Ärsyttää! Yksi työkaverimme ei tee ilta- ja vkol.vuoroja!
Meillä on töissä tällainen tilanne:
Yksi työntekijä ilmoitti (ja sopi jo pomon kanssa), ettei halua tehdä enää ilta- ja vkol.vuoroja, koska haluaa enemmän aikaa lapsilleen. Tämä tarkoittaa sitä, että näitä k.o vuoroja tulee sitten jatkossa meille muille enemmän. Työyksikkömme ei ole järin iso, joten tämä todella tuntuu.
Kyllä minäkin kaikista mieluiten tekisin pelkkää aamuvuoroa arkena, mutta kun työmme luonne ei sitä salli. Ja lisäksi ottaa päähän se, että omat lapseni ovat vielä alle kouluikäisiä ja tämä lapsiinsa vedonneen jo esimurkkuikäisiä.
Pitäisikö itsekkin mennä vaatimaan, että mulle kanssa jos tällainen kerta on mahdollista!?
Aiheuttanut närää muissakin kuin minussa.. Lisäksi kyseinen työkaveri on muutoinkin melko lusmu.. Lähtee/jättää kokonaan tulematta töihin esim. sen takia, että "tuntuu, että on tulossa migreeni" tai "mahassa tuntuu oudolle onkohan tulossa vatsatauti" ja sitten jälkikäteen sanookin, että "ei se (tauti) tullutkaan sitten päälle".
Kommentit (62)
että esimies toimii vastin yhdenvertaisuuden periaatetta. Ihminen eli siis työtekijä joutuu töihin hakiessaan arvioimaan pystyykö tekemään kyseistä työtä. Jos pienet lapset, terveys, pitkät työmatkat, yksinhuoltajuus tms estää tekemästä kyseistä tuötä, täytyy etsiä muita töitä. Erikseen sitten väliaikaiset koettelemukset, jotka vaatisivat joustoa. Esim lapsen tai puolison vakava sairastuminen tms, jotka voivat väliaikaisesti kuormittaa muuta työyhteisöä, mutta ei voi olla perusteltua suosia yhtä toisten kustannuksella. Näitä lusmuilunyrittäjiä kyllä on nähty, mutta esimiehen tehtävä on pitää myös toisten työntekijöiden puolia. Muuten kostautuu työilmapiirille. T: kolmivuorotyötä tekevä, pienten lasten äiti ja ex-yh
minäkin lusmuilija, kun olen sopinut tekeväni vain ilta- ja viikonloppuvuoroja? Minulla on määräaikainen ja osa-aikainen sopimus ja tästä järjestelystä on sovittu ainoastaan suullisesti.
Mikset ole itse kysynyt aamuvuoroja itsellesi jo aiemmin. Turha valittaa jos toiset osaavat järjestää asiansa paremmin.
on sen verran halutuimpia, että tuskin sä mikään lusmu olet sen vuoksi, että haluat kaikki ei halutuimmat vuorot. No joku voi olla kateellinen jos saat paljon sunnuntailisiä.
ne ajat jos niitä on koskana ollutkaan on nyt kuitenkin olleet ja menneet.
Jokainen sopii työnsä, palkkansa ja työaikansakin itsenäisesti.
eri asemassa kuin toiset. Varsinkin hoitoalalla saattaa ihmiset olla niin jaksamisen rajoilla, että tuollainen eriarvoisuus ei voi olla hyväksyttävää. Poikkeus tietysti joku täysin tilapäinen ongelma tms, mutta jatkuvana ei voi olla mahdollista. Jos hakeutuu vuorotyöhön, silloin se on sitä. En ymmärrä pomoa, joka tekee erisopimuksia.
työporukassa kaks ei tee yövuoroja, toinen heistä ei myöskään arki-iltoja. Yks ei tee viikonloppuja ja yks on poissa muuten vaan aina kun on pienikin mahdollisuus esim. saada joku tartuntatauti :(. Hitto että sapettaa. Ja arvatkaa onko heistä ykskään pienten lasten yh tms.?
Kaikki ei välttämättä ole sitä miltä näyttää. Minulla esim. sukulainen jolla vakava krooninen sairaus ja hänelle vatsatautikin voi koitua jopa kuolemaksi, silti hän on työelämässä ja muutoin ahkera ja tunnollinen työntekijä.
