Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kertokaa pahimpia curling(vanhemmuus) kokemuksia tai mitä olette nähneet?

Vierailija
24.07.2011 |

Ei liene paha, mutta eräs tuttava tuo joskus lapsensa meille leikkimään ja jos lapsi hakiessa sanoo ettei halua lähteä vielä, niin äiti antaa leikkiä, vaikka monta tuntia antaisi lisäaikaa vielä sen jälkeen, kun ei osaa vaan sanoa "ei". odottaa ja maanittelee aina välillä "eikö me voitas nyt essi lähteä". itse sitten nykyään sanon heti napakasti, että "heippa essi, äiskä tuli hakemaan, nähdään taas toisena päivänä." ja talutan vaikka ovelle.

ja jos essi haluaa jotain, niin hänelle käydään ostamassa välittömästi, varsinkin jos jollain kaverilla on samanmoinen. (ettei tule paha mieli)



nimi muutettu

Kommentit (49)

Vierailija
41/49 |
16.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vastapuolella minua pidetään varmasti natsimutsina pahimmasta päästä. Vaan minä taas en saata ymmärtää seuraavaa:

Lapsi on iältään toisella kymmenellä eikä osaa solmia kengännauhoja. (Ja kirjoitan koko ajan täysin terveistä, vähintäänkin keskiverrolla älyllä varustetuista lapsista!) Hänelle on valittu harrastukseksi vaikea, vaativa urheilulaji, jossa harjoituksia on useasta viikossa jo nuorena. Tämä ei onneksi haittaa, koska äiti tai isä kulkee mukana koko ajan joka harjoituksissa! Lapsi ei vielä vuosienkaan harrastustaustan jälkeen ole oppinut pukemaan itse varusteitaan, vaan vanhempi passaa ja laittaa. Edes jalkineita ei osaa nämä taivaanlahjat riisua itse! Miten kukaan vanhempi voi kuvitella, että yli 10-vuotiaan ei tarvitse osata riisuutua ja pukeutua itse? Tunnin treenien jälkeen vanhempi rynnistää lapsensa avuksi kuin ipana olisi hukkumaisillaan velvollisuuksiinsa. Tottakai vanhempi kantaa lapsen varusteet mennen tullen. 

Kotona lapsille maksetaan rahaa koe- tai todistusnumeroista. Lapselle siis maksetaan siitä, että hän on omaksunut hänelle ilmaista tietoa, joka on hänen omaksi parhaakseen. Lapsi voi myös tienata rahaa pyytämällä sitä vanhemmilta ja sukulaisiltaan. Tätähän tienaaminen on. Minusta se on kerjäämistä.

Kylässä nämä lapset huomaa helposti. Kengät jää keskelle lattiaa kuin paska koiran perseestä. He luulevat olevan ok arvostella tarjottavia, jättää ruokaa ympäriinsä, jättää sotkut jälkeensä, eivät osaa kiittää ruokapöydästä lähtiessään saati sanoa jotain kohteliasta kuten "olipa hyvää" tai "kylläpä maistui". Koska miksi pitäisi: maailma on minulle velkaa! Isi/äiti opetti! Lasten sosiaaliset taidot ikätovereiden ja vieraiden aikuisten kanssa on onnettomat. Lapsi on hyvää vauhtia kehittymässä narsistiksi.

Tällaisia vanhempia on, jotka eivät tosiaankaan vaadi lapseltaan mitään. Ei saa sanoa lapselle ei, ettei lapsi pety. Pelätäänkö, että lapsi ei sitten tykkääkään enää isistä/äidistä? Tai lapselle tulee paha mieli? Halutaan olla lapsen yliparas kaveri forevör. Onnea vaan näille lapsille: vanhemmat pitävän huolen siitä, että shokki oikean elämän iskiessä päin pläsiä tulee olemaan helvetillinen. 

Vierailija
42/49 |
16.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Omituisin itsekohtaamani tapaus on ollut se kun 11-vuotias poikani ystävystyi toiselta paikkakunnalta muuttaneen pojan kanssa. Poikani oli heillä kutsuttuna yökylässä ja ajattelin sitten vähän myöhemmin vastavuoroisesti kutsua pojan meille yökylään. No tuo sopi ja poika tuli. Äitinsä kanssa. Aluksi luulin että äiti oli tullut vain saattamaan poikaa, mutta tuli oman kassinsa kanssa ja parkkeerasi kamansa vierashuoneeseen. Itse oli niin hämmästynyt että tavallaan sopeuduin tilanteeseen ja ajattelin että olkoot nyt sen yhden yön. Ei ollut kyllä ollut mistään tuollaisesta puhe.

No päivä meni tilanteen huomioonottaen suht normaalisti, mutta illalla poikien käydessä iltapuulle poikani huoneeseen äiti alkoi ravaamaan pojan huoneessa vähän väliä kysellen että tiedätkö että voit tulla äidin kanssa nukkumaan,pelottaako vieraassa paikassa ja etkö haluaisi tulla äidin viereen nukkumaan. 

Poika itse käyttäytyi ihan normaalisti. Kikattelivat hetken aikaa huoneessa ennen kuin nukahtivat. Kuulin kun äiti kävi vielä poikien ja meidän käytyä sänkyyn kurkkimassa huoneeseen.

En sitten uskaltanut enää päästää omaa poikaa tuonne kylään, tuli niin oudot vibat koko jutusta. En tiedä oliko taustalla jotain mielenterveysongelmia tai muuta.

