Lue keskustelun säännöt.
15- vuotias nukkuu välillä vanhempansa vieressä
13.12.2022 |
Enpä olisi uskonut kirjoittavani tätä viestiä..
Nyt 15-vuotias poikani on ollut todella huono nukkumaan, pienempänä häntä kannettiin omaan sänkyyn nukkumaan, kun hän kömpi vanhempien sänkyyn. Tämä siis joskus taaperona. Välillä nukkui jopa makuuhuoneemme lattialla kun kielsimme, että pitäisi jo nukkua omassa sängyssä.
No, olen eronnut mieheni kanssa noin 5 vuotta sitten, poika on vuoroviikkoisin meillä vanhemmilla.
"Ongelmani" on siis se, että joskus poika kysyy, että voiko tulla minun sänkyyni nukkumaan. Minulla siis parisänky, hänellä omassa huoneessa 120 leveä sänky. Isällään on myös oma huone ja sänky pojalle. Meillä on myös kaksi muuta lasta, eikä uusia puolisoita tai mitään uusperheitä, ei ole koskaan ollutkaan.
Olen sitten sanonut, että sopihan se, hän nukkuu sitten toisella puolella ja minä omalla. Näin kuulemma tekee välillä myös isänsä kanssa.
Miten tästä nyt sitten eteenpäin, sanonko vain suoraan, että tästä lähtien nukkuisi omassa huoneessaan.
Poika on muuten ihan tavallinen, hoitaa koulunsa ja on kavereita. Mutta minua häiritsee tämä nukkumisasia.
Ja korostetaan nyt vielä, että emme todellakaan kyhjötä siinä vierekkäin, vaan kumpikin ottaa oman tilan omalla puolellaan. Joskus kun poika on jäänyt vielä pelaamaan, saatan olla nukkumassa ja aamulla huomaan että hän oli taas tullut viereeni.
Voisiko liittyä tuohon huonoon nukkumiseen vai liittyykö eroon tai johonkin läheisyydenkaipuuseen. Emme tästä koskaan ole kunnolla puhuneet, kun ei tämä minua ole aikaisemmin häirinnyt.
Kommentit (76)
Minunkin pian 14v. poikani nukkuu vieressäni parisängyssä. On nukkunut aina ja olen siis yh siitä lähtien, kun lapsi oli pieni. Oma huone ja sänky lapsella on, muttei ei ole oikein koskaan halunnut nukkua siellä. Tätä yritettiin aikoinaan hyvällä ja pahalla, mitä mielikuvituksellisimmin tempuin ja palkinnoin jne. Mutta joka yö heräili ja kiiruhti kauhuissaan pimeässä viereeni, mikä häiritsi molempien nukkumista.
Lopulta tajusin, että what the heck, miksi ei saisi nukkua vieressä, kun näin sujuu unet parhaiten eikä tässä mitään oikeaa ongelmaa ole, kuin korkeintaan ehkä joidenkin likaiset mielikuvitukset. Joten hyväksyin asian. Ei tuo tuossa loputtomiin nuku kuitenkaan, vaan joku päivä lentää pesästä, joten mitä väliä. Antaa siis olla.
Nukkumaan mennessä yhdessä on myös helpompaa vähän silitellä, kertoilla hauskoja juttuja ja lukea ääneen kirjaa, kun molemmat mahtuvat siihen isoon sänkyyn.
Ihminen on laumaeläin. Moni aikuinekin pelkää nukkua yksin, miksei sitten lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olkoon. Pojalle on kehittynyt erolapsen itsetunto. Huumeet, syrjäytyminen ja incel-katkeruus ovat seuraavana vuorossa.
Ei paljon kannata kylillä huudella.
Kyllä se sieltä omaan sänkyyn kömpii. Olen yh äiti myös ja poikani, ainoa lapsi, halusi nukkua vieressä jonnekin rippikouluikään asti. Kyllä se sitten omaan huoneeseen jossain kohtaa kömpi ja siellä on pysynyt. Joskus vieläkin tulee köllöttelemään ja juttelemaan minun huoneeseen, ihan kiva.
Ihan täyspäinen reipas hetero tuosta tuli vaikka tavallista pidempään mamman kaverina nukkuikin.
Soija poika tulossa. Hyvä feministin elättäjä ehkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun 13v tulee aina kipeänä viereen ja minusta se on ihanaa, eikä ollenkaan häiritsevää.
Vierailija kirjoitti:
Mun 13v tulee aina kipeänä viereen ja minusta se on ihanaa, eikä ollenkaan häiritsevää.
Ja mun 14v poika ihan terveenäkin. Juuri äsken kysyi, että pääseekö viekkuun sohvalle. Mun mielestä jotenkin söpöä. Varsinkin kun on kokemusta myös isommista sisaruksista, jotka taas luonteeltaan näitä "omissa oloissaan viihtyviä murahtelijoita". Ja luonteeltaan itse on ihan normi teini, jolla kavereita ja harrastuksia. Paitsi, että mitkään riennot eivät kiinnosta vaan on kotona viihtyvää sorttia.