Mulla taustalla on se, että on kaksi päivähoitoikäistä lasta ja mies opiskelee iltaisin ja käy päivisin töissä. Lähellä ei ole vuorohoitopäiväkotia, vaan joutuisin uskomattomaan kuskailu-urakkaan jos lasten pitäisi vaihtaa jo rakkaaksi tullut hoitopaikka vieraaseen ja kaukana olevaan. Julkisilla kuljemme ja ne ei hyvin liiku erikoisiin aikoihin.
Minä JO TYÖTÄ HAKIESSANI NEUVOTTELIN ITSELLENI SÄÄNNÖLLISEN PÄIVÄTYÖN. Suurin osa siis työkavereistani tekee vuorotyötä (aamua ja iltaa). En olisi tuota työtä ottanut vastaan jos päivätyö ei olisi käynyt. Minusta näillä ehdoin asia on ihan ok. Työkaveritkaan ei ole ainakaan suoraan minulle mitään asiasta sanoneet, enkä kuvitellut että tässä on jokin ongelma. Tietysti sitten taas kun ajat on toiset, voin tehdä taas vuorojakin :) Ihan satunnaisesti teen myös nyt, kun voin!
Tottahan jokainen saa sopia itselleen minkälaiset työajat esimiehen kanssa kuin tahtoo, mutta se ei voi yksipuolisesti muuttaa muiden työolosuhteita tai voimassa olevaa sopimusta.
26 tuossa viisastelee, että kaikki olis aivan villiä menoa omilla sopimuksilla. Ehkä siellä Pizza-firmassa, mutta ei vanhoissa isoissa hierarkioissa, kuten sairaaloissa, joissa valtaosa työstä vuorotyötä.
Niissä sopimuksissa määritetään melko tarkasti kuinka paljon työntekijällä on oikeus pitää vapaata viikonloppuisin. Niistä oikeuksista kannattaa pitää kiinni, jos ne ovat itselle tärkeitä, vaikka lusmukaveri olis sopinut esimiehen kanssa mitä.
Esimies on syvältä jos antaa toisille toisenlaisia vapauksia kuin toisille, eikö? Kysyä saa, mutta se on tyhmä joka antaa, eikö? Ei se ole työntekijän vika jos hän esim. paikkaa hakiessaan kysyisikö xxx työajat ja esimies sanoo että käy hyvin ja se on sitten sovittu. Ja sitten muut työkaverit märisee tälle työntekijälle, joka vaan tekee kuten sovittu on.
Tottahan jokainen saa sopia itselleen minkälaiset työajat esimiehen kanssa kuin tahtoo, mutta se ei voi yksipuolisesti muuttaa muiden työolosuhteita tai voimassa olevaa sopimusta. 26 tuossa viisastelee, että kaikki olis aivan villiä menoa omilla sopimuksilla. Ehkä siellä Pizza-firmassa, mutta ei vanhoissa isoissa hierarkioissa, kuten sairaaloissa, joissa valtaosa työstä vuorotyötä. Niissä sopimuksissa määritetään melko tarkasti kuinka paljon työntekijällä on oikeus pitää vapaata viikonloppuisin. Niistä oikeuksista kannattaa pitää kiinni, jos ne ovat itselle tärkeitä, vaikka lusmukaveri olis sopinut esimiehen kanssa mitä.
edes yrittävät järjestää elämänsä sellaiseksi kuin tahtovat sen olevan. Ei saa eikä tarvitse olla niin kiltti, että alistuu ihan kaikkeen, vuorotyöhön kysymättä muuta mahdollisuutta, ihan vaan, koska täytyy olla kiltti muille ja työpaikalle.
Mene ihmeessä ap kysymään heti tiistaina ja muista, että ei ole sinun ongelmasi jos järjestelmä kaatuu. Se on esimiehen tehtävä palkata sitten illoiksi lisää työntekijöitä tms.
Ihmisellä on oikeus olla terveellä tavalla itsekäs. Ei me eletä työtä varten vaan tehdään töitä sitä muuta elämää varten!
Esimies on syvältä jos antaa toisille toisenlaisia vapauksia kuin toisille, eikö? Kysyä saa, mutta se on tyhmä joka antaa, eikö? Ei se ole työntekijän vika jos hän esim. paikkaa hakiessaan kysyisikö xxx työajat ja esimies sanoo että käy hyvin ja se on sitten sovittu. Ja sitten muut työkaverit märisee tälle työntekijälle, joka vaan tekee kuten sovittu on.
