Onko psykoterapeutit ja psykologit ns. hyviä ihmisiä ja osaavat

Anteeksi, sanoja oli jäänyt pois eli tuskin psyk- sh KOULUTUKSEN tasolla mennään OPINNOISSA...

ainakin sai mukavasti perheasiansa ryssittyä, ei osaa oikein kuunnella esim. lastensa ongelmia ja on muutenkin kevyesti tunnevammainen. Myönsi kyllä hakeneensa psykkaa lukemaan pitkälti omien ongelmien takia, ja sanoi että siitä syystä siellä oli suurin osa muistakin. Kaikki lähipiirin psykologit/terapeutit eronneita, ongelmaisia, narsistisia tai ainakin olleet masentuneita, vaikka suurin osa ihan mukavia tyyppejä. En sano että kaikki on tällaisia. Omasta ikäluokasta moni psykkaa lukeva on vähän sellaisia ymmärtäjätyyppejä, uhrautuvaisia ja äidillisiä.

ja mun näkemyksen mukaan niitä ongelmaisia oli aika vähän. Sen sijaan joukossa oli paljon sellaisia hyvin taviksia tyttöjä, joilla oli kevyesti halveksiva suhtautuminen mt-ongelmaisia ihmisiä kohtaan. Periaatteella, että haluavat auttaa, mutta auttaessaan alentavat ihmiset vähän alemmalle tasolle kuin millä itse ovat, ihan kuin mt-ongelma veisi ajattelukyvystä tai älykkyydestä palasen pois.



Oli siellä mukaviakin ja empaattisen oloisia ihmisiä, mutta ehkä heistä suurin osa ei sitten noihin ainejärjestörientoihin osallistunut?

Ja sanoisin, että alunperin kiinnostus alalle on virinnyt lapsuudenkodin ongelmista. Ajattelen, että kun on itselläkin ollut vaikeaa, eikä ole pumpulissa kasvanut, auttaa se lisäämään ymmärrystä kaltoinkohdeltuja/sairastuneita ihmisiä kohtaan.



Kyllä ammatillinen, tieteellinen tieto lisää ymmärrystä siitä, miten fiksusti toimia ihmissuhteissa ja perheessä, lasten ja puolison kanssa, mutta se ei tarkoita sitä, että aina siten toimisi. Ihmisiä me olemme mekin ja virheitä teemme.



Eikä tosiaan mikään koulutus tai oppiarvo sinänsä suojaa mielenterveysongelmilta, mutta ongelmansa voi toki tunnistaa herkemmin itse ja hakea sitten apua. Tosin sanoisin vielä, että mielenterveysammattilaisilla saattaa olla korkea kynnys hakea apua omiin ongelmiinsa. Pienellä paikkakunnalla voi sitäpaitsi olla niin pienet ympyrät, että ennestään tuntematonta ammattiauttajaa voi olla vaikea löytää.

Ei koulutus tee superihmistä. Eikä suojaa mt-ongelmilta.



outo ajatus, että tutkinto tekisi täydellisen ja erehtymättömän. Kätevää, jos voisi välttyä esim. avioerolta tai lasten ongelmilta käymällä yliopistokoulutuksen! Toisaalta varmasti vuosien opinnoista on hyötyä. Suurin osa käy läpi oman terapian, mistä on hyötyä.



Ja kyllä erinomainen työtilanne, kiinnostava työ, ok palkka jne. vetävät myös alalle. Ei kaikki lähde moniongelmaisuuden takia opiskelemaan, haloo ;) ..



Tunnen parikymmentä psykologian opiskelijaa/valmistunutta, joista suurin osa kylläkin ihan hyvistä perheistä, "kympin tyttöjä", liikunnallisia jne.. Ei mitään narsisteja moniongelmaisia, kuten palstalla sanotaan :D.

jutun jossa aviomiehen uusi puoliso oli vankilapsykologi. Sitten lähetteli miehen ex-vaimolle jotain kirjeitä ja ex-vaimo lopulta tappoi itsensä.

En tiedä miten paljon kirjeet vaikuttivat mutta käsitin että aika paljon!! Hullu ämmä!