Ihan ydinperheen lapsi on jos sillä edes mitään merkitystä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siis hetken rauhaa kotona edes omassa sängyssä.
Vierailija kirjoitti:
Minunkin pian 14v. poikani nukkuu vieressäni parisängyssä. On nukkunut aina ja olen siis yh siitä lähtien, kun lapsi oli pieni. Oma huone ja sänky lapsella on, muttei ei ole oikein koskaan halunnut nukkua siellä. Tätä yritettiin aikoinaan hyvällä ja pahalla, mitä mielikuvituksellisimmin tempuin ja palkinnoin jne. Mutta joka yö heräili ja kiiruhti kauhuissaan pimeässä viereeni, mikä häiritsi molempien nukkumista.
Lopulta tajusin, että what the heck, miksi ei saisi nukkua vieressä, kun näin sujuu unet parhaiten eikä tässä mitään oikeaa ongelmaa ole, kuin korkeintaan ehkä joidenkin likaiset mielikuvitukset. Joten hyväksyin asian. Ei tuo tuossa loputtomiin nuku kuitenkaan, vaan joku päivä lentää pesästä, joten mitä väliä. Antaa siis olla.
Nukkumaan mennessä yhdessä on myös helpompaa vähän silitellä, kertoilla hauskoja juttuja ja lukea ääneen kirjaa, kun molemmat mahtuvat siihen isoon sänkyyn.
Ihminen on laumaeläin. Moni aikuinekin pelkää nukkua yksin, miksei sitten lapsi.
Onnea tulevasta ongelma-aikuisesta. Tuollainen yksilö ei tule saamaan mitään elämässään aikaiseksi ilman että äiti on perässä suoristamassa mutkia ja taputtelemassa esteitä.
Katkaise se napanuora nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Josko koiran ostat. Nainen voisi olla parempi muttei ehkä kantsi kertoa että nukkuu vieressä.
Trolli. Ei kukaan tuossa iässä halua nukkua ainakaan vastakkaista sukupuolta kanssaan olevan vanhempansa kanssa samassa sängyssä. Eikä myöskään sisaruksen. Johan se ainakin pojalla häiritsee runkkaamista kun äiti nukkuu viedessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 13v tulee aina kipeänä viereen ja minusta se on ihanaa, eikä ollenkaan häiritsevää.
Ja mun 14v poika ihan terveenäkin. Juuri äsken kysyi, että pääseekö viekkuun sohvalle. Mun mielestä jotenkin söpöä. Varsinkin kun on kokemusta myös isommista sisaruksista, jotka taas luonteeltaan näitä "omissa oloissaan viihtyviä murahtelijoita". Ja luonteeltaan itse on ihan normi teini, jolla kavereita ja harrastuksia. Paitsi, että mitkään riennot eivät kiinnosta vaan on kotona viihtyvää sorttia.
Ihan ydinperheen lapsi on jos sillä edes mitään merkitystä on.
Minustakin kiva juttu. Kertoo siitä, että välit ovat läheiset ja kunnossa. Kivahan se on itsestäkin nukkua oman lapsen vieressä ja kuunnella tuhinaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin pian 14v. poikani nukkuu vieressäni parisängyssä. On nukkunut aina ja olen siis yh siitä lähtien, kun lapsi oli pieni. Oma huone ja sänky lapsella on, muttei ei ole oikein koskaan halunnut nukkua siellä. Tätä yritettiin aikoinaan hyvällä ja pahalla, mitä mielikuvituksellisimmin tempuin ja palkinnoin jne. Mutta joka yö heräili ja kiiruhti kauhuissaan pimeässä viereeni, mikä häiritsi molempien nukkumista.
Lopulta tajusin, että what the heck, miksi ei saisi nukkua vieressä, kun näin sujuu unet parhaiten eikä tässä mitään oikeaa ongelmaa ole, kuin korkeintaan ehkä joidenkin likaiset mielikuvitukset. Joten hyväksyin asian. Ei tuo tuossa loputtomiin nuku kuitenkaan, vaan joku päivä lentää pesästä, joten mitä väliä. Antaa siis olla.
Nukkumaan mennessä yhdessä on myös helpompaa vähän silitellä, kertoilla hauskoja juttuja ja lukea ääneen kirjaa, kun molemmat mahtuvat siihen isoon sänkyyn.
Ihminen on laumaeläin. Moni aikuinekin pelkää nukkua yksin, miksei sitten lapsi.
Onnea tulevasta ongelma-aikuisesta. Tuollainen yksilö ei tule saamaan mitään elämässään aikaiseksi ilman että äiti on perässä suoristamassa mutkia ja taputtelemassa esteitä.
Katkaise se napanuora nyt.
Ajatella, saattaa haluta aikuisena nukkua puolison vieressä eikä niinkuin täyspäiset eri huoneissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 13v tulee aina kipeänä viereen ja minusta se on ihanaa, eikä ollenkaan häiritsevää.
