Paljastin lapsilleni, että isän uusi tyttöystävä on eromme syy

ei ole oikein padota tunteitaan ja valehdella lapsille. Jos isä sanoo, että eron syynä on riita, jää lapsille se kuva, että riita sovitaan ja perhe palaa yhteen. Eli isi luo vääriä toiveita.



Pitää olla rehellinen ja sanoa, että isi tahtoi rakastaa äidin sijaan tuota toista naista ja siksi isi muutti pois kotoa tai äiti ja lapset joutuivat lähtemään, miten tahansa. Eli eron syynä on isin nainen, ei mikään riita, joka sovitaan, pyydetään anteeksi ja ollaan taas perhe.

Lapsillesi tulee isän luona tukalat oltavat, jos jatkat samaan malliin. Isä on esitellyt naisen heille myönteiseen sävyyn ja he näkevät, että isä viihtyy naisen kanssa. Isä myös odottaa heiltä asiallista suhtautumsita naiseen, hyvin todennäköisesti toivoo lasten jopa kiintyvän häneen. Kun sinä samaan aikaan viestität, että nainen on syyllinen ikäviin asioihin ja kaiken onnettomuuden lähde, lapset hämmentyvät. Miten isä ja äiti voivat olla tästä ihmisestä niin eri mieltä? Lapset kiintyvät luonnostaan helposti aikuisiin, jotka kohtelevat heitä hyvin. Äitipuolella on todennäköisesti suuri intressi kohdella lapsiasi hyvin, koska hän haluaa näyttää miehelleen, että hänessä on äitiainesta ja hän tulee lasten kanssa toimeen. Näin ollen voi olettaa, että äitipuoli yrittää olla kiva. Lapset eivät kuitenkaan uskalla kiintyä äitipuoleen ennen kuin sinä annat siihen heille luvan. Olisi lastesi hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeää, että antaisit sen. Voisit sanoa esimerkiksi ihan suoraan, että äiti ei tuosta naisesta hirveästi tykkää, mutta te saatte kyllä tykätä hänestä. terveisin äitipuoli 24/7

Kyllä ne lapset josain vaiheessa tajuavat kuvion ja sitten vihaavat isäänsä ja äitipuoltaan. tosin ne tarinat ei usein kovinkaan kauaa kestä, että onnea vaan äitipuolelle :)

Lapset tajuaa yllättävän paljon ja yllättävän varhain. Mulle tuli kyllä pelko siitä, että saadaanko me nyt uusi äiti, ja muutetaan isän luo, ja hylätään puolet koko vanhasta perheestä. Kaikki kun oli niin pirun korrekteja toisilleen. Isä asui uuden ystävätterensä kanssa ja äiti meidän kanssa kotona. Uusi nainen kertoi olevansa isän ystävä. Tajusin kyllä oikein hyvin, että se on nyt isän rakas ja äiti ei. Kukaan ei pitkään aikaan tajunnut kertoa minulle, että vaikka uusi nainen tuli kuvioihin, niin molemmat vanhemmat minulla säilyy. No sitten kun kertoivat, niin isä olikin jo niin syvällä uusiopperheessä, että me vanhat lapset jäimme syrjään. Tärkeintä on siis kertoa lapsille, että oli vanhempien asiat miten hyvin, niin heistä pidetään huolta. Lisäksi äidin ei minun mielestäni tarvitse peittää ärtymystään uudesta naisesta.