Tottahan jokainen saa sopia itselleen minkälaiset työajat esimiehen kanssa kuin tahtoo, mutta se ei voi yksipuolisesti muuttaa muiden työolosuhteita tai voimassa olevaa sopimusta. 26 tuossa viisastelee, että kaikki olis aivan villiä menoa omilla sopimuksilla. Ehkä siellä Pizza-firmassa, mutta ei vanhoissa isoissa hierarkioissa, kuten sairaaloissa, joissa valtaosa työstä vuorotyötä. Niissä sopimuksissa määritetään melko tarkasti kuinka paljon työntekijällä on oikeus pitää vapaata viikonloppuisin. Niistä oikeuksista kannattaa pitää kiinni, jos ne ovat itselle tärkeitä, vaikka lusmukaveri olis sopinut esimiehen kanssa mitä.
Suomessa on sopimusvapaus ja sopia asioista saa niin työntekijä kuin esimieskin (lain ja työehtosopimusten määrämäät minimijutut huomioon ottaen).
Ei ihme että Suomessa on nais(johtaj)illa ns. lasikatot vastassa kun eukot ovat jo tällä tasolla näin kateellisia toisilleen.
sellaiselle osastolle jossa tehdään ainoastaan päivätyötä. piste.
Sai sovittua pomonsa kanssa että tekee pelkkiä päiviä ja vain arkipäiviä.
Mutta älä välitä. Jos kaverisi on yhtä hölmö kun mun kaveri, niin kohta se rupee itkemään sitä kun sille ei anneta ollenkaan viikonloppuvuoroja!?
sen kilpiauhasongelmaisen/heikkohermoisen/perhevammaisen sit pitäis ite tajuta olevansa taakka työkavereille. Jos noita sattuu monta samaan työyhteisöön, niin hups ja hei käy niinkuin mun ed. duunissa. Pyöröovi käy ja ne ei-vammaset hakutuu muualle hoommin, että jäis itelleki edes joku vkl tai ilta vapaaksi.
"Missä vaiheessa sen kilpiauhasongelmaisen/heikkohermoisen/perhevammaisen sit pitäis ite tajuta olevansa taakka työkavereille."
Kai sitä ihmisellä nyt on tarkoitus töissä pysytellä, eikä sossun elätiksi ryhtyä. Jos pystyy tekemään vain päivätyötä, on parempi tehdä päivätyötä. Kyllä oma terveys/sairaus vaikuttaa enemmän kuin työkaverin mielipide.
Mistä ap voit tietää, mikä on todellinen syy päivätyöhön? Ihmiset eivät aina halua kertoa, esim. sairauksista.
ap:n työkaveri on pyytänyt ja saanut pelkästään aamuvuorot. Onko mieleesi tullut, että työkaveri on "lusmu" koska vuorotyön vuoksi vaikka kärsii unettomuudesta ja on ollut oikeasti väsynyt?
Tai joku lapsista on ajautunut huonoon seuraan ja sen vuoksi olisi tärkeää olla silloin kotona kun lapsikin on?
Tuo ihminen luopuu aika isosta rahasta kun ei saa enää lisiä lainkaan. Se ei näy pelkästään kuukausittaisessa palkassa vaan lomakorvauksissa, sairasajan palkassa, eläkkeessä...
Ihan turhaan kadehdit hänen tilannettaan.
paikkaan jossa tehdään päivätyötä. Ei mua haittaa pätkääkään kenenkään perhehommat tai sairaudet, mutta jos yhteen pieneen työyhteisöön, jossa tehdään kolmivuorotyötä, ahtautuu monta "erityisaikuista" on soppa hankala. Miksi olla kolmivuoro-osastolla jos ei siihen kykene?
että esimies toimii vastin yhdenvertaisuuden periaatetta. Ihminen eli siis työtekijä joutuu töihin hakiessaan arvioimaan pystyykö tekemään kyseistä työtä. Jos pienet lapset, terveys, pitkät työmatkat, yksinhuoltajuus tms estää tekemästä kyseistä tuötä, täytyy etsiä muita töitä.
Erikseen sitten väliaikaiset koettelemukset, jotka vaatisivat joustoa. Esim lapsen tai puolison vakava sairastuminen tms, jotka voivat väliaikaisesti kuormittaa muuta työyhteisöä, mutta ei voi olla perusteltua suosia yhtä toisten kustannuksella. Näitä lusmuilunyrittäjiä kyllä on nähty, mutta esimiehen tehtävä on pitää myös toisten työntekijöiden puolia. Muuten kostautuu työilmapiirille.
T: kolmivuorotyötä tekevä, pienten lasten äiti ja ex-yh