Lue keskustelun säännöt.
Tunnetteko perheitä, joissa lapsilta säännöstellään ruokaa?
28.05.2011 |
Itse tunnen perheen, jossa lapset eivät saa mitään ruoka-aikojen välissä. Käyvät kerjäämässä muilta ruokaa ja varastavat sitä kotoa.Lapset ovat kaikki tosi hoikkia ja pyytävät usein ruokaa vanhemmiltaan ruoka-aikojen välissä.Lisäksi ruokailulla saavat yhden lautaselisen ruokaa ja välipalakin saattaa koostua yhdestä voileivästä.
Kommentit (105)
Tiedän mitä jääkaapissa tai muualla on ja jos hävikkiä syntyy jää viikkoraha saamatta. Toimii! Lapset saavat luvalla syödä omenan koulusta tultuaan ja ruoka tehdään kun kaikki ovat kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän mitä jääkaapissa tai muualla on ja jos hävikkiä syntyy jää viikkoraha saamatta. Toimii! Lapset saavat luvalla syödä omenan koulusta tultuaan ja ruoka tehdään kun kaikki ovat kotona.
Tiedän mitä jääkaapissa tai muualla on ja jos hävikkiä syntyy jää viikkoraha saamatta. Toimii! Lapset saavat luvalla syödä omenan koulusta tultuaan ja ruoka tehdään kun kaikki ovat kotona.
En tunne. Minusta se on hyvä, että vain ruoka-aikoina ja välipala-aikoina syödään, mutta sitä en ymmärrä, ettei silloin saisi syödä vatsaansa täyteen kunnon ruokaa.
Poika söisi kaiken, mitä eteen laitetaan. Vaikka ollaan juuri syöty hyvin ennen lähtöä, riittää kun haistaa jossain ruoan; "mulla on nälkä".
Minusta leikki-ikäisen välipala voi olla vähemmänkin kuin yksi voileipä. Itse annan yleensä esim. puolikkaan omenaa ruokaa odotellessa, jos on kova nälkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruoka-aikojen välissä ei (yleensä) syödä. Välipalalla ei mätetä mahaa turvolleen, vaan pitäisi syödä sitä oikeaa ruokaa. Ruoka-aikanakin pitää syödä monipuolisesti. Ei saa esim. syödä pelkkää kanaa, vaan pitää ottaa myös vihanneksia ja riisiä.
Toki näistä asioista voidaan ajoittain joustaa, mutta pääsääntöisesti näillä mennään. Lapset saattavat kinuta ruokaa välilläkin. Jos antaa, niin seuraava ruoka ei maistu.
poika syö. Yhdessä välissä kävi jatkuvasti jääkaapilla välipalan ja päivällisen välissä, vaikka oli saanut aivan kunnollisen välipalan. Ei vedellyt se peli. Vihanneksia ja hedelmää saa ottaa tuossakin välissä, ei muuta. Lisää ruokaa saa meillä ottaa ruoka-aikoina, vaikka lapsi ei yleensä sitä tee.
Tein myös pannaria iltapalaksi tässä yhtenä päivänä, niin jouduin toppuuttelemaan, kun alkoi syömään neljättä isoa pannaripalaa peräkanaa hillon kanssa. Herkutella saa, mutta ahmiminen ei ole hyvästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseisessä perheessä ruokaa saa tiettyina kellonaikoina määräannoksen.
Jos jää nälkä, lisää ei saa.
Jos ei tykkää, kaikki on syötävä.
Perheen lapset olivat tosi hoikkia, ja nuorempi lapsi myös hyvin pienikokoinen.
Vanhempi lapsi muutti toisen vanhempansa luo 12 v täytettyään ja noin 4 kk aikana kasvoi 2-3 vaatekakokoa, pituutta. Hoikka oli ja on vieläkin, mutta pituutta tuli siis niin, että vaatekoosta noin 140 (tai 146) cm siirtyi vaatekokoon 176 cm syyskulukauden aikana.
Nuorempi lapsi on pian 13 v täyttävä, pieni ja laiha, ihan pikkutytön mallinen.
Lapsi itse sanoo, että hänellä on nälkä. Mummolassa käy pari kertaa kuukaudessa viikonlppuisin, syö siellä kuin ikinä ei olisi ruokaa nähnyt. Niin pieneen ihmiseen niin isoja annoksia.
