Minä olen miettinyt että haluaisin saada vammaisen lapsen
Vammaisia lapsia syntyy jokatapauksessa, halusin sitä tai en. Eikö silloin olisi parempi että se vammainen lapsi syntyisi minulle, koska minä hyväksyisin lapsen sellaisena kuin hän on eikä vammainen lapsi olisi minulle mikään pettymys tai kauhistus?
Niin ja en tosiaankaan aio juopotella tai käyttää huumeita tms. että saisin vammaisen lapsen! Ihan vain toivon että minä olen se, jolle vammainen lapsi annetaan. Vammaisen lapsen kanssa näkee maailman niin eri tavalla kuin terveen lapsen kanssa.
Kommentit (25)
ap
et saa minkäänlaisia lapsia ikinä, jos tuo on asenteesi! sairasta!
haluat ja toivot vammaista lasta! SE on sairasta!!
toivon todella ettet ikinä lisäänny.
toivotaan mielummin ettei kenellekään syntyisi vammaisia lapsia.
on hienoa jos vammainen lapsi syntyy perheeseen jossa hänestä huolehditaan.
Mutta vammaisen lapsen äitinä voin kertoa sinulle että ei se erityislapsi ketään jalosta. Tekee usein vaan helvetin aktkeraksi koko elämälle ja yhteiskunnalle.
haluat ja toivot vammaista lasta! SE on sairasta!! toivon todella ettet ikinä lisäänny.
Kannattaisi kommentoijan miettiä, mitä puhuu ja mitä se kertoo hänen ajatusmaailmastaan.
Ymmärrän mitä ap tarkoittaa, koska olen joskus itse ajatellut samalla lailla. En kyllä tiedä haluaisinko oikeasti vammaista lasta, koska kamalan raskastahan se varmaan olisi. Mutta ymmärrän tuon, että näkee maailman eri tavalla kuin terveen lapsen kanssa. Siinä varmasti saisi sellaista elämänviisautta, jota ei muilla tavoin voi saavuttaa. Myös ap:n kaltaiset ihmiset olisivat varmasti hyviä vanhempia vammaiselle lapselleen.
toivotaan mielummin ettei kenellekään syntyisi vammaisia lapsia.
ymmärrän sun ajatuskulun ap.
"toivotaan mielummin ettei kenellekään syntyisi vammaisia lapsia." Tämä ajatus taas on kokonaisuuden kannalta todella kylmä, mihin pistetään raja kuka on vammainen kuka ei???? Millainen yht.kunta/maailma/perhe EI kelpuuta "vammaista" mukaan elämään?????
Maailmassa on hyvin rajallisesti adoptiovapaita _terveitä_ lapsia. Sen sijaan erityistarvelapsia (huulihalkiosta tai lievästä sydänviasta aina CP-vammaisiin ja down-lapsiin) on vailla kotia todella paljon.
Ymmärrän asennettasi. Olin itse vauvana erityistapaus, ja jotenkin mulle jäi sellainen homma päähän että olisinpa minäkin joskus vammaisen lapsen äiti. No, adoptoimme lapsen jolla on erityistarve, ei nyt kauhean vaikea mutta kuitenkin. Pääasia on _tietysti_ lapsi itse, hänen persoonallisuutensa ja se rakkaus joka meitä yhdistää; mutta tätä ihanaista emme olisi saaneet, jos meitä olisi häirinnyt ajatus vammaisen lapsen vanhemmuudesta.
[i "toivotaan mielummin ettei kenellekään syntyisi vammaisia lapsia." Tämä ajatus taas on kokonaisuuden kannalta todella kylmä, mihin pistetään raja kuka on vammainen kuka ei???? Millainen yht.kunta/maailma/perhe EI kelpuuta "vammaista" mukaan elämään?????
Esim. toivotaan ettei sada, mutta jos kuitenkin sataa niin avataan sateenvarjo.
Oletko harkinnut kehitysvammaisen adoptiota? :)
Täytyy olla tietyt edellytykset, että voi adoptoida. Tuo ei muuten pidä paikkaansa, että maassamme olisi paljon hyljättyjä adoptioon valmiita lapsia.Se, että lapsi on laitoksessa ei tarkoita sitä, että hänet voisi noin vaan sieltä vieras ihminen käydä hakemassa.
"paljon hyljättyjä adoptioon valmiita lapsia"? Minä sanoin, että maailmassa on paljon erityistarvelapsia vailla kotia. Tämä on ihan fakta. Ja ylläri pylläri, Suomestakin on paljon helpompi saada adoptiolapsi jos on valmis "hyväksymään" muutakin kuin terveen valkoisen vauvan.
t. se ADOPTOI-tyyppi
kehitysvammaisen lapsen adoptiota ulkomailta.
Varmasti vaikea ja pitkä prosessi, kuten mikä tahansa adoptioprosessi, mutta yhtä mahdollinen kuin ns. terveenkin lapsen adoptointi ulkomailta.
Tuli siksi mieleen, kun Venäjällä, baltian maissa yms. on lastenkodit täynnä nimenomaan kehitysvammaisia lapsia, ja heitä ei kovin moni kelpuuta adoptiolapsikseen.
t:12
Yrität vaan olla hankala.
Adoptio EI ole mikään puolimahdoton sankarillinen teko, johon ryhtyäkseen on pakko olla tosi epätoivoinen :D
t. kahdesti prosessin läpikäynyt
Jos ei rahkeet riitä adoptioon, niin kannattaa kyllä miettiä riittääkö ne sitten myöskään siihen vammaisen lapsen hoitamiseen!
Avoliitossa asuva ei esim voi adoptoida. Ikä voi olla olla este. Terveydentila voi olla este. Ei se noin vaan mene, että haetaan lapsi kuin kaupan hyllyltä.
Eikä kukaan daiju kai niin luulekaan. Tai no, luuleehan maailmassa jotkut daijut että vessanpöntöltä voi tulla raskaaksi tai että ekasta kerrasta ei voi tulla raskaaksi...
todella yksinkertainen ihminen liikkeellä. Toiset puhuu aidasta, niin hän puhuu aidanseipäästä!
Hivenen rasittava!!!
Ikäänkuin se olisi noin vaan tehtävissä.
et saa minkäänlaisia lapsia ikinä, jos tuo on asenteesi! sairasta!