Lue keskustelun säännöt.
Tulin raskaaksi kun olin suhteessa elämäni rakkauteen - en koskaan kertonut, ja synnytin lapsen
22.06.2011 |
Pakko kertoa, kun olen pitänyt salaisuutena niin kauan. Eli tulin raskaaksi 18-vuotiaana miehelle, jonka kanssa olimme seurustelleet vajaa 5 vuotta. Suhde oli täydellinen, rakastimme (ehkä vieläkin) toisiamme ihan tajuttomasti. Raskaus oli vahinko, ja tiesin, että miehelle "maailmanloppu" pilaisi kaikki hänen suunnitelmansa. Itse halusin lapsen pitää, mutta totesin, että minun päätökseni ei tarvitse pilata miehen elämää. Niimpä jätin miehen kun raskautta oli kulunut kolmisen kuukautta, enkä kertonut koskaan raskaudesta. Silloin koin tekeväni sen rakkaudesta - rakastin niin paljon, että halusin hänen olevan onnellinen, ja toteuttavan kaiken mitä elämältään haluaa.
Olemme pysyneet tämän miehen kanssa jonkinlaisissa väleissä, muutin toiseen kaupunkiin, ja välillä olemme chattailleet/soitelleet jne. Selvä kipinä on edelleen vuosien jälkeen, kumpikaan ei ole löytänyt uutta. Mies ei siis tiedä, että minulla on lapsi. Tyttö on nyt vajaa 5 vuotias, ja mies on saavuttanut elämässään sen mitä halusikin. Nyt mietin, pitäisikö miehelle kertoa lapsesta vai ei. Rakkaus ei ole koskaan kuollut, ja aina on ollut toive, että ehkä jonain päivänä saan elämäni rakkauden takaisin. Ymmärrän, että on epätodennäköistä, ja vielä epätodennäköisempää jos kerron, että olen "valehdellut" vuosia. Toisaalta tyttö alkaa olemaan siinä iässä, että kaipaa jo selvästi isää, enkä haluisi sitä tarkoituksellisesti riistääkään. Mitä mieltä siis olette? Ja jos päätän kertoa, miten sen teen? Tuntuu jotenkin tylyltä vain soittaa ja sanoa että "niin, susta tuli isä 5 vuotta sitten"
Kommentit (48)
Eikä mitään huomannut kun tulit raskaaksi?
Porvooooo, haist huilu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun olis pitänyt kertoa miehelle 5 vuotta sitten. Et voi ajatella, että et halua pilata toisen elämään. haluatko kuitenkin pilata lapsesi elämän? Miksei hänellä ole oikeutta isään? Kerro ihmeessä. Miehesi on yhtä lailla vastuussa pienestä elämästä.
Voi kun ihmiset säästäisivät sen seksin avioliitton, niin ei tulisi tällaisia juttuja.
Luulis että siinä olis jo kyselty puolin ja toisin onko lapsia ym. Oot sit vissiin kieltänyt lapsesi? Täytyypä sitten olla tosi rakkautta siihen mieheen. Minä nimittäin en kiellä lapsieni olemassa oloa missään tilanteessa.
kyllä kertoisin. kirjoittaisin ehkä kirjeen. saa sitten lukea sen rauhassa ja kuulostella sen jälkeen
Hän ei törmää sukulaisiisi koskaan? Ei ole sun facebook-kaveri? Mistään ei käy ilmi, että olet 5-vuotiaan totaaliyhäri?
uskottavuus kateissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme miehen kanssa jutelleet alusta asti, siis heti eromme jälkeen kuulumisia jne. Ei ole koskaan tullut mieleenkään kummankaan kysyä "onko lapsia" kun kerta.
Mulla ei ole muita asiasta tietäviä tuttavia vanhassa kaupungissani kun sisko, ja kaksi hyvää ystävää, joille kaikille olen kertonut tilanteen ja vannottamaan pysymään hiljaa miehelle, eivät kyllä hirveästi ilmeisesti ole törmäilleetkään, en ole ainakaan kuullut. Vanhaan kaupunkiin on aikalailla matkaa (Rovaniemi-Tampere) joten en livenä pysty kertomaan, ellen sitten lähde lapsen kanssa sinne reissuun - sekin on aina mahdollisuus.