Lapsillesi tulee isän luona tukalat oltavat, jos jatkat samaan malliin. Isä on esitellyt naisen heille myönteiseen sävyyn ja he näkevät, että isä viihtyy naisen kanssa. Isä myös odottaa heiltä asiallista suhtautumsita naiseen, hyvin todennäköisesti toivoo lasten jopa kiintyvän häneen. Kun sinä samaan aikaan viestität, että nainen on syyllinen ikäviin asioihin ja kaiken onnettomuuden lähde, lapset hämmentyvät. Miten isä ja äiti voivat olla tästä ihmisestä niin eri mieltä? Lapset kiintyvät luonnostaan helposti aikuisiin, jotka kohtelevat heitä hyvin. Äitipuolella on todennäköisesti suuri intressi kohdella lapsiasi hyvin, koska hän haluaa näyttää miehelleen, että hänessä on äitiainesta ja hän tulee lasten kanssa toimeen. Näin ollen voi olettaa, että äitipuoli yrittää olla kiva. Lapset eivät kuitenkaan uskalla kiintyä äitipuoleen ennen kuin sinä annat siihen heille luvan. Olisi lastesi hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeää, että antaisit sen. Voisit sanoa esimerkiksi ihan suoraan, että äiti ei tuosta naisesta hirveästi tykkää, mutta te saatte kyllä tykätä hänestä. terveisin äitipuoli 24/7

ihan tilanteesta riippuen. Eikä kenenkään tule sanoa lapsille, että "annan teille luvan tykätä", sehän on sama kuin määräisi tunteista. Samalla voisi sanoa, että "ei teidän tarvitse tykätä, vaikka isi tykkää", koska se on vastaavaa tunteista määräämistä.

Jos tiettyä ihmistä ei tule vastaan, niin pariskunta voi olla naimisissa kasvaneena erilleen vaikka 10 vuotta. Jos he eroavat, on syynä erillineen kasvaminen. Jos he eroavat, kun joku kiilaa väliin, on se sen hetkinen syy kolmas osapuoli.

Tämäkin pitäisi lapsille kertoa. Ero tuli muutakin kuin uuden tyttökaverin vuoksi. Vanhemmat kasvoi erilleen. Oli ehkä paljon vastoinkäymisiä, rankkoja aikoja... mielikuvat toisistaan muuttui ja lopulta odotukset ei enää kohdannut ja SITTEN tuli tyttökaveri. Näin se menee. On täyttä huuhaata, että ilkeä, kaunis, nuori sinkku tulee ja varastaa perheellisen miehen vaimoltaan. Kyllä siinä on ollut paljon muitakin syitä taustalla, että näin on päässyt käymään. Älä siis ap vääristele asioita lapsille.

Tämäkin pitäisi lapsille kertoa. Ero tuli muutakin kuin uuden tyttökaverin vuoksi. Vanhemmat kasvoi erilleen. Oli ehkä paljon vastoinkäymisiä, rankkoja aikoja... mielikuvat toisistaan muuttui ja lopulta odotukset ei enää kohdannut ja SITTEN tuli tyttökaveri. Näin se menee. On täyttä huuhaata, että ilkeä, kaunis, nuori sinkku tulee ja varastaa perheellisen miehen vaimoltaan. Kyllä siinä on ollut paljon muitakin syitä taustalla, että näin on päässyt käymään. Älä siis ap vääristele asioita lapsille.

Kaikki muu on toisten avioliittoon sekaantumista.

äidille ja isälle tuli riitaa. Lapseni ovat olleet tässä uskossa siis eivätkä olleet osanneet yhdistää uutta kaveria eroon.

Isäk sitten kertoi lapsille että vanhemmille tuli riitaa ja erosivat siksi?

Ensinnäkin ikuisten asiana laittaa puolet syystä lasten äidille vaikka itse on lähtenyt perheestä uuden naisen perään.

Ja tärkeimpänä, antaa nyt lapsille se viesti että kunnon ero ja se on siinä. Kylläpäs antaa lapsille luottavaisen kuvan parisuhteista jos vanhemmat eroavat koska tuli riita... Minusta on sentään parempi antaa kunnon painava syy kuin vähätellä eroa pikkuaisoista johtuvaksi.