On tottakai hyvä, että ruokaa on ruoka-aikana, eikä napostella kaapilla koko ajan. Mutta tässähän ei siitä ole kyse, vaan siitä, että ruokaa ei saa niin pajon, että nälkä lähtisi.
Ja jos on nälkä, eikö voisi syödä niin paljon, että nälkä lähtee. Jos tarkoittaa sitä, että iltapala jää niukemmaksi, ei kait se haittaa..?! Ei kasvava lapsi tavallisesta ruuasta liho, jos siis lihomista pelätään.
Ruoka-aikojen välissä ei (yleensä) syödä. Välipalalla ei mätetä mahaa turvolleen, vaan pitäisi syödä sitä oikeaa ruokaa. Ruoka-aikanakin pitää syödä monipuolisesti. Ei saa esim. syödä pelkkää kanaa, vaan pitää ottaa myös vihanneksia ja riisiä.
Toki näistä asioista voidaan ajoittain joustaa, mutta pääsääntöisesti näillä mennään. Lapset saattavat kinuta ruokaa välilläkin. Jos antaa, niin seuraava ruoka ei maistu.
Musta tää on ihan tervettä, ettei anneta ruoka-aikojen välissä liian suuria välipaloja tai naposteltavaa, jotta se oikea ruoka maistuu. Ja että monipuolisesti pitää syödä.
Minä ymmärrän tolla ap:n jutulla säännöstelyä, jossa lapset eivät oikein saa riittävästi energiaa ruuasta? Säännöstellään siis määrää ja se taitaa olla liian vähän kasvaville ja liikkuville lapsille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
poika syö. Yhdessä välissä kävi jatkuvasti jääkaapilla välipalan ja päivällisen välissä, vaikka oli saanut aivan kunnollisen välipalan. Ei vedellyt se peli. Vihanneksia ja hedelmää saa ottaa tuossakin välissä, ei muuta. Lisää ruokaa saa meillä ottaa ruoka-aikoina, vaikka lapsi ei yleensä sitä tee.
Tein myös pannaria iltapalaksi tässä yhtenä päivänä, niin jouduin toppuuttelemaan, kun alkoi syömään neljättä isoa pannaripalaa peräkanaa hillon kanssa. Herkutella saa, mutta ahmiminen ei ole hyvästä.
Mulla on 7 v ekaluokkalainen, ja toisinaan syö tosi paljon. Siis kaikki ateriat ja välipalat ja määrät ovat isoja. Lapsi on laiha kuin ojakeppi. Koulussakin yleensä hakee lisää. Ahmiminen ja lisää ottaminen vielä viidennen kerran ovat kyllä minusta eri asioita. Joskus voi herkutella ihan kunnolla. Ei se huonoile tavoille mene, jos syö kuusi pannaripalaa saunanherkkuina.
Miksi lapsi ei saa syödä, jos on nälkä tai joku on hyvää?
lapset eivät saa ottaa itse ruokaansa lautaselleen ja lisää ei saa. Ruualla on aina juomana vesi, koskaan ei ole leipää tarjolla tai jälkiruokaa.
Välipaloja ei ole, eikä iltapalaa.
Lapset ovat todella nälkäisiä ja pieni kokoisia.
Syövät esim kesäisin naapuruston mansikat ja viinimarjat. Useammassa talossa lapsille tarjotaan ruokaa. Vanhemmilla olisi kyllä rahaa ostaa ruokaa, mutta pelkäävät alipainoisten lasten lihovan. Lapset ova 5-14v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin kehotan ottamaan ruisvoileivän tai hedelmän. Meidän lapsi (en siis ole tuo edellinen) söisi herkkua kyllä liikaa, ja hetken kuluttua valittaisi vatsakipua. En anna ahmia.
poika syö. Yhdessä välissä kävi jatkuvasti jääkaapilla välipalan ja päivällisen välissä, vaikka oli saanut aivan kunnollisen välipalan. Ei vedellyt se peli. Vihanneksia ja hedelmää saa ottaa tuossakin välissä, ei muuta. Lisää ruokaa saa meillä ottaa ruoka-aikoina, vaikka lapsi ei yleensä sitä tee.
Tein myös pannaria iltapalaksi tässä yhtenä päivänä, niin jouduin toppuuttelemaan, kun alkoi syömään neljättä isoa pannaripalaa peräkanaa hillon kanssa. Herkutella saa, mutta ahmiminen ei ole hyvästä.
