Tänä kesänä "hiukan" jo keritty kaikenlaista, mm.

sillä vaikka miten tietää, että pitäisi säästää ja suunnitella nämä loma-asiat etukäteen, ja haluaisin viedä lapsia kaikenlaisiin paikkoihin, niin tosiasia ainakin meillä on, että kotona kökötetään kaikki lomat. Vaikka käymme töissä, ei kai kerta kaikkiaan ole varaa mihinkään ylimääräiseen.

Itse asiassa lapset arvostavat eniten kiireetöntä yhdessäoloa, esim. pelaamista, metsäretkiä, yhteisiä lulukokemuksia, leipomista.

Mekin ollaan aika paljon kotona, ja jos joskus menoa on vähän enemmä, poikani 7 v. tuskastuu. On sanonutkin, että miksi aina pitää olla menossa, miksei vaan olla kotona?

ja tuntuu siltä että lomaa ei ole ollutkaan. Stressaantuneempi olen nyt kuin ennen lomaa. Kokonaista 5 päivää neljän viikon lomasta olen saanut lomailla.

Kaikki muu aika meni kahdessa asiassa. Tyhjensin vanhempieni omakotitaloa, muuttivat 40v omakotitaloasumisen jälkeen kaksioon. Serkkuni vähän auttoi, sisarukset asuvat sen verran kaukana että heistä ei ollut apua. Lisäksi aikaa vei yhden lähiomaisen saattohoito ja hautajaisten järjestäminen.

Ja nyt pitäisi jaksaa töissä.

paitsi että mökki on meidän oma.



Ja minulla työpaikkakin on kotona, joten haluan lomalla todellakin olla liikkeellä!

helppo lähteä ilman lapsia ja jos pätäkkää löytyy niin vaikka päivän varoitusajalla ulkomaan matkallekkin. Rahalla saa ja pääsee!!

Meillä on kaksi lasta.



t. 108

helppo lähteä ilman lapsia ja jos pätäkkää löytyy niin vaikka päivän varoitusajalla ulkomaan matkallekkin. Rahalla saa ja pääsee!!

Niin mietin minäkin, että olisivatko raahanneet vauvoja ja pieniä lapsia tansseihin ja rokkikonserttiin... että säälin lapsia, jos niitä on raahattu kaikkialle.

Minun mielestäni tuollaista vauhtilomaa ei edes pitäisi harkita, jos lapset ovat alle kouluikäisiä ja kouluikäistenkin kohdalla pitäisi miettiä, kenen vauhdissa nyt pysytään.



Ihmiset ovat erilaisia, ja toisille sopii enemmän puuhaa lomalla ja toisille vähemmän. Mutta se puuha itse tarkoituksena siksi, että kun muutkin tai kun muuten lapset eivät nauti, on mielestäni kummallista perustelua. Tärkeintä lomassa on kiireetön yhdessäolo ja perheenä tekeminen. Jokaisen pitäisi kyetä lataamaan niitä akkuja itselleen sopivalla tavalla eikä vain sen yhden vauhtiaikuisen tavalla. Vauhtiaikuisenkin pitäisi miettiä hyvin tarkkaan, mitä hän nyt pakenee. Tuollainen suorittaminen lomalla (siis mitä monet juuri tekevät töissä) tuo vääjäämättä mieleen pakenemisen. Onko kotona ongelmia? Eikö parisuhde kanna? Huono omatunto jonkin suhteen?



Aika harvalla tässä lomailukuviossa oli mukana sukulaiset ja nimenomaan ne isovanhemmat. Paetaanko pois, jotta vaan ei tarvitsisi auttaa?