Tuo kirje voisi olla hyvä idea, siihenhän voisi liittää mukaan esim. lapsen kuvia syntymästä saakka muutaman jne. Ja se antaisi miehelle aikaa miettiä asiaa ennen mitään vastausta, toisin kun puhelu...
ap
joopa, soittelette ja koskaan ei viisvuotiaan meteli kuulu? Mies on jotain 23 ja saavuttanut kaiken mitä halusi, ei sit vissiin halunnu paljoo elämässään? Olit 18 ja muutit yhäriks toiselle puolelle Suomea, niin varmaan. Vanhemmillas ei ollu asiaan sanottavaa vai eiks nekään arvanneet kenen kakara ku olitte viis vuotta (seiskaluokalta siis) seukanneet tän elämäs rakkauden kanssa.
Ei sun ainakaan päivätöitä kannata harlekiinien kirjoittamisen takia lopettaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eiks hän edes kuullut paikallisia juoruja et olet paksuna?
Katkaisiko hän välit kaikkiin vanhoihin tuttuihin?
Tietävätko edes hänen vanhemmat?
joopa, soittelette ja koskaan ei viisvuotiaan meteli kuulu? Mies on jotain 23 ja saavuttanut kaiken mitä halusi, ei sit vissiin halunnu paljoo elämässään? Olit 18 ja muutit yhäriks toiselle puolelle Suomea, niin varmaan. Vanhemmillas ei ollu asiaan sanottavaa vai eiks nekään arvanneet kenen kakara ku olitte viis vuotta (seiskaluokalta siis) seukanneet tän elämäs rakkauden kanssa.
Ei sun ainakaan päivätöitä kannata harlekiinien kirjoittamisen takia lopettaa!
Joo, soitellaan ehkä kerran viikossa tai kahdessa, ei mun ole mikään tarve soittaa juuri sillon kun lapsi on vieressä. Mies on mua vähän vanhempi, ja tarkoitin tuolla "saavuttanut mitä halusi" sitä, että sai koulut suoritettua ym mitä silloin unelmoi, ja mikä ei olisi ollut kovin todennäköistä lapsen kanssa. Kuten kirjoitin, vanhassa kaupungissa oli mun kanssa vain sisko ja pari kaveria, ei vanhemmat. Vanhemmat muuttivat vajaa vuosi aikaisemmin Rovaniemelle, johon siis muutin itse myös. Juuri sen takia tänne, että vanhempani asuivat täällä. Vanhemmat tietävät kenen lapsi on, mutta eivät tiedä että itse jätin miehen tarkoituksella, luulevat, että mies jätti minut, koska niin heille valehtelin muinoin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on elämän rakkaus ja yläkouluajat seukattu, niin teidät tuntee/tietää about sen 20-40 ihmistä vähintään jo pelkästään samaa ikäluokkaa.. Se ettei niistä kukaan olisi saanut raskaudesta tietää ja juorunnut eteenpäin, niin aika mystistä sanoisin.
eiks hän edes kuullut paikallisia juoruja et olet paksuna?
Katkaisiko hän välit kaikkiin vanhoihin tuttuihin?
Tietävätko edes hänen vanhemmat?
Ei ole paikallisia juoruja, kun ainoat jotka tietävät Tampereella koko asiasta on kaksi ystävää ja sisko, jotka eivät ole kertoneet eteenpäin. Ja luuletko tosiaan, että olisin kertonut miehen vanhemmille, mutten miehelle itselleen?
Joka tapauksessa pointti ei ollut kiistellä onko totta vai ei, vaan kysyä mielipiteitä että kannattaako tässä vaiheessa enää kertoa, ja jos, niin mikä olisi hyvä tapa. Tuo kirjeneuvo oli tosi hyvä, ja sen saatan toteuttaa, jos nyt päätän kertoa... Lisää mielipiteitä kaipaisin silti (en siitä onko tämä provo vai ei, vaan ihan asiasta)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sut tunnistaa jo alkuteksteistä joten ei muuuta kuin rupee lähettään novellejas kustantajille koska oma tyylisi on löytynyt.=D
kaikki tamperelaismiehet pohtimaan... kenenkäs eksä se muuttikaan Rovaniemelle.
jep.
Olet toiminut väärin. SINÄ olet olettanut asioita omasta ja miehen puolesta. Sinä olet päättänyt salata ja pettää. Mistä Sinä olet voinut tietää, mikä sen pojan elämässä on ollut tärkeää ja mitkä hänen elämänsä tärkeysjärjestykset ovat. Sinä olet evännyt lapseltasi isän ja isältä lapsen. Luuletko, että se isä sinua siitä kiittää, että on saanut opiskella, mutta samalla on menettänyt 5 vuotta lapsensa elämästä.