(Vaikka itsekin sanoin kyllä saman tyylisesti "äiti ja isä erosivat koska riitelivät jatkuvasti ja olivat niin onnettomia yhdessä. Nyt äidistä on kivaa olla ihan vain teidän kanssa." Mutta en nyt pistänyt eroa yhden suuttumisen piikkiin.)

minä olen 50 prosenttia syypää eroomme. Itse en ole sitä mieltä, sillä minä en olisi koskaan eronnut miehestäni ja minä olisin lähtenyt pariterapiaan tapauksen tultua ilmi. En siis halua ottaa syytä niskoilleni myöskään lasten edessä. Kai ne lapsiparat menevät sekaisin, kun äiti ja isä puhuvat eri asioita?

vaan apn ex-miehen. ELi syytä voi hyvin vierittää sinne, minne se kuuluukin. Eipä tarvi äidin ottaa syytä niskoilleen jonkun riidan takia, kun isi on menyt pettämään ja jättämään!

äidille ja isälle tuli riitaa. Lapseni ovat olleet tässä uskossa siis eivätkä olleet osanneet yhdistää uutta kaveria eroon.

Isäk sitten kertoi lapsille että vanhemmille tuli riitaa ja erosivat siksi?

Ensinnäkin ikuisten asiana laittaa puolet syystä lasten äidille vaikka itse on lähtenyt perheestä uuden naisen perään.

Ja tärkeimpänä, antaa nyt lapsille se viesti että kunnon ero ja se on siinä. Kylläpäs antaa lapsille luottavaisen kuvan parisuhteista jos vanhemmat eroavat koska tuli riita... Minusta on sentään parempi antaa kunnon painava syy kuin vähätellä eroa pikkuaisoista johtuvaksi.

(Vaikka itsekin sanoin kyllä saman tyylisesti "äiti ja isä erosivat koska riitelivät jatkuvasti ja olivat niin onnettomia yhdessä. Nyt äidistä on kivaa olla ihan vain teidän kanssa." Mutta en nyt pistänyt eroa yhden suuttumisen piikkiin.)

Siis tarkoituksena tietenkin kirjoittaa että tuli kunnon riita ja siksi vanhemmat erosivat. Minusta tuo saa lapset pelkäämään (nomraalia) riitelyä parisuhteessa. Minusta ei ole mitään syytä vähätellä asioita jotka johtavat eroon. Miksi lapselle pitäisi antaa käsitys että vanhemmat ovat rikkoneet perheen pikkuasioiden takia ja että perhe nyt voi hajota vaikka yhdestä riidasta?

Ja tuo isän selitys aikuisten kannalta. Tarkoitin siis että isä väisti (taas?) vastuunsa perheen jättämisestä ja laittoi sen vaimon niskoille kun selitti oman pettämisensä "vanhempien riidalla" siis puolet omasta synnistä vaimolle.

Lapsillesi tulee isän luona tukalat oltavat, jos jatkat samaan malliin. Isä on esitellyt naisen heille myönteiseen sävyyn ja he näkevät, että isä viihtyy naisen kanssa. Isä myös odottaa heiltä asiallista suhtautumsita naiseen, hyvin todennäköisesti toivoo lasten jopa kiintyvän häneen.

Kun sinä samaan aikaan viestität, että nainen on syyllinen ikäviin asioihin ja kaiken onnettomuuden lähde, lapset hämmentyvät. Miten isä ja äiti voivat olla tästä ihmisestä niin eri mieltä?

Lapset kiintyvät luonnostaan helposti aikuisiin, jotka kohtelevat heitä hyvin. Äitipuolella on todennäköisesti suuri intressi kohdella lapsiasi hyvin, koska hän haluaa näyttää miehelleen, että hänessä on äitiainesta ja hän tulee lasten kanssa toimeen. Näin ollen voi olettaa, että äitipuoli yrittää olla kiva.

Lapset eivät kuitenkaan uskalla kiintyä äitipuoleen ennen kuin sinä annat siihen heille luvan. Olisi lastesi hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeää, että antaisit sen.

