Jaksatko juosta 10 km? Pidätkö itseäsi hyväkuntoisena?

on yliliikkuvat nivelet ("hauskaa", että on muitakin kohtalotovereita). Tällä hetkelläkin, kun istun tuolilla jalat ylösnostettuina, nilkoissa sykkii, vaikken ole mitään tavallisesta poikkeavaa tehnyt... Ennen kävelin paljon, mutta nyt ei enää sekään onnistu.

Voisiko joku vinkata lajeja, joita voisin koettaa? Omasta mielestäni vedessä tapahtuvat lajit: vesijumppa, - juoksu ja uinti sopivat, samoin jooga.

Opettelet lihaksilla pysäyttämään liikkeen sopivaan kulmaan. Tämä vaatii aktiivista ajatustyötä harjoittelun aikana.

En ole ikinä juossut/hölkännyt 10 kilometriä. Todennäköisesti en jaksaisi, vaikka reippaasti kävelen tuon matkan helposti.

...ja käsitys omasta kunnosta muuttuu urheillessa. Täällä ihmeteltiin, että joku ei pidä itseään erityisen hyväkuntoisena, vaikka juoksee 10 km alle tunnissa.



Mulla on vähän sama fiilis, koska olen juossut jo kauan ja pystyn tuohon samaan. Kuitenkin tavoitteena on maratooni ja tiedän, että tällä hetkellä se vielä ottaisi koville jaksaa loppuun asti. Niinpä en pidä itseäni erityisen hyväkuntoisena. Kun olen käynyt kesällä juoksemassa ekan 35 lenkin pohjustaakseni maratoonia, pidän varmaan itseäni hyväkuntoisena, jos pystyn siihen. Rima nousee ikäänkuin korkeammalle koko ajan.

jaksan juosta paljon pidempäänkin. En ole kokeillut kuinka pitkään jaksaisin juosta, koska se ei ole minulle enää mielekästä. Olen rauhallisesti juossut vuoristossa 9 tuntia ja useita maratoneja ja lukuisia puolikkaita. MAratonaika alkaa nykyisin kolmosella, Pirkan hölkän aika kakkosella, Cooperissa menee reilusti yli 3km ja puolikkaat menee reitistä riippuen reippaasti tai jonkin verran alle tunnin ja kolmen vartin. Pidän itseäni omassa ikäluokassani (45-) erittäin hyväkuntoisena. Olin heikossa kunnossa aiemmin enlä jaksanut juosta kuin kilometrin viitisen vuotta sitten. Olen erittäin tyytyväinen edistykseeni. Sivutuotteena olen päässyt ihannepainoon. Olkaa tyytyväisiä saavutuksiinne.



t. maratoonari

mulla tänään lepopäivä, huomenna taas pitkä lenkki ohjelmassa.

Tosin tasaiseen tahtiin pitää keventää lenkkiä.

Nyt rv29+ , innolla odotan milloin pääsen taas KUNNOLLA juokseen!

Ehkä meillä ei kaikki päivät kulukaan palstalla :D

Tällä viikolla kasassa 90km juoksua, olen tyytyväinen itseeni:))

Inhoan juoksemista. Tulee paha olo, jos ajattelenkin. Pystyn juoksemaan ehkä noin 200 metriä, jos on pakko. Kävelystä ja uimisesta pidän.



Rapakuntoinen olen.

pidän itseäni vahvana ja hyväkuntoisena, vaikka en olekaan ns. kuosissa. Juoksen 10 km reiluun tuntiin. Timminä menisi tunnissa tai alle.



Olen 163 ja 83 kiloa.

täältä ei kovin montaa puoleen tuntiin kympin juoksijaa löydy. Eikä varsinkaan sellaista, joka muita haukkuisi hitaiksi...

En ole ikinä juossut 3km pidempää matkaa. Sen sijaan olen pyöräillyt 150km matkan. Tällä kunnolla kyllä ei menisi sekään. (2kk sitten synnyttänyt ja raskausaika meni kotona kärvistellen kun lopussa ei saanut liikkua)

on yliliikkuvat nivelet ("hauskaa", että on muitakin kohtalotovereita). Tällä hetkelläkin, kun istun tuolilla jalat ylösnostettuina, nilkoissa sykkii, vaikken ole mitään tavallisesta poikkeavaa tehnyt... Ennen kävelin paljon, mutta nyt ei enää sekään onnistu.

Voisiko joku vinkata lajeja, joita voisin koettaa? Omasta mielestäni vedessä tapahtuvat lajit: vesijumppa, - juoksu ja uinti sopivat, samoin jooga.