Ja mun 14v poika ihan terveenäkin. Juuri äsken kysyi, että pääseekö viekkuun sohvalle. Mun mielestä jotenkin söpöä. Varsinkin kun on kokemusta myös isommista sisaruksista, jotka taas luonteeltaan näitä "omissa oloissaan viihtyviä murahtelijoita". Ja luonteeltaan itse on ihan normi teini, jolla kavereita ja harrastuksia. Paitsi, että mitkään riennot eivät kiinnosta vaan on kotona viihtyvää sorttia.
Ihan ydinperheen lapsi on jos sillä edes mitään merkitystä on.
Ja siis tähän voin vielä jatkaa, että öisin nukkuu ihan omassa sängyssä. Tykkää vain sohvalle tulla illalla viereen ja katsoa vaikka leffaa ja tekee tätä myös isänsä kanssa eli ei siis mikään napanuora asia.
Mun mielestä on jotenkin virkistävää nähdä jo teini-ikäinen jolle läheisyys on ihan normaali juttu.
Antaa illalla meille halaukset kun lähtee nukkumaan ja aamulla ennen kouluun lähtöä jos olemme vielä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin pian 14v. poikani nukkuu vieressäni parisängyssä. On nukkunut aina ja olen siis yh siitä lähtien, kun lapsi oli pieni. Oma huone ja sänky lapsella on, muttei ei ole oikein koskaan halunnut nukkua siellä. Tätä yritettiin aikoinaan hyvällä ja pahalla, mitä mielikuvituksellisimmin tempuin ja palkinnoin jne. Mutta joka yö heräili ja kiiruhti kauhuissaan pimeässä viereeni, mikä häiritsi molempien nukkumista.
Lopulta tajusin, että what the heck, miksi ei saisi nukkua vieressä, kun näin sujuu unet parhaiten eikä tässä mitään oikeaa ongelmaa ole, kuin korkeintaan ehkä joidenkin likaiset mielikuvitukset. Joten hyväksyin asian. Ei tuo tuossa loputtomiin nuku kuitenkaan, vaan joku päivä lentää pesästä, joten mitä väliä. Antaa siis olla.
Nukkumaan mennessä yhdessä on myös helpompaa vähän silitellä, kertoilla hauskoja juttuja ja lukea ääneen kirjaa, kun molemmat mahtuvat siihen isoon sänkyyn.
Ihminen on laumaeläin. Moni aikuinekin pelkää nukkua yksin, miksei sitten lapsi.
Onnea tulevasta ongelma-aikuisesta. Tuollainen yksilö ei tule saamaan mitään elämässään aikaiseksi ilman että äiti on perässä suoristamassa mutkia ja taputtelemassa esteitä.
Katkaise se napanuora nyt.
Äläs höpötä, jo nyt tulee pelkkää myönteistä palautetta koulusta, on erittäin taitava, fiksu, sosiaalinen ja suosittu kaveri- ja harrastuspiirissään, ja ystäviäkin on jo ympäri maailmaa. Hyvä itsetunto. Turvallinen lapsuus on kaiken perusta sille, että pärjää elämässään. Turvaton ja pelokas, liian aikaisin yksin selviämään jätetty lapsi tulee todennäköisesti sairastumaan vahvuuteen ja aiheuttamaan myöhemmin elämässään paljon ongelmia paitsi itselleen, myös muille. 13-vuotias on täysi lapsi vielä, ja tarvitsee aikuista vielä moneen asiaan.
xhamsteri ja äiti(puoli) videot... Pian huomaatte olevanne lusikassa
Meidän 14-v tytär tulee välillä nukkumaan mun viereen, jos mies on työmatkoilla. Ei ole minusta ollenkaan outoa. Harvoin tätä tapahtuu. Ja sohvalla tulee edelleen joskus kainaloon ja halataan paljon.
Vierailija kirjoitti:
Meidän 14-v tytär tulee välillä nukkumaan mun viereen, jos mies on työmatkoilla. Ei ole minusta ollenkaan outoa. Harvoin tätä tapahtuu. Ja sohvalla tulee edelleen joskus kainaloon ja halataan paljon.
Niin tätä jotenkin pidetään normaalimpana kuin sitä poikaa joka tulee äidin/iskän viereen nukkumaan/köllöttämään. Mutta kyllä ne pojatkin tarvitsevat sitä läheisyyttä. Niin paljon olen tältäkin palstalta lukenut kylmistä vanhemmista ja kurjasta lapsuudesta.
Halatkaa niitä lapsianne ja ottakaa viereen, myös niitä isompia.
Kyllä minäkin nukuin äidin vieressä vielä armeija ikäisenäkin,ihan sen takia et oli pienet tilat ja sänky parempi kuin pieni sohva.Ja tämä oli -70 luvun lopulla,ei kait se silloin mikään ihme ollut kun harvoilla
nuorilla edes omaa huonetta oli.
Haittaako se siis sinua, että poika joskus nukkuu vielä vieressä? Minun 14v poikani haluaa nukkua vieressäni. Hän pääsee siihen harvoin, koska mies nukkuu siinä, mutta jos mies on matkoilla otan pojan kainaloon nukkumaan.