Voisit sanoa esimerkiksi ihan suoraan, että äiti ei tuosta naisesta hirveästi tykkää, mutta te saatte kyllä tykätä hänestä.

terveisin äitipuoli 24/7

Omista lapsistani vajaa kaksivuotias pitää kovasti äitipuolestaan (mikä on minusta todella hyvä asia sillä toki toivon lapsilla olevan hyvä olla isänsä luona) mutta nelivuotias ei enää tahdo olla yötä isällään. Vaikken usko että heistä kumpikaan osaisi yhdistää äitipuolta ja meidän eroamme. Minusta ihan ymmärrettävää sillä äitipuolen tapaamiseen asti esikoinen näytti aina kaikista pariskuntakuvista ja eläinperheistä äitiä ja isää, nyt näyttää vain äitiä, häntä ja veljeä. Eli vaikkei lapsille kerrottaisi uudesta suhteesta yksityiskohtia niin jos uusi puoliso esitellään nopeasti, on hän silti se joka tekee perheen hajoamisesta ja perhekuvion sekoamisesta konkreettista.

On ihan ymmärrettävää että lapsen on vaikea sulattaa vanhemman uutta kumppania, varsinkin ensimmäisiä uusia kumppaneita ja pian eron jälkeen. Ajat kovasti mitä äitipuoli ja isä haluavat lasten tekevän ja ajattelevan. Mitä lapsi haluaa? Ehkä vähän enemmän aikaa että ehtisi ensin käsittelemään vanhempien eron ja sitten vasta uudet kumppanit? (minullakin siis nyt uusi kumppani mutta tästä lapset eivät tiedä mitään eivätkä tulekaan tietämään vielä kuukausiin, eli ei ole kyse yksinäisen katkeruudesta) Se on se mitä äiti ajattelee. Miksi äitiä kiinnostaisi haluaako äitipuoli osoittaa olevansa äitiainesta tai isä lasten kohtelevan rakastaan asiallisesti? Äitinä voin sanoa että äitiä kiinnostaa tasan se mitä lapset haluavat. Niin isästään, äitipuolestaan kuin uudesta miesystävästäni.

eli minustakin tulee äitipuoli jos/kun aikanamme esittelemme toisemme lapsillemme. Eli tässä ei ole kyse myöskään mistään äitipuoli-vihasta, kun olen tuota koko ajan pohtimassa omalle kohdalleni :)



En kuitenkaan koskaan voisi olettaa että miesystäväni ex ajattelisi lapsiaan sitä kautta mitä minä heistä haluan...



Ja arvostus miestä kohtaan laskisi ratkaisevasti jos hän alkaisi kiiruhtaa yhteenmuuttamista tai yhteistä edustamista sukujuhlissa = julkisesti täytenä pariskuntana olemista lasten sopeutumisen kustannuksella. (Miesystäväni ja exänsä eronneet jo aiemmin, mutta miehelläkään ei ole ollut ketään muuta lapsille esiteltävää naisystävää eli minä olisin ensimmäinen isän rakas äidin jälkeen)

miksi lasten tulisi kiintyä naiseen, joka on ollut mukana rikkomassa heidän perhettään?

Lapsillesi tulee isän luona tukalat oltavat, jos jatkat samaan malliin. Isä on esitellyt naisen heille myönteiseen sävyyn ja he näkevät, että isä viihtyy naisen kanssa. Isä myös odottaa heiltä asiallista suhtautumsita naiseen, hyvin todennäköisesti toivoo lasten jopa kiintyvän häneen. Kun sinä samaan aikaan viestität, että nainen on syyllinen ikäviin asioihin ja kaiken onnettomuuden lähde, lapset hämmentyvät. Miten isä ja äiti voivat olla tästä ihmisestä niin eri mieltä? Lapset kiintyvät luonnostaan helposti aikuisiin, jotka kohtelevat heitä hyvin. Äitipuolella on todennäköisesti suuri intressi kohdella lapsiasi hyvin, koska hän haluaa näyttää miehelleen, että hänessä on äitiainesta ja hän tulee lasten kanssa toimeen. Näin ollen voi olettaa, että äitipuoli yrittää olla kiva. Lapset eivät kuitenkaan uskalla kiintyä äitipuoleen ennen kuin sinä annat siihen heille luvan. Olisi lastesi hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeää, että antaisit sen. Voisit sanoa esimerkiksi ihan suoraan, että äiti ei tuosta naisesta hirveästi tykkää, mutta te saatte kyllä tykätä hänestä. terveisin äitipuoli 24/7