Jatkuvan reissaamisen ja suorittamisen negatiiviset vaikutukset:

- ekologisuus kaukana

- kotona hommat kasaantuvat ja on entistä kiireisempää kuin arki alkaa

- ei ehditä kuunnella perheenjäseniä

- elämykset tulevat kuin elokuvissa peräjälkeen valmiiksi annettuina. Ei ehditä pureksia yhtä kun jo seuraava tulee

- Lapset saavat täysin vääristyneen kuvan akkujen lataamiseesta ja perheen yhdessäolosta

- lasten oppiminen jatkuvaan viihdytykseen. Köyhdyttää mielikuvitusta

- Kodin ja kotielämän väheksyminen ja tottuminen aktiiviseen suorittamiseen ja suorituskeskeiseen elämään myös vapaa-aikana ja lomilla

- Oman persoonallisen rytmin katoaminen



En väitä, etteikö lomalla pitäisi tehdä jotain. Tietenkin pitää. Lapset haluavat niitä elämyksiä, ja mitä isompia lapsia, sen isommat elämykset he haluavat. Mutta aika monelle alle kouluikäiselle riittää uimaranta, pyöräily jäätelökiosille, sukulaisvierailut ja kodin pihamaan tutkiminen. Meidän 5-vuotias on innoissaan mansikoiden ja marjojen ja tomaattien kasvussa ja niitä kastellaan ja jokainen kypsä marja poimitaan silmät sädehtien Eihän nyt joka päivä voi olla tämänkaltainen, mutta mitään elämää suurempia huvipuistovempaimia ei tarvita. Todistaahan sen jo sekin, että monille lapsille jää reissusta mieleen jotain ihan muuta kuin se itsetarkoitus.



En tiedä, olenko nyt pilannut pikkukoululaiseni elämän, mutta meidän perheessämme (lapset 7v, 5v ja 2v)elämyksiä odotetaan ja suunnitellaan kauan. Kesälomaan kuuluu aina yksi lapsikohde. Viime vuonna se oli Muumimaailma, tänä vuonna meille tulee itse asiassa kaksi kohdetta eli lähellä Korkeasaari ja kaukana kylpyläloma Turussa. Ulkomaille emme matkusta tänä vuonna. Talvella olimme viikonlopun Tallinnassa ja viime syksynä käytiin Italiassa.



Muun ajan kesälomaa vietämme kotipihassa, uimarannalla, retkeilemällä metsässä eväiden kanssa ja sukulaisten luona vierailemassa. Lasten kavereita tulee kylään ja serkut tulevat hiukan pidemmäksikin ajaksi hoitoon. Mummoja käydään tapaamassa ja mummolan pihassa on aina paljon tutkittavaa. Toisen mummon mökillä ollaan muutama päivä saaristossa.



En siis tuomitse kaikkea matkustamista enkä virikkeiden tarjoamista lapsille. Tuomitsen sen ajatuksen, että lapset tarvitsevat jatkuvaa viriketulvaa kesälomalla, kun taas esimerkiksi talvisin tuomitaan kaikki mammat, jotka ne lapsensa laittavat päivähoitoon virikkeitä saamaan. Joku jopa laittoi tuon ikärajan 3 vuotta, että sen täyttänyt näitä virikkeitä sitten tarvitsee. On naurettavaa olla virikeasioissa yhtä mieltä talvella, ja kesällä sitten muuttaa kantaansa kokonaan. Ne lapset eivät tarvitse sitä jatkuvaa viriketulvaa kesät talvet. Toki jotain kivaa kesälomahommaa, varsinkin koululaiset, joiden loma on niin pitkä. Mutta edelleenkin korostan, että koko kesälomaa ei tarvitse pitää ohjelmoituna. ASiantuntijatkin suosittelevat sitä perheen yhdessäoloa ihan rauhassa eikä jatkuvaa ramppaamista maailman turuilla.



Koettakaapa rentoutua!

kaikilla festareilla ja muissa tapahtumissa, kun olivat isällään. Nyt ovat tulossa kotiin ja alkaa rauhallisempi viikko, pestään mattoja ja siivoillaan ulkovarastoja jne. Sikäli mikäli lapset näihin osallistuvat, kun tykkäävät olla kavereittensakin kanssa. ap

että Kreikassa ja mökillä yleensä nimenomaan rentoudutaan...



Ja kaikilla ei ole isovanhempia. Ja ne sukulaiset ei välttämättä ole paikalla, vaikka me olisimmekin täällä kotona kökkimässä...



