Olen parempi vaimo - päivä 1

Ja siis tarkoitatko tunteja vai päiviä?

tollasta käytöstä yhtään, en miehesi enkä sun. Eihän tuossa ole mitään järkeä, puhukaa hyvät ihmiset asiat halki: aiotteko olla yhdessä vai ette ja jos aiotte niin käyttäytykää sen mukaan ja jos ette niin älkää sitten olko. Tuollaisenko parisuhteen mallin haluatte tosiaan antaa lapsillenne?



Mitä tulee äitinä olemiseen niin kai nyt normaaleja käytöstapoja voi aviovaimokin odottaa ja kaikenmaailman sikailut voi tehdä omassa yksityisyydessään. Eikä se ole mitään rajoittamista ettei halua katsella toisen paiseiden sisältöä sohvassa tai jossain.



Miksi ylipäätään olette yhdessä jos sinun pitää väkisin raahata miehesi tekemään jotain ja hänestä kotona on vaan paskaa? Ei oikein tunnu antavan kummallekaan mitään tuo tilanne?

Mitäs jos alkaisit kohdella miestäsi välinpitämättömän reippaasti tyyliin "Ai jaa, sä menet taas tänään, onpa harmi kun suunniteltiin just lasten kanssa uimarannalle menoa. No joku toinen kerta. Pidä hauskaa, me ainakin pidetään. Moikka" ja sitten jatkat iloisena sitä mitä olitkaan tekemässä.



Tiedän, että on vaikeaa, mutta kuulostat ehkä vähän ripustautuvalta vaimolta. Olen itsekin sellainen, mutta yritän kovasti tiedostaa tämä tapa ja toimia toisella lailla.



Pidä kuitenkin omista menoistasi kiinni. Eli huikkaat perään vielä, että: "Ai niin, älä unohda mun tyttöjen iltaa/lenkkiä huomenna". Pidä kiinni omasta oikeudesta toteuttaa omia juttujasi.



Löydä elämänilo jostain muualta kuin miehen kanssa yhdessä olosta. Usko pois, voit olla tosi onnellinen ilman miestäsi. Jos onnesi riippuu siitä mitä hän milloinkin päättää tehdä, tulet vain riippuvaisemmaksi miehestä ja saatat kadottaa itsesi häneen. Tsemppiä!

tarkoitus nimenomaan on tehdä miehelle mukava olo, että tahtoisi olla kotona. Se vain ei ole helppoa tässä tilanteessa. Ja juuri sitä yritän opetella.



Minun mielipiteeni (vaikka koitan olla nyt avarakatseinen) on se että mies on saanut happea oltuaan viimeiset 5 viikonloppua poissa kotoa. Hänellä on huomenna illalla oma meno. Ja koska tämä ilta oli ensimmäinen ja ainoa pitkään aikaan, jonka olisimme viettäneet yhdessä pahoitin oikeasti mieleni kun mies on ilman muuta menossa jälleen muualle.



En osaa olla kovin kiitollinen siitä että hän tuli nyrpeänä nukkumaan sohvalle yöllä. Kun ei saa mitään hyvää sitä on todella vaikea antaa.



Olisi tietysti ollut ideaalia olla iloisena vastassa ja halata ja ehdottaa leffaa.. mutta meni nyt pieleen tämä itseni ylitys.



ap

tarkoitus nimenomaan on tehdä miehelle mukava olo, että tahtoisi olla kotona. Se vain ei ole helppoa tässä tilanteessa. Ja juuri sitä yritän opetella.

Minun mielipiteeni (vaikka koitan olla nyt avarakatseinen) on se että mies on saanut happea oltuaan viimeiset 5 viikonloppua poissa kotoa. Hänellä on huomenna illalla oma meno. Ja koska tämä ilta oli ensimmäinen ja ainoa pitkään aikaan, jonka olisimme viettäneet yhdessä pahoitin oikeasti mieleni kun mies on ilman muuta menossa jälleen muualle.

En osaa olla kovin kiitollinen siitä että hän tuli nyrpeänä nukkumaan sohvalle yöllä. Kun ei saa mitään hyvää sitä on todella vaikea antaa.

Olisi tietysti ollut ideaalia olla iloisena vastassa ja halata ja ehdottaa leffaa.. mutta meni nyt pieleen tämä itseni ylitys.

ap

Eli hanki itsellesi tekemistä, lähde leffaan yksin tai ihan mitä tahansa kunhan lakkaat roikkumasta tuossa miehessä.

Et menetä siinä mitään että hankit omia menoja, mutta tuollaisessa ripustautumisessa menetät omanarvontunteesi, se on hukassa jo.

Juuri tuohon riippumattomuuteen tahdon pyrkiä. Koin jo hieman tyytyväisyyttä kun iloisena kehotin miestä huomisiltaiseen tapahtumaansa, enkä tyrkyttänytkään itseäni mukaan.