Kyllä ne lapset josain vaiheessa tajuavat kuvion ja sitten vihaavat isäänsä ja äitipuoltaan. tosin ne tarinat ei usein kovinkaan kauaa kestä, että onnea vaan äitipuolelle :)

Minusta kuulostaa siltä, että sinä suorastaan toivot lapsiesi vihaavaan isäänsä ja äitipuolta. Tuollainen katkeruus on ymmärrettävää, mutta ei rakentavaa lasten tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta.

Lapset ymmärtävät asian kuitenkin ennenpitkää. Ja tietenkin he pitävät uutta äitipuolta syyllisenä eroon, koska syyllinen hän osaltaan onkin. Ei kukaan fiksu nainen yritä pokata naimisissa olevaa kolmen lapsen isää! Miehesi tietenkin viimekädessä teki päätöksen lähtiessään vieraan heitukan matkaan, mutta kyllä yhtä syyllinen on tuo vieras nainenkin.

vaan apn ex-miehen. ELi syytä voi hyvin vierittää sinne, minne se kuuluukin. Eipä tarvi äidin ottaa syytä niskoilleen jonkun riidan takia, kun isi on menyt pettämään ja jättämään!

miksi mies on pettänyt. Se ehkä onkin ap:n syy.

9-vuotias tajuaa sen ja ymmärtää selitettynä ja joskus selittämättäkin, mutta ei välttämättä halua muistaa/uskoa sitä. En halua nyt viisastella, että tietäisin mitä ap:n tilanteessa sanoisin, koska en tosiaan tiedä. Mutta yrittäisin kuitenkin vielä paljon puhua tästä asiasta, vaikka se itsestäkin tuntuisi pahalta ja olisi vaikeaa arvioida mikä on lasten rasittamista aikuisten asioilla.



Varsinkin koittaisin puhua tästä, että mitä on tullut sanottua eron syistä. Yrittäisin selittää, että ero on niin vakava/vaikea/monimutkainen/hämmentävä asia myös aikuisille, ettei isä tai äitikään osaa varmaksi sanoa syytä. Kummallakin tunteet myllää nyt niin paljon, ettei oikein tiedä mitä sanoa. Mutta että ainakaan se ei ollut mikään yksittäinen tapaus, ei riita, ei yksi ihminen, ei isä tai tämä isän kaveri tai äiti, joka eron aiheutti, vaan siihen oli monta erillistä syytä, joita ei kukaan ihan tarkkaan tiedäkään. (Toisin sanoen, sekä isä että äiti on väärässä, jos isä sanoo että ero johtui riidasta ja äiti sanoo että se johtui siitä uudesta naisesta.) Se on varmaa, että kaikille aikuisille lapset on olleet se syy miksi on tähän asti pysytty yhdessä, ja että kaikki aikuiset haluaa että lapsilla olisi kaikki niin hyvin kuin mahdollista, lapset on kaikkein tärkeimpiä kaikille.



