Lapset eivät saa harrastaa enää urheilua ilman kilpailua.
Tältä ainakin tuntuu kun kuulee tuttavaperheiden lasten harrastuksista, jotka vievät leijonanosan vapaa-ajasta. Lasta viedään harrastukseen 3-5 kertaa viikossa, loma-aikaan on leirejä ja muuta toimintaa. Ehkä lapsi tuosta jopa nauttii, mutta silti välillä kummastuttaa vanhempien toiminta. Heille tuntuu olevan todella tärkeää, että lapsi pärjää lajissa ja lastan "piiskataan" parempiin suorituksiin ja missään nimessä harjoituksia ei voi jättää väliin.
Pidän liikuntaa ja urhelua itsekin tärkeänä, mutta meidän lapset ei moiseen rumbaan lähde mukaan. Liikuntaa harrastetaan sitten muilla keinoin jos seuroihin liittyminen tarkoittaa jatkuvaa rumbaa.
Kommentit (185)
Tuttuni poika alkoi harrastaa futista ja jo vuoden päästä poika oli todettu niin hyväksi, että valmentajat halusivat hänet mukaan kaikkiin turnauksiin ja painottivat harkkoihin osallistumisen tärkeyttä, jos haluaa kisata.
Nyt neljä vuotta myöhemmin perhe matkustaa pojan kanssa ulkomaita myöten pitkin kesää ja koko kesä menee pojan harrastuksen ehdoilla. Poika kyllä tuntuu nauttivan, koulussa on kiitettävä oppilas. En osaa sanoa, mikä on liikaa. Jos on hyvä, varmaan kannattaa sitten satsata lajiinsa.
Enkä koskaan laita lapsiani tuollaiseen rumbaan ja sitä paitsi tiedän etteivät he sitä jaksaisikaan. Pienten lasten harrastuksena kuuluu mielestäni olla leikkiminen, pää osassa. Kyllä meilläkin lapset käy satujumpassa ja pelaamassa sählyä mutta se on ihan sellaista hauskaa yhdessä oloa, tavoitteena ainoastaan liikkuminen. Ja liikkumaan heitä kannustetaankin. Ihan mahdottomaksi mennyt muutenkin lasten harrastaminen kun pitäisi 5 kertaa viikossa harrastaa ja ainakin kolme harrastusta olla sellaista mistä syntyy ns. tulosta. Kaameeta.
Se on hyvin yksilöllistä, toiset lapset tykkää, toiset ei menisi edes kerran viikossa. Jos lapsi harrastaa 5 kertaa viikossa jotain lajia, uskon, että siihen on sitten lapsellakin palava halu. Jos emme anna tällaisten hyvien ja innostuneiden pikku urheilijoiden harjoitella, ei meillä oli niitä kansallissankareitakaan tulevaisuudessa. Liika suojelukin on pahasta. kyllä urheilussa oppii pitkäjänteisyyttä ja keskittymistä, monet myös pärjäävät juuri siksi hyvin koulussa.
jopa sitä, että se koulunkäynti on tärkeällä sijalla eikä jokaikinen vuosi lapsi lähde kolme kertaa kouluajalla jollekin perheen yhteiselle lomamatkalle ja lapsen kokeita, esseitä ja muita suorituksia pitää sitten keräillä, mankua ja vonkua viime hetkillä. Mutta joskus sille lapselle se harrastus on moninkertaisesti koulua tärkeämpi ja vanhemmat kuskaavat lomakohteisiin lukuisia kertoja vuodessa aina, kun harrastuksessa on vähän helpompoi kausi. Ei se harrastus aina tee lapsesta hyvää koulunkäyjää (vaikka aika usein näin kyllä onkin). Minä säälin näitä harrastuksen tosissaan ottavia lapsia yläkouluiässä. Koulunkäynti on rankkaa ja kun siihen liitetään joka päivä se sama harrastus ja viikonloppuisin kilpailuja, on selvää, että lapsi alkaa palaa loppuun. Mietin usein, eivätkö vanhemmat vain suostu näkemään sitä. Oma lapseni aloitti 5-vuotiaana jalkapallon kerran viikossa kesällä. Lapsi oli innoissaan ja sai kulutettua energiaansa harrastukseen, jossa oli kuitenkin selkeitä sääntöjä. Olimme koko perhe innoissamme. Pian kävi kuitenkin selväksi, että 6-vuotiailla olisikin harjoitukset jo kaksi kertaa viikossa ja kouluikäisillä harrastusta olisi koko vuoden, 10-vuotiailla kolme kertaa viikossa sekä joka viikonloppu jotakin peliä tms. Harjoituksista poissaoloja ei katsota hyvällä. En ymmärrä, miksi sen yhden litmasen takia kaikki muut pikkupojat joutuvat samaan rumbaan. MInusta 6-vuotiaalle on aivan liikaa, jos harrastusta on jo kaksi kertaa viikossa. Ystäväni 6-vuotiaalla oli keväällä balettiharjoitukset joka viikonloppu sen normaalin tunnin lisäksi. Ja viikonloppuisin ne harjoitukset kestivät lähes kaksi tuntia. Edelleenkin 6-vuotiailla! On ihan ok, että harrastus sitoo myös vanhempia ja että harrastukseen panostetaan. Mutta kun se panostus alkaa olla jo aivan pienillä yli sen kiva-vaiheen, ollaan hukassa. MInusta pitäisi tunnustaa se tosiseikka, että suurin osa lapsista on pitämässä vain hauskaa ja että ne muutamat tosi lahjakkaat voisivat käydä ihan omissa ryhmissään tavallisen ryhmän lisäksi treenaamassa - vähän isompina.
