Oletko saanut jossain aivan järkyttävän huonoa palvelua?
Kommentit (673)
Mikkelin Sotka-huonekaluliikkessä oli aika törkeää palvelua.
Ostin ns. toimistotuolin ja kotona kun kokosin sitä, huomasin että kaasujousi oli rikki. Vein tuolin takaisin liikkeeseen, vanhempi naismyyjä alkoi syyttämään minua, että olin antanut lasten rikkoa tuolin. (Olin lapseton silloin) Seuraavaksi syytettiin osaamattomuudesta koota tuoli ja lopuksi myyjän mielestä olin tahallani muka rikkonut sen..Pitkän väännön jälkeen myyjä suostui tilaamaan uuden osan tuoliin takuun kautta. Enpä ole ko. liikkeeseen uudestaan mennyt.
Lähin apteekki: Menin apteekkiin ja otin jonotuslapun tiskille. Siinä oli yksi mummeli palveltavana, mutta monta tiskiä miehittämättä. Odotin ja odotin. Apteekissa oli tuon palvelevan myyjän lisäksi 3 muuta naista, jotka vaan katsoi mua ja jutteli keskenään. Ketään muuta asiakasta ei ollut kuin minä ja tuo mummo. Eivät sitten voineet avata mulle toista palvelupistettä...
on legendaarisen huono palvelu. Ne, jotka asuvat täälläpäin, tietävät varmasti mistä kaupungista ja mistä paikasta on kyse...
Menin hammaslääkäriin hoitamaan pari hammasta,mutta koko ajan sain kuulla kommenteja painostani(en edes ollut lihava) ja kuinka pitäisi jättää herkut kokonaan pois,jotta voisin laihtua.
Kesken ruokailun käydään kysymässä, että onko kaikki hyvin, jne jne. Ei Suomessa vaan!
Olimme silloin nuoria, alle 25v, meillä oli kaksi lasta ja kolmas tulossa ja haluttiin ostaa farmari-auto.Ensin varmistettiin rahoitus ja eikun kaupunkiin autokaupoille. Löydettiinkin sopiva, vähän käytetty, ei halvimmasta päästä mutta ei uuden hintainenkaan, rahat siis oli että kaupat olisi voitu tehdä samantien. Kysymään sitten myyjältä että josko koeajolle päästäisiin, katseli meitä päästävarpaisiin ja sanoi että on nyt tuommonen kurakeli niin kallista pesettää autoa huvikseen ajelijoiden takia niin ei anneta koeajoon jos ei todella tarkoitus ostaa. Tietenkin olisimme voineet selittää että ihan todellakin aiomme ostaa mutta sen verran kiehahti että sanottiin että eipä sitten mitä, jatketaan matkaa. Seuraavassa liikkeessä meille oikein tarjottiin autoja koeajoon:) Ja löytyi sitten hyväkin.
autoliikkeet eivät anna autoja koeajoon kurakelillä. jotkut antavat, kaikki eivät.
kummallista että useassa viestissä "huonoa palvelua"
on se että myyjä ei kerkeä tulla kassalle/palvelemaan. kai ymmärrätte että kun asiakkaita on monta, ei myyjä yksinkertaisesti kerkeä katsoa kuka nyt oli ensin, vaan se saa palvelua joka sitä tulee vaatimaan. jos on hiljaista, myyjä kyllä menee silloin kassalle/kysymään tarvitseeko joku apua.
tv. myyjä ja kiireinen sellainen
Ei voi sanoa, että huonoa palvelua, mutta aika mielestäni tökerösti kumminkin. Oltiin äitini kanssa tulossa pois naisten vessasta ja se oven aukaisia mikä siinä ylhäällä on lähti irti ja siinä pystyssä oleva naula oli 5 sentin päässä meikäläisestä, eli melkein mun päässä. Noh, mies tarjoilija tuli sitten paikan päälle kun sanoin asiasta, että kannattais ehkä tarkistaa tollaset jutut ja muutenkin, mies totesi vaan että voi voi ja lähti paikalta pois. Me oltiin siinä vaiheessa jo ehditty tilamaan, mutta sinne ei jääty, todettiin kassalla, että kiitos vaan tästäkin palvelusta ja lähdettiin pois.