Opettelet lihaksilla pysäyttämään liikkeen sopivaan kulmaan. Tämä vaatii aktiivista ajatustyötä harjoittelun aikana.

Juuri näin teenkin. Yritän pitää askeleet lyhyinä (niin vaikeaa, kun on tottunut harppomaan) ja astua reilusti kanta edellä (ennen siis päkiälle ja mahdollisimman eteen venyttäen). Kaikki siis tuolla alitajunnassa päin honkia ajatellen näitä niveliä.

mutta kyllä se nykyisin tekisi tuskaa ja vauhti tuskin olisi kovin nopea. Ennen olis mennyt 10 km ihan heittämällä. En pidä itseäni kovakuntoisena, koska tosiaan olen ennen pystynyt paljon parempiin suorituksiin. Olen juuri aloittelemassa uudelleen juoksuharrastustani ja ihan nollasta en suinkaan aloita eli kyllä kymppi menis, mutta tuskin siitä juoksusta kyllä nauttisin.

Monet lenkkeilijät vertaavat kuntoaan muihin lenkkeilijöihin, eikä niihin joita eivät koskaan lenkkipolulla kohtaa.

Itse ainakin tunnen pyöräillessä kuntoni surkeaksi, kun joku himopyöräilijä paahtaa ylämäessä suhisten ohi. ;) Ei silloin muistu mieleen, että kaikki eivät todellakaan jaksa polkea 30 kilometrin lenkkejä yli 20 kilometrin tuntivauhdilla.

Naurattaa nuo "pidän itseäni huonokuntoisena"... Silkkaa paskaa. Mutta kukin tyylillään, kuten täällä AV:lla on tapana viljellä.

En ole koskaan pitänyt juokemisesta. Muuten olen kyllä liikkunut aina. Tosin tämä toinen raskaus vei pahoinvoinnillaan yli kuukaudeksi voimat niin etten jaksanut tehdä mitään ja nopeasti tuntui kuntokin sitten rapsistuvan. :(

on yliliikkuvat nivelet ("hauskaa", että on muitakin kohtalotovereita). Tällä hetkelläkin, kun istun tuolilla jalat ylösnostettuina, nilkoissa sykkii, vaikken ole mitään tavallisesta poikkeavaa tehnyt... Ennen kävelin paljon, mutta nyt ei enää sekään onnistu.

Voisiko joku vinkata lajeja, joita voisin koettaa? Omasta mielestäni vedessä tapahtuvat lajit: vesijumppa, - juoksu ja uinti sopivat, samoin jooga.

Opettelet lihaksilla pysäyttämään liikkeen sopivaan kulmaan. Tämä vaatii aktiivista ajatustyötä harjoittelun aikana.

Juuri näin teenkin. Yritän pitää askeleet lyhyinä (niin vaikeaa, kun on tottunut harppomaan) ja astua reilusti kanta edellä (ennen siis päkiälle ja mahdollisimman eteen venyttäen). Kaikki siis tuolla alitajunnassa päin honkia ajatellen näitä niveliä.

Se rutisee ja vihloo. Jos kävelen tai teen jotain väärin jännittämättä vatsa- ja selkälihaksia.

Se on ainoa keino elää ilman kipua. Pitää vain ajatella kokoajan suorana pysymistä.

Vihaan juoksemista liikuntamuotona. Olen samaa mieltä ettei mikään ole niin yksitoikkoista kuin juoksu. Kävellessä sentään voi keskustella toverin kanssa. Minun mielestä juoksu on epäsosiaalista toimintaa.

Pitkät lenkithän tulisikin juosta sellaista vauhtia, että pystyy puhumaan suurinpiirtein puuskuttamatta.

Minun mielestä juoksu on epäsosiaalista toimintaa.

Kun on koko päivän ollut ihmisten keskellä hälinässä ja puhunut, on ihana päästä omaan rauhaan, missä on vain luonto ja minä. :)

Kymppi menee tuntiin ja puolimaratoni 2,5tuntiin. En silti pidä itseäni mitenkään erityisen hyväkuntoisena, kohtuukuntoisena kylläkin.



En pidä sitä juoksumatkaa minään hyvän kunnon mittarina, vaan pikemminkin sitä millä sykkeillä sen jaksaa juosta ja mihin aikaan. On ihan eri asia jos jaksaa juosta 10km tuntiin niin että pystyy juttelemaan samalla tai että jos sama matka menee 1,5tuntiin ja on aivan kuollut sen jälkeen.