Lue keskustelun säännöt.
MITÄ TEIT TÄNÄÄN UNELMASI ETEEN?
31.07.2011 |
Rupesin miettimään, että turha haaveilla jos ei tee mitään. Pienillä teoilla rakentaa se oma unelma toteen.
Itse listasin tehtävät työt ranskalaisin viivoin ja illalla kun lapsi nukkuu kirjoitan 1000 sanaa yön hämäryydessä.
Kommentit (45)
21/45
|
31.07.2011 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Haaveenani on siis kirjoittaa kirja. Tiedä sitten, tuleeko koskaan toteutumaan mutta ainakin yritystä on. 250 sivua tällä hetkellä kasassa =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta tein päätöksen. Päätin laittaa viestiä ihonalaiselleni...
Luin: Minä tein tänään unelmasiteen
Sairastan harvinaista kuolemaan johtavaa sairautta ja olen valmis antamaan mitä vaan, jotta saisin elää vanhukseksi.
Taisin pilata koko ketjun...
Minä kävin juoksemassa 16 kilometriä, unelmana puolimaraton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkittiin luontoa ja syötiin eväitä.
Unelmani on, että lapsillani on kokemuksia mukavasta yhdessäolosta perheen kanssa ja tulevaisuudessa kivat muistot lapsuudenkodistaan. Toisin oli minulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja suunnittelin säilytysratkaisuja.. Unelmanani on siisti koti ilman turhaa roinaa :)
Minä kävin juoksemassa 16 kilometriä, unelmana puolimaraton.
14 km. Unelmana maraton - puolikkaan (neljänteni) juoksen seuraavan kerran kuukauden kuluttua. Unelma toivottavasti toteutuu n. vuoden kuluttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hankkimassa lisää tykötarpeita keittiöremonttiavarten. Ihanaa saada kaunis koti. Sitten voi ruveta unelmoimaan uusista projekteista...
Ja nyt vähän huono omatunto. Unelmani nimittäin on laihtua (pitäisi!) ja näyttää oikein hyvältä lokakuussa eräässä tilaisuudessa... ja tänään mässytin kaikkea sellaista mitä ei pitäisi. En ole ylpeä itsestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoin miehelle varaavani ajan lapsettomuuslääkärillemme. Jos taas jaksaisi yrittää...
olis kiva toteuttaa jotain muutakin unelmaa
kauno- vai tietokirjaa? Onko sinulla jo suunnitelma kustantajan etsimiseksi jne? Itsekin haaveilen kirjan kirjoittamisesta ja julkaisemisesta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta tänään kyllä harkjoittelin jo etukäteen puhetta jossa kieltäydyn menemästä anoppilaan seuraavalla kerralla.
Haluaisin sanoa että tämä on päätös, mutta kun en tiedä onko mulla oikeasti oikeutta sellaiseen. Onko mulla oikeutta vaatia että joka toinen kerta mies veisi lapset sinne keskenään, niin että minun ei tarvitsisi mennä mukaan? Lapset 7 ja 4, ja matka on viiden tunnin pituinen.
Yritän nostaa kuntoani ja jumppasin tänään 25 minuuttia ja kävin 10 minuutin kävelylenkillä ja tein vähän kuntosalilaitteilla.
Unelmani on olla myös avuksi läheisille ja kävin tekemässä heikossa kunnossa oleville vanhemmilleni kanapastaa ja jauhelihawokia isot kulholliset. Olen myös yrittänyt antaa miehelleni rauhaa, kun hän yritti tutustua opiskelukokonaisuuteensa ja siihen tarvittaviin kirjoihin.
Olen ihan tyytyväinen siis tämän päivän saldoon.
Mitään tän kummempia unelmia minulla ei ole. Tai no autosta haaveilen, mutta se on ihan omassa päässä se ongelma ettei sitä autoa ole. Voisin milloin tahansa mennä autokauppaan ja ostaa sen. Järki vaan sanoo, että vielä tuo vanha pelittää.
Mä lähestyn asiaa niin, että jos haluan ökykalliin laukun, ostan sen. Tai jos haluan hienon matkan vaikka Kenian safarille, teen sen. Mutta ei ne ole mun mielestä unelmia.
Ihania ajatuksia nillalla johon mukava nukahtaa, ja pikkasen tsemppaamalla niistä tulee tosiakin. Mutta se haaveilu on ihan yhtä ihanaa!
Mäkin halusin kovasti joskus nuorempana kirjoittaa ja julkaista kirjan, mutta en kyllä silti osaa sanoa, miksi.