Ehkä tossa tehtiin tökerösti, mutta eipä näyttänyt tarjoilijaa kiinnostavan jos asiakkaalle olisi sattunut jotain. Pääasia tietty on, että ei sattunut ja jälkeenpäin vähän harmittaa, että eihän se niitten muitten tarjoilijoitten vika ollut ja oltais vaan syöty ruuat siellä loppuun.
rakensimme taloa ja olimme ostaneet K-Raudan kautta talopaketin ja sen lisäksi kaikkea mahdollista tavaraa sieltä, niin, että olimme "kantaneet sinne rahaa" ehkä noin 70 000 e:n arvosta, urakka alkoi olla loppusuoralla ja etsinnässä oli alumiinin värinen huuva (ei meinannut löytyä mistään, joten hinnalla ei ollut niin väliä, pääasia, että olisi löytynyt) sekä sellaiset suihkunpitimet ilman "hissiä". Olin mieheni kanssa liikkeellä ja myyjä sitten kysyi, että mitäs etsitään, niin sanoin, että huuvaa, johon tämä: "Ja vissiin kaikista halvin mahdollinen?". Sanoin sitten vaan, että ei ole hinnalla väliä, kunhan on alumiinin värinen. En sitten tiedä, näytimmekö ihan köyhiksiltä. Lopulta hän muistaakseni lupasi selvittää löytyykö sellaista, mutta suihkun pitimistä sanoi heti, ettei sellaisia ole olemassakaan ja nauroi ivallisesti päälle..seuraavana päivänä menimme uudelleen, tilasimme toiselta myyjältä huuvan sekä ne pitimet, molempia löytyi.
tytötteli mua. On toki tietyissä tilanteissa ok, että pidetään nuorena tm, mutta tuolloin se ei sopinut. Teini sai varoituksen pomoltaan, kun olin ilmoittanut asiasta.
nainen 35v
Olimme koko perheen kanssa etsimässä perheasuntoa. Välittäjä ei vilkaissutkaan minua koko esittelyn aikana. Ohitti tervehdysyritykseni. Miestäni tervehti kädestä ja esitteli koko hoidon hänelle maireasti hymyillen.
Ei ostettu, ja kokemus oli niin törkeä, että koko kohteesta jäi paska maku suuhun, vaikka oikeasti olikin mahdollisesti meille sopiva ja kiinnostava. Samoin jäi koko firmasta ja tässä se huono kello sitten kauemmas kuuluu.
Naisvälittäjä kyseessä.
tai muuten selkeästi kiire, mutta jos JONOSTA valitaan autettavaksi joku muu kuin siinä ensimmäisenä oleva, niin kyllähän se on selvä viesti siitä, että kuka ei ko. paikkaan ole tervetullut.
Ja muutenkin ihan tervehdys, tai huikkaus, että tulee hetken päästä, tekee jo ihan eri vaikutelman.
kassalla oli päivisin semmoinen niin nyrpeä ja nyreä vanhempi nais henkilö kassalla töissä että olisi useasti tehnyt mieli lärppästä eväät sen tädin nassuun.
Nenä pystyssä, ei osaa sanoa edes "hei" tai jos häneltä jotain erehtyi kysymään niin tuli tiuskintaa ja mutinaa vastaukseksi.
En tiedä onko ko.henkilö enää tuolla töissä, mutta mieleen on jäänyt
Isäni kuoltua halusin lopettaa hänen nimissään olevan puhelinliitymän.
Aspa:Teidän pitää pyytää liittymän omistajalta valtakirja liittymän sulkemista varten.
Minä: Liittymän omistaja on kuollut. Riittääkö perunkirja tms?
Aspa: Ei, ilman liittymän omistajan valtakirjaa liittymää ei voi sulkea.
Minä: Liittymän omistaja on kuollut. Mistä minä sen valtakirjan saan?
Aspa kärsimättömänä: Valitettavasti liittymää ei sitten voi sulkea ilman liittymän omistajan lupaa? Muutenhan kuka vaan voi sulkea toisten liittymän.
Meinas mennä jo hermo kun näennäiesti ystävällinen aspa ei kuunnellut asiakasta. Oli pakko pyyttää siirtämään puhelu toiselle asiakspalvelijalle
Joissakin apteekeissa kailotetaan kovaäänisesti asiakkaan lääkkeiden ohjeet ja vaivat. Erityisen kiusallista tämä on pienissä apteekeissa, joissa ei ole erillisiä luukkuja (kuten suurissa Yliopiston Apteekeissa), vaan ainoastaan yksi tiski jolla kaikki reseptilääkkeitä hakevat norkoilevat. Ei todellakaan ole mukavaa, jos farmaseutti alkaa siinä kaikkien kuullen kailottaa: "OTAT SITTEN KAKSI PERÄPUIKKOJA PÄIVÄSSÄ, JA KYNSISIENILÄÄKKEEN KERRAN PÄIVÄSSÄ. JA JOS VATSA MENEE RIPULILLE TAI ALKAA PIERETTÄÄ, NIIN SITTEN OTAT TÄSTÄ PUTELISTA."