Ja nää "mummolan pihassa on tutkittavaa" -jutut on suorastaan jo tragikoomisia.



108

että Kreikassa ja mökillä yleensä nimenomaan rentoudutaan...

Ja kaikilla ei ole isovanhempia. Ja ne sukulaiset ei välttämättä ole paikalla, vaikka me olisimmekin täällä kotona kökkimässä...

Ja nää "mummolan pihassa on tutkittavaa" -jutut on suorastaan jo tragikoomisia.

108

RENTOUDUTAAN ja huomioidaan lapset, kotona se on jo kotitöiden (ja töidenkin läheisyyden) takia paljon vaikeampaakin välillä :) Ei tainnut olla kovin mietitty kritiikki-puheenvuoro. ap

että Kreikassa ja mökillä yleensä nimenomaan rentoudutaan... Ja kaikilla ei ole isovanhempia. Ja ne sukulaiset ei välttämättä ole paikalla, vaikka me olisimmekin täällä kotona kökkimässä... Ja nää "mummolan pihassa on tutkittavaa" -jutut on suorastaan jo tragikoomisia. 108

niillä lomilla ykkösasia on, ja reissussa on helpompi rentoutua kun ei ne kodin loputtomat rästityöt ole koko ajan nenän edessä.

Meillä on mummolat isojen kaupunkien keskustoissa. Kaikenlaista tutkittavaa niiltäkin pihoilta varmasti löytyisi ;)

Minun mielestäni tuollaista vauhtilomaa ei edes pitäisi harkita, jos lapset ovat alle kouluikäisiä ja kouluikäistenkin kohdalla pitäisi miettiä, kenen vauhdissa nyt pysytään.

Ihmiset ovat erilaisia, ja toisille sopii enemmän puuhaa lomalla ja toisille vähemmän. Mutta se puuha itse tarkoituksena siksi, että kun muutkin tai kun muuten lapset eivät nauti, on mielestäni kummallista perustelua. Tärkeintä lomassa on kiireetön yhdessäolo ja perheenä tekeminen. Jokaisen pitäisi kyetä lataamaan niitä akkuja itselleen sopivalla tavalla eikä vain sen yhden vauhtiaikuisen tavalla. Vauhtiaikuisenkin pitäisi miettiä hyvin tarkkaan, mitä hän nyt pakenee. Tuollainen suorittaminen lomalla (siis mitä monet juuri tekevät töissä) tuo vääjäämättä mieleen pakenemisen. Onko kotona ongelmia? Eikö parisuhde kanna? Huono omatunto jonkin suhteen?

Aika harvalla tässä lomailukuviossa oli mukana sukulaiset ja nimenomaan ne isovanhemmat. Paetaanko pois, jotta vaan ei tarvitsisi auttaa?

Jatkuvan reissaamisen ja suorittamisen negatiiviset vaikutukset:

- ekologisuus kaukana

- kotona hommat kasaantuvat ja on entistä kiireisempää kuin arki alkaa

- ei ehditä kuunnella perheenjäseniä

- elämykset tulevat kuin elokuvissa peräjälkeen valmiiksi annettuina. Ei ehditä pureksia yhtä kun jo seuraava tulee

- Lapset saavat täysin vääristyneen kuvan akkujen lataamiseesta ja perheen yhdessäolosta

- lasten oppiminen jatkuvaan viihdytykseen. Köyhdyttää mielikuvitusta

- Kodin ja kotielämän väheksyminen ja tottuminen aktiiviseen suorittamiseen ja suorituskeskeiseen elämään myös vapaa-aikana ja lomilla

- Oman persoonallisen rytmin katoaminen

En väitä, etteikö lomalla pitäisi tehdä jotain. Tietenkin pitää. Lapset haluavat niitä elämyksiä, ja mitä isompia lapsia, sen isommat elämykset he haluavat. Mutta aika monelle alle kouluikäiselle riittää uimaranta, pyöräily jäätelökiosille, sukulaisvierailut ja kodin pihamaan tutkiminen. Meidän 5-vuotias on innoissaan mansikoiden ja marjojen ja tomaattien kasvussa ja niitä kastellaan ja jokainen kypsä marja poimitaan silmät sädehtien Eihän nyt joka päivä voi olla tämänkaltainen, mutta mitään elämää suurempia huvipuistovempaimia ei tarvita. Todistaahan sen jo sekin, että monille lapsille jää reissusta mieleen jotain ihan muuta kuin se itsetarkoitus.