Tästä monta kertaa viikossa harjoittelusta näinkin pienillä on ongelmana se, ettei sitten pysty/jaksa/ehdi harrastamaan mitään muuta. Kuitenkin lapselle olisi tärkeää liikkua monipuolisesti, mutta Suomessa ollaan sitä mieltä, että laji pitäisi pystyä valitsemaan jo suunnilleen eskari-ikäisenä ja mitään muuta harrastusta ei sitten juuri ehdi harratamaan, koska treenimäärät nousevat nopeasti jo pienilläkin moneen kertaan viikossa. Ise olisin sitä mieltä, että pitäisi päästä juurikin "harrastelemaan" monia lajeja vaikka sen kerran viikossa kutakin. Tästä nykysysteemistä on sitten se seuraus, että 10-vuotiaana ei voi enää aloittaa uutta harrastusta, ei mahdu mukaan, koska on niin eri tasolla kuin muut. Sairasta minusta. Ei ole ihme, että nuoriso notkuu kaupungilla ja dokaa, kun sen ikäisenä ei enää pääse mihinkään harrastukseen enää mukaan. Meillä on vähän samoja kokemuksia futiksesta kuin 27:lla. Ekaluokkalaiset jaettiin tasojoukkueisiin ja näitä huonompia valmentaa sitten kuka vaan jaksaa raahautua kentälle. Ja ongelma näissä yli-innokkaissa, ex-mukasuurilupaus-valmentajavanhemmissa on se, etteivät he oikeasti tiedä VALMENTAMISESTA mitään, mutta heillä kuitenkin on valta määritellä sinun lapsesi harrastamisen taso ja laatu.
miksi ihmeessä urheiluksi aina ajatellaan joukkuelajit????
Meillä muksut on on yksilölajeissa ja harkoissa käydään kun huvittaa. Kilpailla saa jos huvittaa mutta mitään pakkoa ei ole. Treeni maksut ovat suorastaan halpoja verrattuna futikseen tai lätkään. Saa mennä omalla vauhdilla ja omalla tasolla...
miksi ihmeessä urheiluksi aina ajatellaan joukkuelajit????
Meillä muksut on on yksilölajeissa ja harkoissa käydään kun huvittaa. Kilpailla saa jos huvittaa mutta mitään pakkoa ei ole. Treeni maksut ovat suorastaan halpoja verrattuna futikseen tai lätkään. Saa mennä omalla vauhdilla ja omalla tasolla...
yksilölaji sekin
"Tästä nykysysteemistä on sitten se seuraus, että 10-vuotiaana ei voi enää aloittaa uutta harrastusta, ei mahdu mukaan, koska on niin eri tasolla kuin muut"
Ja niin totta. Esim jalkkista EI PÄÄSE harrastamaan enää 10 vuotiaana, muut ryhmässä ovat jo monta vuotta edellä ja uusia ei enää edes oteta. sama juttu uinnissa, luistelussa, pesiksessä, jääkiekossa
Ihan sairasta
miksi ihmeessä urheiluksi aina ajatellaan joukkuelajit????
