaksi asti, joten siihen asti minä olin iltanukuttaja), mä nukutan vain, jos mies ei ole kotona, yleensä kahtena iltana viikossa, kun mies käy urheilemassa. Olen edelleen kotona, ja nukutan lapsen päikkäreille.



Meillä nukuttamiseen sisältyy kirjan lukeminen, pari laulua, halailut ja suukottelut sekä köllöttely vieressä sen aikaa (10-20 min.), että lapsi nukahtaa. Nukutaan siis kaikki kolme samassa sängyssä. Nuo iltanukutukset ovat miehen hommaa ihan hänen omasta aloitteestaan. Hän on itse sitä mieltä, että kun ehtii nähdä lastaan niin vähän töiden jälkeen muutenkin, niin haluaa nukuttaa lapsen.



Ihan lapsellista höpötystä tuollainen, etteikö nukuttaminen olisi muka miesten hommaa. Tuntemissani lapsiperheissä pääsääntöisesti molemmat vanhemmat osallistuvat iltarutiinien hoitamiseen ja nukuttamiseen, harvemmissa perheissä se on yksinomaan toisen vanhemman vastuulla.

Meillä mies hoitaa vauvan 1v. nukuttamisen pelkästään. Mies on lukenut myös iltasadun vanhemmalle lapselle yleensä, mutta nyt sovittiin, että minä lukisin sen sadun vanhemmalle tästä lähtien ainakin jonkin aikaa.

kumpikin lukee iltasadun ja laulaa unilaulun. Tapa syntynyt luonnostaan kun ollaan kaksikielinen perhe.

miten "meillä ei onneksi koskaan lapsia opetettu tuollaisille pahoille tavoille"...yhtä lapsellinen itsekin olin yhden lapsen äitinä. Nyt kun lapsia siunaantunut kolme ja elämä muutenkin tuonut vähän perspektiiviä niin ei ole maailma enää niin mustavalkoinen. Olen aika tehokkaasti palautunut maan pinnalle ja tajunnut ettei kaikki ollutkaan kiinni vain omasta erinomaisesta tavastani kasvattaa :D

Lapset on erilaisia, ja perheet toimii kukin omalla tavallaan. Meilläkin esikoinen oli tosi hyvä nukkuja, nukahti vauvasta 1,5 vuotiaaksi itse, sitten on kausittain nukahtanut vain viereen, kausittain omaan sänkyyn vasta parin tunnin lukemisen jälkeen jne. Keskimmäinen tosi huono nukahtaja ja nukkuja, ja kolmas sellainen välimuoto. Kaikkien kanssa on alusta alkaen toimittu samalla tavalla, jostain syystä toiset jää nukkumaan ja toiset ei. Huvittaa myös äidit joiden lapset nukahtavat hienosti klo 21 mennessä, ja toteavat, että laita se vaan sänkyyn kyllä se nukahtaa, jos ei anna sen olla hereillä;) Pakkonukkuminen onkin tosi tehokas unilääke.

Mutta siis ei kai nukuttaminen ole sen enempää äidin kuin isänkään tehtävä, se kumpi ehtii/jaksaa/on kotona.

mutta ukko hoitaa hammaspesut ja petiin viennit AINA kun on kotona. Eli sano vaan sille miehellesi että ei todellakaan ole mikään äidin velvollisuus.