Ymmärrän kyllä, että farmaseutit ovat lain puolesta velvoitettuja kertomaan lääkkeistä, mutta sen voisi tehdä paljon hienovaraisemminkin, esim. nostaa lääkepakettia asiakkaan silmien ulottuville tai vaikka sanoa lääkkeen nimen hiljaisella äänellä. Ei niitä vaivoja tarvitse siinä kaikkien kuullen kailottaa.
Yleensä se ostajan asenne ratkaisee. Ei paljon kiinnosta palvella, jos joku on sitä mieltä, että kaikesta pitää saada alennusta milloin milläkin verukkeella tai jos asiakas käyttäytyy itse töykeästi joko asiakaspalvelijaa tai muita asiakkaita kohtaan.
se vaan on niin että asiakasta kannattaa kohdella hyvin ja kohteliaasti, vaikka olisi millainen sitruuna. Koska juuri ne sitruunat levittävät sitten sitä huonoa asiakaspalvelukokemustaan maailmalle. Ihan aloittelijan moka olettaa, että tälläisestä asiakkaasta ei tarvitse välittää ja kohdella häntä ylimielisesti. Monesti tälläisen asiakkaan saa jollain pienellä jutulla tyytyväiseksi jonka jälkeen on molemmilla hyvä mieli.
ilmeisesti olin liian keski-ikäinen kolmen lapsen väsähtänyt lösähtänyt äiti ;)
Myyjä ei oikein ymmärtänyt kysymystä kassalla ja vastasi kuin idiootille naama ankeassa väännöksessä,,
kreikkalaisen ystäväni kanssa. Vaatteiden kokomerkinnät eivät olleet minulle tuttuja, joten ystäväni kysyi lähellämme itseään kokovartalopeilistä ihastelevalta myyjältä, että mikä olisi minulle oikea koko. Myyjä vilkaisi minua peilin kautta, totesi ylimielisesti, että "en tiedä, iso" (olin kaiketi kreikkalaisittain iso, 174 cm ja 65 kg) ja jatkoi peilille keimailemista. Eipä huvittanut ostaa ko. liikkeestä mitään.
Suomalaisittain tämä kuulostaa tökeröltä, mutta monissa maissa on yleisesti hyväksyttyä huudahtaa esim. sukulaiselle, kun nähdään pitkästä aikaa: "Oletpa lihonut!" En tiedä, onko näin Kreikassa, mutta ainakin Espanjassa tätä harrastetaan eikä sitä pidetä mitenkään kovin loukkaavana. Voi siis olla, ettei myyjä tarkoittanut sanojaan kovin pahalla, mutta ei osannut ottaa huomioon kulttuurienvälisiä eroja. :) Mutta joo, ymmärrän pahan mielesi, jotain tilannetajua pitäisi olla ja jos turisteja palvelee, pitäisi ehkä vähän ottaa selville eri maiden tavoista.
vaan myyjän ylimielisestä asenteesta ja siitä, että hän oli enemmän kiinnostunut itsensä peilaamisesta, kuin asiakkaiden palvelemisesta.
kahvilla. Tiskille päästyään myyjä läväytti lapun nenän eteen jossa luki, että ei palvella suomeksi. Suhteellisen härskiä, kun ajatellaan kuitenkin missä maassa ollaan, oli alue kuinka ruotsinkielistä tahansa.
Lähiajoilta pari tapausta:
- Lähin apteekki: Menin apteekkiin ja otin jonotuslapun tiskille. Siinä oli yksi mummeli palveltavana, mutta monta tiskiä miehittämättä. Odotin ja odotin. Apteekissa oli tuon palvelevan myyjän lisäksi 3 muuta naista, jotka vaan katsoi mua ja jutteli keskenään. Ketään muuta asiakasta ei ollut kuin minä ja tuo mummo. Eivät sitten voineet avata mulle toista palvelupistettä... 22 minuuttia odotin ja tiuskaisin niin vihaisesti kuin mahdollista asiasta. En palaa sinne enää koskaan. Menin toiseen apteekkiin ja siellä aina palvellaan nopeasti, vaikka asiakkaita oli enemmän.
Menin autokauppaan kahden pienen lapsen kanssa. Eivät halunneet sitten palvella missään mua. Teki meili huutaa keskellä lattiaa, että oikeastiko pienten lasten äidit lasten kanssa on "renkaiden potkijoita"...? Sen sijaan jokainen ovesta saapuva 18-vuotias finninaama sai heti palvelua, vaikka aika paljon todennäköisempää on, että minä olen se tosiostaja. Lopulta yhdessä kaupassa hain takahuoneesta myyjän, joka naureskeli mulle keksittyäni, mistä penkkiä säädetään... "sinäpäs nyt insinööri olet". Vastasin kuivasti "diplomi".