Meillä muksut on on yksilölajeissa ja harkoissa käydään kun huvittaa. Kilpailla saa jos huvittaa mutta mitään pakkoa ei ole. Treeni maksut ovat suorastaan halpoja verrattuna futikseen tai lätkään. Saa mennä omalla vauhdilla ja omalla tasolla...
yksilölaji sekin
Uinnissa teoriassa ymmärrän syyn (en tosin hyväksy), ryhmät joudutaan pitämään käytännön syistä pieninä, joten innokkaimmat ja parhaimmat saa treeni paikan.
Uinnissakin tosin voitaisiin perustaa tasoryhmät sen mukaan kuinka lahjakas on ja paljonko haluaa treenata.
miksi ihmeessä urheiluksi aina ajatellaan joukkuelajit???? Meillä muksut on on yksilölajeissa ja harkoissa käydään kun huvittaa. Kilpailla saa jos huvittaa mutta mitään pakkoa ei ole. Treeni maksut ovat suorastaan halpoja verrattuna futikseen tai lätkään. Saa mennä omalla vauhdilla ja omalla tasolla...
yksilölaji sekin
onko sinusta halpaa jos uinti kilpauintiryhmässä maksaa 340 eur lukukausi eli lähes 700 euroa vuodessa ???
"Tästä nykysysteemistä on sitten se seuraus, että 10-vuotiaana ei voi enää aloittaa uutta harrastusta, ei mahdu mukaan, koska on niin eri tasolla kuin muut"
Ja niin totta. Esim jalkkista EI PÄÄSE harrastamaan enää 10 vuotiaana, muut ryhmässä ovat jo monta vuotta edellä ja uusia ei enää edes oteta. sama juttu uinnissa, luistelussa, pesiksessä, jääkiekossa
Ihan sairasta
itselläni lapsi vasta tulossa siihen ikään, että "pitää" alkaa valita harrastus jos aikoo jotain tehdä. Ja on lajeja, joissa "juna meni jo" eli aloittaa olisi pitänyt 3-4 vuotta sitten (tyttö täyttä 7), näihin en tietoisesti ole tyttöäni edes ajatellut vieväni.
miksi ihmeessä urheiluksi aina ajatellaan joukkuelajit???? Meillä muksut on on yksilölajeissa ja harkoissa käydään kun huvittaa. Kilpailla saa jos huvittaa mutta mitään pakkoa ei ole. Treeni maksut ovat suorastaan halpoja verrattuna futikseen tai lätkään. Saa mennä omalla vauhdilla ja omalla tasolla...
yksilölaji sekin
onko sinusta halpaa jos uinti kilpauintiryhmässä maksaa 340 eur lukukausi eli lähes 700 euroa vuodessa ???
paljonkos tuosta menee pelkästään uimahallimaksuun ja palkjonko jää seuralle??
Tampereella lapsen uimahalli maksu on 2,50/kerta. 2.5e x 3 x 25 = 225e eli seuralle jää 115 euroa kaudelta. Tuohon taitaa vielä sisältyä uinti lisenssi. Ei seura tuolla varsinaisesti rikastuun pääse, varsinkin jos tuosta vielä maksetaan kilpailumaksut vai meneekö kisamaksut omasta pussista?
Ei se ole seurojen vika kun kunnat ja kaupungit kuppaa urheilu seuroilta budjetti vajeeseen täydennystä.
miksi ihmeessä urheiluksi aina ajatellaan joukkuelajit???? Meillä muksut on on yksilölajeissa ja harkoissa käydään kun huvittaa. Kilpailla saa jos huvittaa mutta mitään pakkoa ei ole. Treeni maksut ovat suorastaan halpoja verrattuna futikseen tai lätkään. Saa mennä omalla vauhdilla ja omalla tasolla...
yksilölaji sekin
onko sinusta halpaa jos uinti kilpauintiryhmässä maksaa 340 eur lukukausi eli lähes 700 euroa vuodessa ???
paljonkos tuosta menee pelkästään uimahallimaksuun ja palkjonko jää seuralle?? Tampereella lapsen uimahalli maksu on 2,50/kerta. 2.5e x 3 x 25 = 225e eli seuralle jää 115 euroa kaudelta. Tuohon taitaa vielä sisältyä uinti lisenssi. Ei seura tuolla varsinaisesti rikastuun pääse, varsinkin jos tuosta vielä maksetaan kilpailumaksut vai meneekö kisamaksut omasta pussista? Ei se ole seurojen vika kun kunnat ja kaupungit kuppaa urheilu seuroilta budjetti vajeeseen täydennystä.
eli kaikki jää heille !