En tiedä, olenko nyt pilannut pikkukoululaiseni elämän, mutta meidän perheessämme (lapset 7v, 5v ja 2v)elämyksiä odotetaan ja suunnitellaan kauan. Kesälomaan kuuluu aina yksi lapsikohde. Viime vuonna se oli Muumimaailma, tänä vuonna meille tulee itse asiassa kaksi kohdetta eli lähellä Korkeasaari ja kaukana kylpyläloma Turussa. Ulkomaille emme matkusta tänä vuonna. Talvella olimme viikonlopun Tallinnassa ja viime syksynä käytiin Italiassa.

Muun ajan kesälomaa vietämme kotipihassa, uimarannalla, retkeilemällä metsässä eväiden kanssa ja sukulaisten luona vierailemassa. Lasten kavereita tulee kylään ja serkut tulevat hiukan pidemmäksikin ajaksi hoitoon. Mummoja käydään tapaamassa ja mummolan pihassa on aina paljon tutkittavaa. Toisen mummon mökillä ollaan muutama päivä saaristossa.

En siis tuomitse kaikkea matkustamista enkä virikkeiden tarjoamista lapsille. Tuomitsen sen ajatuksen, että lapset tarvitsevat jatkuvaa viriketulvaa kesälomalla, kun taas esimerkiksi talvisin tuomitaan kaikki mammat, jotka ne lapsensa laittavat päivähoitoon virikkeitä saamaan. Joku jopa laittoi tuon ikärajan 3 vuotta, että sen täyttänyt näitä virikkeitä sitten tarvitsee. On naurettavaa olla virikeasioissa yhtä mieltä talvella, ja kesällä sitten muuttaa kantaansa kokonaan. Ne lapset eivät tarvitse sitä jatkuvaa viriketulvaa kesät talvet. Toki jotain kivaa kesälomahommaa, varsinkin koululaiset, joiden loma on niin pitkä. Mutta edelleenkin korostan, että koko kesälomaa ei tarvitse pitää ohjelmoituna. ASiantuntijatkin suosittelevat sitä perheen yhdessäoloa ihan rauhassa eikä jatkuvaa ramppaamista maailman turuilla.

Koettakaapa rentoutua!

Tämä oli hyvä kirjoitus. Vaihtoehdot eivät ole siinä, että juostaan tukka putkella happeningista toiseen tai maataan kotisohvalla ja tilataan pizzaa kotiin jos on rahaa. Terve lapsi yleensä keksii ihan itsekin tekemistä, jos edes jotain mahdollisuutta annetaan. Eli jos asutaan kerrostalossa, mennään puistoon tai rannalle ja leluja mukaan. Tai jos asutaan omakotitalossa, avataan ovi lukosta, jotta lapsi pääsee ulos. Tottakai aikuisen tarvitsee kiinnostua lapsen ihmeellisistä ötökkälöydöistä jne, mutta mitään huimaavaa ohjelmaa ei joka päivälle tarvita. Silloin tällöin on kiva käydä jossain huvipuistossa tms., mutta esim. yksi tällainen superpäivä riittää monille lapsille.

Paljon on kiinni lapsestakin. Jotkut tykkäävät enemmänkin menosta, toiset eivät. Monelle lapselle luksusta on jo se, että saa puuhailla vanhempien kanssa niitä ihan tavallisia asioita. Aina ei tarvitse ajatella kauhean lapsilähtöisesti, koska lapset eivät halua vain heille räätälöityä toimintaa, vaan juuri ns. oikeiden asioiden toimittaminen (kaupassakäynti, kodista huolehtiminen) tuntuu lapsista hyvältä ja tärkeältä.