No tämä oli kyllä omitiuistakin omituisempaa, hyvänen aika...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/49 |
16.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran yhdet tokaluokkalaisen vanhemmat tulivat koululle henkilökohtaisesti reklamoimaan siitä, etten ollut antanut heidän tyttärelleen pääroolia kevätjuhlanäytelmässä. Tytölle oli kuulemma tullut kauhean paha mieli siitä. Tyttö tosin oli sellainen perseilijä, että roolin harjoittelemksesta ei olisi mitä todennäköisimmin tullut yhtään mitään.

Toinen tapaus oli, kun 6. luokka esitti pienen englanninkielisen näytelmän. Yksi poika alkoi vähän takellella vuorosanojaan, jolloin pojan äiti huusi yleisöstä seuraavan tarvittavan lauseen. Oli siis ilmeisesti opetellut koko roolin ulkoa tukiakseen poikaansa hödän hetkellä. T.Ope

Minusta on ihan normaalia että alakoululaisen vanhempi auttaa valmistautumaan vaikkapa kokeeseen tai esitykseen, se on sitä lasten asioista kiinnostumista, ja siinä voi itselle joku vuosiluku tai vuorosana jäädä mieleen ihan vahingossa kun toiselta kyselee. Omalleni en olisi voinut lavalle huudella koska hän olisi mennyt vain enemmän kipsiin, mutta jonkun toisenlaisen lapsen kohdalla en nyt osaa pitää kovin pahana helikopteritouhuna jos (yrittää) auttaa välttämään julkisen nöyryytyksen ja esiintymiskammon syntymisen. Ja tunnistaanhan teatterimaailmassakin kuiskaajat.

Jos itse olisit muistanut vuorosanat, kauanko lapsen olisi pitänyt änkyttää lavalla korvat punaisena ennen kuin olisit auttanut askeleen eteenpäin?

No eiköhän ope tai joku muu esityksestä vastaava olisi tullut apuun. Näin ainakin meidän lapsen koulussa toimittiin...

Vierailija
44/49 |
16.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan näitä aina välillä

Vierailija
46/49 |
16.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä saatan monesta olla curling-äiti koska tyttäreni näyttää tavalliselta 11vuotiaalta. Hän ei kuitenkaan ole. Tyttö ei ei esim. osaa lämmittää mikrossa ruokaa, jos joku uusi naama tulisi meille saattaisi ihmetellä miksi minä kyselen "onko nälkä, lämmittääkö äiti lasagnea?"  Leivän osaa  kyllä tehdä, muttei lämmittää ruokaa tai kaakaota.

Tyttö ei myöskään siedä pettymyksiä ja saa pahoja raivareita, joten yritän pitää hänet tyytyväisenä  perheen rauhan tähden.  Mikä tarkoittaa usein periksi antamista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/49 |
16.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä saatan monesta olla curling-äiti koska tyttäreni näyttää tavalliselta 11vuotiaalta. Hän ei kuitenkaan ole. Tyttö ei ei esim. osaa lämmittää mikrossa ruokaa, jos joku uusi naama tulisi meille saattaisi ihmetellä miksi minä kyselen "onko nälkä, lämmittääkö äiti lasagnea?"  Leivän osaa  kyllä tehdä, muttei lämmittää ruokaa tai kaakaota.

Tyttö ei myöskään siedä pettymyksiä ja saa pahoja raivareita, joten yritän pitää hänet tyytyväisenä  perheen rauhan tähden.  Mikä tarkoittaa usein periksi antamista.

Mikä lastasi siis vaivaa? Onko hänellä joku diagnoosi?

Vierailija
48/49 |
16.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä saatan monesta olla curling-äiti koska tyttäreni näyttää tavalliselta 11vuotiaalta. Hän ei kuitenkaan ole. Tyttö ei ei esim. osaa lämmittää mikrossa ruokaa, jos joku uusi naama tulisi meille saattaisi ihmetellä miksi minä kyselen "onko nälkä, lämmittääkö äiti lasagnea?"  Leivän osaa  kyllä tehdä, muttei lämmittää ruokaa tai kaakaota.

Tyttö ei myöskään siedä pettymyksiä ja saa pahoja raivareita, joten yritän pitää hänet tyytyväisenä  perheen rauhan tähden.  Mikä tarkoittaa usein periksi antamista.

Mikä lastasi siis vaivaa? Onko hänellä joku diagnoosi?

Lievä kehitysvamma ja kehitysviivästymä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/49 |
16.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kolmesta curlingvanhempien aikuisesta lapsesta kokemusta ja kaikki ovat ihan samanlaisia. Nimenomaan ripustautuvat äidit ovat tehneet kaikki heidän eteensä, ei ole tarvinnut tehdä kotitöitä, ei kouluttautua (kun on niin raskasta ja ihmiset ilkeitä), käydä töissä (sama syy), tehdä ylipäätään mitään. Ensimmäinen "oma tulo" on eläke masennuksen takia kolmevitosena. Niin että näin voi käydä, kun vanhemmat eivät valmista lastaan millään tavalla elämää varten, vaan tasoittavat tien täysin ja hoitavat lastaan pitkälle keski-ikään edelleen, maksavat suurimman osan vuokrasta, käyvät hoitamassa kodin, ulkoiluttamassa koiran, pesemässä ikkunat vielä yli nelikymppisen lapsensa luona. Huolimatta elämän helppoudesta lapsi ei ole onnellinen, vaan ahdistunut, masentunut ja syrjäytynyt. Surullista katseltavaa.

Se on just näin, kiitos tästä kommentista.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän seitsemän