"Tästä nykysysteemistä on sitten se seuraus, että 10-vuotiaana ei voi enää aloittaa uutta harrastusta, ei mahdu mukaan, koska on niin eri tasolla kuin muut"
Ja niin totta. Esim jalkkista EI PÄÄSE harrastamaan enää 10 vuotiaana, muut ryhmässä ovat jo monta vuotta edellä ja uusia ei enää edes oteta. sama juttu uinnissa, luistelussa, pesiksessä, jääkiekossa
Ihan sairasta
10-vuotias on lapsi ja fudis hauskaa, kunhan joku malttaa ohjata.
Muutenkin. Tarvitaan uusia tahkopihkaloita, jotka tekee kansanomaisia versioita liikuntalajeista lapsille ja aikuisille. Kunto, hei ihmiset! Ei ainainen kilpailu, vaan liikunnan ilo ja kuntoilu.
Nykyisin (niin, tilanne muuttui radikaalisti 2000-luvun aikana) ei usein sallita tavallista hauskaa hikijumppaa edes 30-40 -vuotiaille aikuisillekaan, vaan "oikea liikunta" on tiesmimmoisia personal trainereita vaativaa ja tavoitteena nyt ainakin se maratooni tai seuraava triathlon-kisa. Haloo!
Lapset altistetaan samalle kiristykselle ja pakotukselle.
Lapsi haluaa luonnostaan miellyttaa aikuista (jonka kokee suojelijakseen) ja on siksikin innokas - luonnostaan se energia suuntautuu paljon enemman hauskanpitoon ja leikkimieleen kuin puhtaaseen suorittamiseen. Ohjattu liikunta on kivaa, jos ohjaaja ei ole joku kahjojaakko kireenuppi vaan oikea kasvattaja!
miksi ihmeessä urheiluksi aina ajatellaan joukkuelajit???? Meillä muksut on on yksilölajeissa ja harkoissa käydään kun huvittaa. Kilpailla saa jos huvittaa mutta mitään pakkoa ei ole. Treeni maksut ovat suorastaan halpoja verrattuna futikseen tai lätkään. Saa mennä omalla vauhdilla ja omalla tasolla...
yksilölaji sekin
onko sinusta halpaa jos uinti kilpauintiryhmässä maksaa 340 eur lukukausi eli lähes 700 euroa vuodessa ???
paljonkos tuosta menee pelkästään uimahallimaksuun ja palkjonko jää seuralle?? Tampereella lapsen uimahalli maksu on 2,50/kerta. 2.5e x 3 x 25 = 225e eli seuralle jää 115 euroa kaudelta. Tuohon taitaa vielä sisältyä uinti lisenssi. Ei seura tuolla varsinaisesti rikastuun pääse, varsinkin jos tuosta vielä maksetaan kilpailumaksut vai meneekö kisamaksut omasta pussista? Ei se ole seurojen vika kun kunnat ja kaupungit kuppaa urheilu seuroilta budjetti vajeeseen täydennystä.
eli kaikki jää heille !
Missä mahdat asua, ettei kunta peri liikuntapaikka maksuja??? Mie en ole vielä sellaiseen kuntaan törmännyt...
Mihin noin iso summa sitten käytetään? Maksetaanko valmentajille palkaa? Maksetaanko muksujen kaikki kisamatkat? Johonkinhan tuo raha menee? Tilinpäätökset ovat julkisia, joten voit vaatia, että seura kertoo miten rahat käytetään...
Ja niin totta. Esim jalkkista EI PÄÄSE harrastamaan enää 10 vuotiaana, muut ryhmässä ovat jo monta vuotta edellä ja uusia ei enää edes oteta. sama juttu uinnissa, luistelussa, pesiksessä, jääkiekossaIhan sairasta
Tuo ei pidä paikkaansa!! Huippuseuroihin ja taitoryhmiin ei varmasti pääsekkään mutta joka paikassa on kaupunginosa joukkuieita ja puulaaki jengejä joilla on pula pelaajista. Ikään katsomatta.
niin mistä ihmeestä joku kaveriporukka saa riittävästi väkeä koolle. Edelleen olen sitä mieltä, että olisi kätevintä, että ryhmäliikuntaa olisi tarjolla myös seuroissa, jolloin siitä pääsisivät nauttimaan myös ne lapset, joilla ei ole laajaa kaveripiiriä omasta takaa.