Ja vaikka oikeasti hieman kaihertaa että hän lähtee (todennäköisesti) ilman minua niin en aio sitä näyttää vaan keksin itselleni sitten muuta.



Tätä vain pitäisi osata käyttää joka asiassa..

Jostain syystä reagoin niin voimakkaasti että on vaikea nauttia mistään kun kotitilanne on kurja.



ap

Toivottavasti nostelet tätä ketjua ja kerrot miten parempi vaimo-projektisi etenee.



Muista, että alkuperäinen suunnitelmasi oli olla itse parempi vaimo, eikä muuttaa miestä paremmaksi! Et voi muuttaa miestä, ainoastaan omaa käytöstäsi. Ja oma käytöksesi voi pitkällä aikavälillä muuttaa miehen asennetta sinuun. Hyvässä ja pahassa!





Tässä minun neuvoja:



Kirjoittamasi perusteella ymmärrän todella hyvin, kuinka mies ja miehen moukkamaiset tavat ja välinpitämättömyys ärsyttää sinua. Ymmärrän että on tosi vaikeaa niellä kiukku ja pettymys. Mutta jos et halua olla nalkuttava akka, ja jos haluat saada piikittelyn ja naljailun kierteen katkaistua teidän suhteesta, sinun on pakko yrittää enemmän!



Älä vihastu mistään mitä mies tekee tai sanoo tai jättää tekemättä. Älä anele tai manipuloi miestä tekemään mitä sinä haluat. Anna miehen tehdä ihan mitä hän haluaa. Yritä tehdä itse sellaisia asioita mistä tykkäät. Mene vaikka ystäviesi kanssa ulos syömään tai teatteriin, mutta älä raahaa miestäsi väkisin mihinkään! Jos ehdotat miehelle jotain, kuten että voisiko hän viedä roskat ja mies ei halua viedä niitä, anna olla. Vie roskat itse äläkä tuhahtele tai viesti millään tavalla turhautumistasi. Ole iloinen ja helli miestä. Älä vaadi häneltä mitään. Älä yritä keskustella miehen kanssa suhteestanne.



Jatka näin kuukauden ajan ja tarkkaile miten se vaikuttaa parisuhteeseenne. Mieti myös, rakastatko miestäsi ja haluatko olla hänen kanssaan sellaisena kuin hän on.

Kutakuinkin samanlainen tilanne meillä menossa, välillä hieman parempia jaksoja, mut eoi tätä meinaa enään jaksaa kestää. Lapsen takia sinnitellään, mut kohta taidan pakkaa meidän tavarat ja lähteä. Tsemppiä Ap lle

Kukaan meistä ulkopuolisista ei voi sanoa, erotkaa tai jätä miehesi. Kukaan meistä ei voi tietää teidän yhteisen taipaleenne kokonaisuutta. Ap, sun aloituksesi ja aikomustesi perusteella,uskon,että teillä on hyvät mahdollisuudet! Ison laivan kestää, vaan kauemmin kääntyä. Totutut toimintamallit ja reagoinnit parinvälillä kestää muuttua.



Uskon,että jokainen onnistumisesi ap, saa miehesi mielen liikahtamaan. Järvi on tyyni, mutta pinnan alla kuhisee.



Tunnerehellisyys ja hellittäminen olis mun avaimet. Sano, haluaisin viettää illan kanssasi ja surettaa, kun menet, mutta mene ja tässä on uusipaitakin (yllätys). Kun hän laitta viestin tulostaan, laitat vaan hymyn takaisin.

sun tarinaa, jatka täällä, me tsempataan ap! :)

Ap kirjoitti klo 22.30 sen viestin, että mies heitti heidät kotiin ja lähti. Noin tunnin päästä mies oli ehtinyt jo olla poissa, myöhästyä, lähettää viestin että on tulossa, tulla, peseytyä, riidellä hetken aikaa sohvalla ja käydä sohvalle nukkumaan...

Kuulostat ihan äidiltäni, tarkoitan sillä sitä, että hän nuoruudessani teki kaikkensa perheensä ja isäni eteen. Isällä piti olla asiat hyvin ja pettymyksen toisensa jälkeen hän vain nieli.



Ero tuli lopulta, lapset kun lentäneet pesästä, ja kuinka ihanaa olikaan huomata kun äitinikin alkoi elämään itselleen! Vuodet hän eli perheelle ja miehelle, unohtaen itsensä mutta ilo ja hymy oikein paistoi kauas kun hän alkoi nähdä ystäviään eron jälkeen ja tehdä niitä asioita joita itse olisi aina halunnut tehdä!!



Minusta myös miehesi pitäisi tehdä samoin kuin sinä, ei tuollainen kanna pitkälle että vain sinä yrität muuttua. Pidemmän päälle muutut katkeraksi kun mies elää miten haluaa ja sinä vain hänelle ja perheelle, unohtaen itsesi.