Jos näyttää nyt siltä, että lapset ovat lojaaleja äidille ja uskovat, että isä tai se isän uusi nainen on pahoja, niin koittaisin korostaa että vaikka äiti onkin vielä vähän surullinen, niin äidillä on kaikki hyvin ja kaikki kääntyy vielä parhain päin. Tai mitä sitten onkin riittävän rehellistä ja lasten korville sopivaa sanoa. Voihan sitä sanoa vaikka, että toivoo itse kaikkea hyvää exälle ja sen uudelle, jos se auttaisi lapsia sopeutumaan uuteen tilanteeseen, vaikka mielessä ehkä olisikin käynyt jotain vähemmänkin hyvää. Varmaan loppujen lopuksi sitä kuitenkin toivoo, petettynä ja jätettynäkin, syvällä sisimmässään tai edes järjellä ajatellen, että tämä jonka takia perhe piti rikkoa, on miehelle sitten vähintään se elämän rakkaus ja lastenkin takia suhde kestäisi ja kukoistaisi.

vaan apn ex-miehen. ELi syytä voi hyvin vierittää sinne, minne se kuuluukin. Eipä tarvi äidin ottaa syytä niskoilleen jonkun riidan takia, kun isi on menyt pettämään ja jättämään!

mutta, mutta miksi mies on pettänyt. Se ehkä onkin ap:n syy.

Siihen nainen voi olla osaksi tai jopa kokonaan syyllinen. Laiminlyömällä aviolittoaan voi aiheuttaa eron, vaikka ei itse olisikaan se, joka vaatii eroa ja lähtee.

Se, että ottaa ja pettää, joka kertaluonteisesti tai ottamalla toisen rinnalle, ennen kuin on eronnut entisestään on kuitenkin KOKONAAN oma valinta, jota se toinen EI KOSKAAN voi aiheuttaa. Jos on onneton liitossaan, voi aina lähteä. Pettämiselle on siis aina vaihtoehto ja pettäjä on sataprosenttisesti vastuussa siitä, että päättää kohentaa oloaan pettämällä eikä erolla.

vaan apn ex-miehen. ELi syytä voi hyvin vierittää sinne, minne se kuuluukin. Eipä tarvi äidin ottaa syytä niskoilleen jonkun riidan takia, kun isi on menyt pettämään ja jättämään!

miksi mies on pettänyt. Se ehkä onkin ap:n syy.

Voi olla ap:n syytä että parisuhteessa on ollut ongelmia (?), mutta pettämisnen on ollut miehen oma teko ja päätös ja silloin myös hänen vastuunsa ja syyllisyytensä. Pettämisen jälkeen eroaminen on myös ollut täysin miehen vastuulla ja hänen oma syynsä sillä ap:hän sanoi että olisi halunnut parisuhdeterapiaan mutta mies ei suostunut.

erityisesti miehessä!

Mies on luonnostaan olento, joka kyllästyy tavalliseen ja turvalliseen perhe-elämään, vaikkakin onnelliseen SEKÄ mies on luonnostaan nopeasti rakastuva. Eipä siis tarvita kun sopiva ihminen eteen ja ihastuminen tapahtuu ja vauhdilla. Ja koska miehen ihastuminen on kiihkeää ja periksiantamatonta, niin monesti varatutkin naiset menevät halpaan ja eroavat.

Jos nainen tekee aloitteen varatun miehen puoleeen kyse on enemmän laskelmoidusta kun tunteenomaisesta saalistuksesta.



Eivät lapset hyvästä tahdosta huolimatta aina kestä uutta äiti/isäpuolta, koska lapsen suurin ja hartain toive on, että omat vanhemmat rakastaisivat toisiaan ja menisivät taas yhteen. Jossain vaiheessa varmaan ymmärtävät toiveen mahdottomaksi ja vasta sitten hyväksyvät uudet puolisot.

[/quote]

miksi mies on pettänyt. Se ehkä onkin ap:n syy.

[/quote]

mennä lapset sotkemaan sinun tunteen purkauksiisi. Eron syy on se, että lasten isä ei ole sinusta kiinnostunut pätkääkään, eikä rakasta sinua. Eron syy ei ole toinen nainen, koska hän ei avioliittoanne päätä.