Vertaus ennen vanhaan siksi, että ap otsikoi, että nykyään on näin ja näin. Ja toiseksi, miksi jonkun harrastajaporukan vanhempi ei voi olla se aikuinen, joka ohjaa porukkaa? Tarvitaanko siihen harrastusporukaan joku asiantuntija, vai voisivatko lapset ja nuoret ihan yksinään sitten harrastaa? Juuri tuo on ongelma myös seuroissa, että sielläkään ei ole ohjatuissa harrastuksissa tarpeeksi porukkaa, kun perheen matka tai joku illan ruokailu osuu just siihen harjoitusaikaan. Minusta urheiluseuralla on selvä merkitys siinä, että siellä tähdätään kilpailuun ja harrastustoiminta on omaehtoista. Kirjoituksestasi tulee esiin se, että juurikin vanhemmat vaativat, että lapsilla pitäisi olla kaikissa harrastuksissa joku valmentaja, mutta ei sitten itse haluta olla se valmentaja tai ohjaaja. Nykyisin on personal trainerit, ehkä myös lapsille sellaiset?
Tämä on selvästikin näitä nykyajan juttuja, joita minunkaan ei ole ihan helppo tajuta, pakko myöntää. Jos siis lapsi ei halua millään lailla tavoitteellisesti harjoitella, ja haluaa vaikkapa nyt uida kerran viikossa. Niin tähänkö nyt sitten vanhemmat kaipaavat ohjaajaa? En ihan hiffaa, anteeksi.
Mitä asiaa siinä et ymmärrä? Saat kyllä anteeksi.
Jos mun lapsi haluaa laulaa ryhmässä, niin vien hänet kuoroon ja treenit on kerran viikossa. Ei kukaan sano, että lapsen pitäisi itse koota joukko ja lasten pitäisi omaehtoisesti laulaa yhdessä.
Jos lapsi haluaa pelata wiitä, niin hän kutsuu yhden kaverin kylään ja he pelaavat yhdessä. Wii ei vielä ainakaan ole kehittynyt suuren ryhmän yhdessä tehtäväksi peliksi, vaan on enemmän pienemmän porukan juttu.
Ja liikunta taas on jotain tältä väliltä. Liikkua voi yksinkin, mutta monia lajeja harjoitetaan ihan tyypillisestikin isommassa porukassa. Ja yksilölajejakin on mukava tehdä yhdessä muiden samanhenkisten kanssa. Ehkä siinä on sitten jotain vaikeaa hiffata, mulle ei ole.
Omien lasteni ope sanoi, ettei saa poikia harjoittelemaan, ellei oli kisaa ja kilpailua joka harkoissa. Kuulemma kilpavietti on kova. ei varmaan kaikilla.
Mennään siitä missä aita on matalin. Laitetaan vaan pojat aina kilpailemaan, niin ei tarvi yrittää muita keinoja innostamiseen. Ja hommasta nauttii silloin ne parhaat. Ja ne pojat, jotka ovat vähän huonompia liikkumaan, saadaan tuolla keinolla tehokkaasti vihaamaan liikuntaa.
Juuri tuollaisten aikuisten takia tarvitaan niitä ryhmiä, joissa ei kilpailla niin paljon, vaan joissa ne ei-huiputkin voivat nauttia liikkumisesta.
Ei kukaan sano, että lapsen pitäisi itse koota joukko ja lasten pitäisi omaehtoisesti laulaa yhdessä.
Liikkua voi yksinkin, mutta monia lajeja harjoitetaan ihan tyypillisestikin isommassa porukassa. Ja yksilölajejakin on mukava tehdä yhdessä muiden samanhenkisten kanssa. Ehkä siinä on sitten jotain vaikeaa hiffata, mulle ei ole.
Todella. Kasvatus vaatii aikuiselta jonkinlaisen kutsumuksen, jos sen tarkoitus on oikeasti olla lapsen parhaaksi - ei omaksi kunniaksi tai oman egon vahvistukseksi.
Mutta kun itsellä ei ole mitään taitoja musiikissa, kuvaamataiteissa, inhoan askarteluja, liikunnassakin olen tavallisen lahjaton hyvin kapeasti lajeihin tutustunut. Eli en kyllä keksi mille seuralle tai yhdistykselle tarjoaisin intoani, kun ei oikein ole mitään sellaisia taitoja, joiden jakamisesta eli opettamisesta olisi lapsille iloa.
Meilläkin oli leirillä leiriolympialaisia 80-luvulla. Omien lasteni ope (harrastavat kerran viikossa pallopeliä) sanoi, ettei saa poikia harjoittelemaan, ellei oli kisaa ja kilpailua joka harkoissa. Kuulemma kilpavietti on kova. ei varmaan kaikilla.