Sivusta olen seurannut yhtä perhettä, jossa kaikki pyörii lasten ehdoilla ja ajatus on, että pelkkään oleiluun tylsistyy samantien. Kaksi isompaa lasta sopeutui tähän, kolmas ei. Pienenä hän itki ja valitti väsymystä, ja vanhemmat koettivat vain keksiä uutta tekemistä. Sittemmin lapsi on alkanut sopeutua, mutta myös aikuiset ovat hidastaneet tahtia. Mikä sopii yhdelle, ei ehkä sovikaan toiselle.

Ehkä Suomessa on lyhyen kesän takia viety liiallisuuksiinkin ajatus, että kesästä on otettava kaikki irti - vaikka hampaat irvessä. Kyllä kesälläkin voi välillä leikkiä sisällä :)

.

Ja nää "mummolan pihassa on tutkittavaa" -jutut on suorastaan jo tragikoomisia.

108

Rupesinpa miettimään, mitä meidän mummolan pihassa on ja olisiko siellä tulevaisuudessa meidän muksulle tutkittavaa... No ei siellä ole muuta kuin traktori, uimapaikka, kukkia, pensaita, puita, iso keinu, riihi, lato, navetta, pihakaivo, erilaisia työkoneita... Eläimiä siellä ei ole ollut enää vuosikymmeniin. Meillä ei pääse täällä kaupunkiasunnolla traktorin kyytiin eikä uimapaikkaa ole lähellä, joten en keksi muuta eroa. Eli kyllä maaseutupiha on ihan eri juttu kuin kaupunkipiha.

kun ei ne mummolat ole aina edes maalla.



Ja me asutaan Helsingissä omakotitalossa ja täällä on suunnilleen ihan kaikki, mitä maaltakin voit talon pihasta löytää. Paitsi kyykäärmeitä.



Ja kun meillä on jo oma mökki, sieltä löytyy ne loputkin jutut - ja naapurin sikatilalta eläimet ja traktori ja toisen naapurin hevoshaasta jopa ratsu alle.

kun ei ne mummolat ole aina edes maalla.

Ja me asutaan Helsingissä omakotitalossa ja täällä on suunnilleen ihan kaikki, mitä maaltakin voit talon pihasta löytää. Paitsi kyykäärmeitä.

Ja kun meillä on jo oma mökki, sieltä löytyy ne loputkin jutut - ja naapurin sikatilalta eläimet ja traktori ja toisen naapurin hevoshaasta jopa ratsu alle.

Voiko siellä Helsingissä meidän murrosikäiset pojat esimerkiksi metsästää turvallisesti? Onko metsää tarpeeksi, ettei ammu kerrostalon ikkunoita hajalle? Kysyn, kun en Helsingissä asu. Lentokoneesta katsottuna kyllä Helsinki on pieni kaupunki ja metsää on, mutta mikä on fakta?

möllöttelyä, sitten on keksitty taas jotain. Lapset paljon mökkeilleet isänsä kanssa, joten on varmasti ne luonnonasiatkin tutkittu ja kaverit on tosi tärkeitä, joten aikaa on varattu heillekin. Ihana loma! :) ap

enkä hyväksy metsästämistä muutenkaan.



Ja miksi muuten teillä vain pojat metsästää? Oletko sovinisti?

Pihoilla ei ole sen kummemmin "tutkittavaa" kuin omalla kerrostalopihallammekaan.

Ja noita puistoreissuja kun on tehty joka jeesuksen päivä siitä lähtien kun lapset ovat osanneet kontata, niin onhan se nyt mukava kesällä puuhata jotain muuta. Vanhemmat ainakin piristyvät vaihtelusta, mikä toivottavasti heijastuu lapsiinkin. Meillä kyllä 1- ja 4-vuotiaat ovat olleet silminnähden riemuissaan, kun ovat päässeet uusiin puistoihin ja pois kotiympyröistä.