aikuiseksi kasvamisen piirre on ymmärtää että jokainen ihminen on varustettu suunnilleen samanlaisin perustarpein, jokainen ihminen tekee virheitä ja erehtyy, jokainen on haavoittuvainen- varsinkin niissä luottamuksellisissa lähisuhteissaan, täydellistä ihmistä ei ole. Ja tältä pohjalta jokainen on vastuussa itsestään ja tekemisistään ja jokaisen on tehtävä ihan itse valinta kasvaako tähän vastuuseen vai jääkö syyttelemään muita, ylläpitämään suvaitsemattomuutta tasa-arvon sijaan, näkemään asiat mustavalkoisesti vai mitä. Joakisen on tehtävä valinta uskaltaako vai jääkö pelkojensa taakse. Tietysti uravalinta, koulutus, lapsuudenkoti, ihmisuhteet, kohtalo vaikuttaa, mutta pohjimmiltaan kaikilla ihmisillä on samat tarpeet ja samat valinnat on tehtävä. On huolestuttavaa että tämä palsta paljastaa tolkuttomat määrän pelkojensa taakse jääneitä ihmisiä, jotka yrittävät helpottaa huonommuudentunnettaan halveksimalla eri ammatteja, julkkiksia, erilaisia ihmisiä. Te kasvatatte lapsia- aika vastuullinen tehtävä, mutta teitä ei ohjaa vastuullisuus ja rohkeus vaan pelko. Ja se periytyy helposti. Pelosta kertoo esimerkiksi se että näkee jotkut ihmiset auktoriteetteina ja sitten haluaa mustamaalata heidät. Ihanne olisi ymmärtää että ihminen itsessään on aina yhtä erehtyväinen ja haavoittuvainen, oli ammatti tai status mikä vain. Voi kun te omiin lapsenkenkiin jääneet äidit tämän tajuaisitte. Ei aikuisena tarvitse katsoa ketään sen paremmin ylös- kuin alaspäinkään.

Tätä ei käytöksestä voisi mitenkään päätellä. Hän käyttäytyy jatkuvasti samojen kaavojen mukaan, joihin on kangistunut erään trauman jäljiltä. En tunnu pystyvän analysoimaan omaa käytöstään ja ongelmiaan. Ylipäänsä tuntuu olevan enemmän "pihalla" oman käyttäytymisensä syy-seuraus-suhteesta kuin ns. tavalliset kadun tallaajat.

ja heillä on vahva halu auttaa muita, niin silloin vastaus on kyllä.

"terapoida" ja "auttaa masentuneita". Terapiassa ei muuten ole tarkoitus neuvoa .. ;) .



Ystäväni on neuropsykologi ja on neurologian osastoilla töissä. Tekee neuropsykologisia tutkimuksia ja suunnittelee kuntoutusta yhdessä työryhmän kanssa, johon kuuluu mm. neurologi, sairaanhoitaja, toimintaterapeutti jne... Ei kaikki psykologit tee terapiatyötä tai ole masentuneiden parissa töissä. Paljon muitakin vaihtoehtoja on.

Olipa taas tolvana päässyt ääneen.. voi jestas, kaikkea sitä kuulee. Esimerkiksi, mitään et pariterapiasta ja ihmissuhteista ymmärrä, mutta ah, olet niiiin hyvä ilman mitään koulutustakin heitä neuvomaan. Ihan vaan omalla säkenöivällä älylläsi autoit heitä! Perusta oma praktiikka! Muut tyhmyytesi jätän omaan arvoonsa.

että opiskelemaan ei hyväksyttäis mitään sairaita tai tasapainottomia mutta kyllähän aina jotkut sisään pääsee kun haluaa mennä hoidattamaan itteensä eikä pääsykokeissa testata muuta kuin tilastotietoa. mutta pahimmat tapaukset tuskin kauhean kauan pystyy psykologina toimimaan vaan varmaankin päätyy ihan muuuhun työhön

kyllähän aina jotkut sisään pääsee kun haluaa mennä hoidattamaan itteensä eikä pääsykokeissa testata muuta kuin tilastotietoa. mutta pahimmat tapaukset tuskin kauhean kauan pystyy psykologina toimimaan vaan varmaankin päätyy ihan muuuhun työhön

psykologiaa lukemaan pyrkiville tehdään soveltuvuuskokeet. Eli yleensä peruspääsykokeen jälkeen valitaav vielä ne, joille tehdään soveltuvuuskokeet ja niistä valitaan ne jotka pääsevät lukemaan psykologiaa

käynyt parisuhdeterapiassa ja yksilöterapiassa pääkaupunkiseudulla.

Hirveesti rahaa meni eikä niin yhtään mitään hyötyä -ei niin yhtään mitään!



Vuosien jälkeen selvisi et mun terveet ohjeet oli niitä parhaimpia:))) Ei koulutusta!



Toisaalta tiedän, että nuoret psykologit voivat hyvinkin auttaa juuri nuoria masentuneita. Tämä perustuu kyllä ihan kuuntelemiseen ja itsetunnon kohentamiseen! He ovat niin innostuneita ja motivoituneita.



No, muutaman kirjan olen kyllä lukenut ja se riittikin! Ihmeellisiä teorioita, joita toiset on kehitelleet päässään ja sit niitä analysoidaan ja uskotaan sokeesti. Näillä psykologien/psykiatrien määrällä pitäisi koko maan olla päästään terveitä JOS se olisi tehokasta:(

Joskus guruna lastenkasvatuksessa toimi B Bock ja voi kuinka sitä siteerattiin kunnes.....!



Ja ketkäs sen rotusorron keksi 1800/1900 luvun alussa? Menee kyllä jo vähän filosofian puolelle mutta Hitler vaan lainasi jo valmiin opin!! Että silleen!

että ne sun neuvot oli parhaita :D Ja toisekseen psykologian ei ole tarkoitus neuvoa ihmisiä.