Luuletko oikeasti, että sellainen asia on korjattavissa muutamalla valokuvalla. Luuletko oikeasti, että tuosta noin vaan syttyy isän ja lapsen välinen rakkaus ja alkaa yhteisvaikutus luontevasti. Kyseessä on kaksi toisilleen täysin vierasta ihmistä.
Älä yritä ajatella toisen puolesta!!
joopa, soittelette ja koskaan ei viisvuotiaan meteli kuulu? Mies on jotain 23 ja saavuttanut kaiken mitä halusi, ei sit vissiin halunnu paljoo elämässään? Olit 18 ja muutit yhäriks toiselle puolelle Suomea, niin varmaan. Vanhemmillas ei ollu asiaan sanottavaa vai eiks nekään arvanneet kenen kakara ku olitte viis vuotta (seiskaluokalta siis) seukanneet tän elämäs rakkauden kanssa.
Ei sun ainakaan päivätöitä kannata harlekiinien kirjoittamisen takia lopettaa!
eivät kaikkien 5v lapset metelöi.oma poikani on aina ollut hyvin rauhallinen hissukka ja tyttömme taasen ääntä pitävä rasavilli.lapset OVAT ERILAISIA
ja ei mies välttämättä ole tiennyt raskaudesta mitään koska otseltäni vatsa alkoi näkymään vasta rv 24 jälkeen ja menkatkin tuli rv 16 saakka.
ja mitä tulee AP:n ikään kun lapsen sai niin omat vanhempani olivat ainakin sellaisia että kun kersat saavuttaa 18 v iän niin eivät enää ole kiinnostuneita siitä mitä tekevät ja missä.
Jos olisin itse tullut raskaaksi 18v niin se olisi vanhemmilleni ollut ihan arkipäiväinen juttu koska saahan muutkin aikuiset lapsia
kaikki tamperelaismiehet pohtimaan... kenenkäs eksä se muuttikaan Rovaniemelle.
jep.Olet toiminut väärin. SINÄ olet olettanut asioita omasta ja miehen puolesta. Sinä olet päättänyt salata ja pettää. Mistä Sinä olet voinut tietää, mikä sen pojan elämässä on ollut tärkeää ja mitkä hänen elämänsä tärkeysjärjestykset ovat. Sinä olet evännyt lapseltasi isän ja isältä lapsen. Luuletko, että se isä sinua siitä kiittää, että on saanut opiskella, mutta samalla on menettänyt 5 vuotta lapsensa elämästä.
Luuletko oikeasti, että sellainen asia on korjattavissa muutamalla valokuvalla. Luuletko oikeasti, että tuosta noin vaan syttyy isän ja lapsen välinen rakkaus ja alkaa yhteisvaikutus luontevasti. Kyseessä on kaksi toisilleen täysin vierasta ihmistä.
Älä yritä ajatella toisen puolesta!!
mutta silloin 18-vuotiaana tein tekoni "rakkaudesta". Nyt siis ymmärrän, että olisi pitänyt heti kertoa miehelle ja antaa hänelle mahdollisuus olla isänä (olisi varmasti ollutkin, ja hyvä sellainen). Siksi tämä onkin nyt vaikeaa, koska e voi korjata virhettäni, mutta haluaisin tehdä sen, mikä on nyt oikein. En vain tiedä mitä se on.
ap
haasta mies oikeuteen ja vaadi isyyden vahvistamista ja elatusta.
lapsesi saa sitten miehen jopa periä
ja hän sinun sanojesi mukaan on täyttänyt unelmansa ja saanut kivan ammatin
hyvä hyvä
sil on rahaa!!!!
Oli kyllä mielestäni hyvä idea. Kannattaa ehdottomasti kertoa. Et voi korjata menneisyyttä, eikä todellakaan kannata odottaa että mies enää riemusta kiljuen isäksi näin suuren petoksen jälkeen ryhtyisi, mutta olet totuuden hänelle velkaa! Kirjeessä voit yrittää perustella miksi päädyit järjettömään ratkaisuusi ja kertoa että kadut sitä. Voit kertoa myös asioita lapsen elämästä liittää kuvia jne. Mies voi rauhassa sulatella asiaa ilman paineita ja reagoida sitten haluamallaan tavalla.
"Mies ei siis tiedä, että minulla on lapsi".
Jutellaan siis niitä näitä ja vähän syvällisempiäkin edelleen puhelimessa ja chattaillaan sillontällön, mutta ei olla nähty, kun asun eri kaupungissa. Ja lapsen olemassa olosta en ole kertonut mitään.