Emme käsittääkseni "pakene" yhtään mitään - korkeintaan kotihommia ja yleistä tylsistymistä.

vaan ajatusta, että lasten pitää päästä elämyksestä toiseen ja loma pitää ohjelmoida alusta loppuun tai on jollakin tapaa laiska tai vajaa vanhempi.



Mummolan piha nyt sattuu olemaan meillä tosi tärkeä. Toinen mummola on metsässä, vaikkakin omakotitaloja onkin tien varrella useita. Mustikkametsälle pääsee ja itse pihapiiristä löytyy pikkutraktori, lampi, keinut, trampoliini, vino pino marjapensaita, omenapuita, puuvajaa ja tavallista vajaa, sopivia kiipeilypuita, perunamaa jne. Toinen mummola on Helsingissä ja pihapiiritä löytyy marjapensaita ja omenapuita, kukkaistutuksia, puro, pihakeinu, lapsille kahluuallas ja ne kivat lelut, joita kotona ei ole. Lisäksi Helsingin mummolasta pääsee tien vastapäiselle ihanalle leikkikentälle, ja bussit jyrähtelevät ohi läheisellä tiellä. Erityisesti meidän 2-vuotiaalle todellinen ihme!



Tietenkään kaikille se piha ei ole kiinnostava. Jos on samanlaisia puita ja pensaita väärällään joka talossa, niin eihän se lapsia kiinnosta. Mutta oletus, että lapsia ei kiinnosta jonkun toisen piha, on väärä. Aika monta alle kouluikäistä kiinnostaa se uusi puisto, uimaranta tai piha. Täytyy olla todella elämyksiin totutettu alle kouluikäinen, jos ei löydä puuhaa tai ihmeteltävää uudenlaisesta puistoympäristöstä. Edelleenkin olin sitä mieltä, että jokaiselle perheelle löytyy ne omat mieleiset tekemisensä, mutta että lähtökohtaisesti on väärin olettaa, että lapsi tarvitsee jatkuvaa ohjelmointia, menoa ja meininkiä loman läpeensä. Koska ei tarvitse. Ei se lapsi tarvitse yllättäen lisävirikkeitä, jos ei niitä talvellakaan tarvitse. On kiva tehdä lomalla jotain ylimääräistä ja hauskaa, on se sitten ulkomaanmatka tai mökkireissu tai jokin kiva lapsiperhekohde. Mutta se, että neljän viikon loma ohjelmoidaan tapahtumasta toiseen siksi, kun niin kuuluu tehdä tai lapset tylsistyvät, on väärä oletus. Jos lapsenne tylsistyvät, vaikka lomalla on oltu viikko mökillä ja toinen viikko etelän kohteessa, on jotain tosi pahasti pielessä.



Kritiikkini siis on tarkoitettu siihen ajatukseen, että lomalla on oltava puuhaa ja menoa lähes koko ajan, ei kenenkään yksittäisiin lomanviettotapoihin. Ja kyllä, hiukan surettaa, jos lapset eivät löydä mummolasta mitään uutta puuhaa. Meillä löytää, vaikka mummoloissa käydään vähintään kaksi kertaa kuussa koko vuoden.



Minäkin suunnittelen mielelläni loman aikana, mitä kaikkea puuhaammekaan, mutta meille tosiaan riittää Korkeasaarireissun ja kylpyläloman lisäksi mummola-vierailut, uimarantaretket, metsäretket grillaamisineen, ystävien vierailut ja pari pientä mökkireissua sekä kotipihalla nysvääminen. Hyvin rentoudutaan näin, ja ne muutamat elämykset ovat sitäkin arvokkaampia, ja niitä on kiva muistella ja kertoa muillekin.

vanhempia ei kiinnostanut viedä minua minnekään! Kyllä se kotipiha alkoi aika pian käydä kypsäksi!



Kukaan ketjussa ei ole sanonut, että koko 4 viikkoa mennään paikasta paikkaan! Monihan sanonut, että huilaavat pari päivää kotona välillä. Aivan pienet lapset viihtyvät omassa pihassa kesällä, mutta vanhemmat lapset kaipaavat varmasti muutakin puuhaa, edes sitä yhtä Lintsin reissua!