Mulla on 7 v ekaluokkalainen, ja toisinaan syö tosi paljon. Siis kaikki ateriat ja välipalat ja määrät ovat isoja. Lapsi on laiha kuin ojakeppi. Koulussakin yleensä hakee lisää. Ahmiminen ja lisää ottaminen vielä viidennen kerran ovat kyllä minusta eri asioita. Joskus voi herkutella ihan kunnolla. Ei se huonoile tavoille mene, jos syö kuusi pannaripalaa saunanherkkuina.
Miksi lapsi ei saa syödä, jos on nälkä tai joku on hyvää?
Ruoka-aikojen välissä ei syödä, välipalalla ei saa mitä vain eikä niin paljon kuin haluaa, koska pian on oikeaa ruokaa tarjolla. Jos on kaikille yksi kanafilee tms. ei sitä saa enemmän vaikka mieli tekisi, koska muuten ei vian riitä. Maitoa juodaan aterialla lasi, sen jälkeen vettä, koska muuten saisin kantaa selkä vääränä maitoa kaupasta. Sen verran juodaan että suositukset täyttyy.
Hedelmiä (omenoita, kiivejä yms. ei banaania) saa koska vain. Vettä saa aina. Jokaisen ruoan kanssa ei saa leipää, koska muuten maha täyttyy siitä eikä oikeaa ruokaa mene alas mitään.
OSa säännöstelystä perustuu terveellisyyteen, osa taas ihan rahaan. Ei olla rikkaita, jos nyt ei kovin köyhiäkään. En silti näe järkeä totuttaa lapsia juomaan maitoa litrakaupalla, kun siihen ei ole mitään terveydellistä perustetta ja se rasittaa kukkaroa niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kukaan ei syö ruoka-aikojen välissä. Ruoalla kaksi lasta saa syödä niin paljon kuin tykkää, mutta yhden syömistä säännöstellään. On niin hullu, että ahtaa itsensä niin täyteen, että lopulta voi vaikka oksentaa. TAi ainakin saa mahansa tosi kipeäksi.
säännöstelen ruokaa. Yksi lapsista on ylipainoinen ja sen takia minä annostelen ruoka-annokset (kaikille jotta ei korostu miksi niin teen).
Lautasella on aina puolet kasviksia/vihanneksia.
Leipää saa yhde viipaleen aterialla.
Hedelmiä ja kasviksia saa syödä aina kun haluaa, paitsi ei banaania.
Meillä syödään viisi kertaa päivässä ja kaikki ovat kylläisiä.
Leivon myös useita kertoja viikossa, ne on meidän herkkuja.
Vehnäjauhoa en käytä ja sokeria mahdollisimman vähän.
tai ylipainoisia aikuisia. Aletaan mättää ruokaa salaa mielettömät määrät heti kun ruuat saa hankittua itse eikä vanhemmat enää määrää paljonko ja mitä saa syödä.
Onnittelut teille säännöstelijät.
on varaa ruokkia kaikki eikä ruokaa tarvitse säännöstellä.
ja näissä perheissä lapset ovat ylipainoisia, joten säännöstely on ihan tarpeen.
Onneksi oma lapsi on hoikka kuin pajunvarsi. Ei tarvitse miettiä mitään säännöstelyjä ja voi herkkujakin antaa sen kummemmin miettimättä.
säännöstelen ruokaa. Yksi lapsista on ylipainoinen ja sen takia minä annostelen ruoka-annokset (kaikille jotta ei korostu miksi niin teen).
Lautasella on aina puolet kasviksia/vihanneksia.
Leipää saa yhde viipaleen aterialla.Hedelmiä ja kasviksia saa syödä aina kun haluaa, paitsi ei banaania.
Meillä syödään viisi kertaa päivässä ja kaikki ovat kylläisiä.
Leivon myös useita kertoja viikossa, ne on meidän herkkuja.
Vehnäjauhoa en käytä ja sokeria mahdollisimman vähän.
Ja silti me ollaan niitä joilla nautiskellaan ruoasta ja sitä saa syödä yleisesti ottaen niin paljon kuin tekee mieli.
Teen parhaillaan kaalilaatikkoa. Esikoisella oli nälkä ja annoin hänelle ennen uuniin laittoa puolikkaan lautasellisen kattilakypsää laatikkoa. Söi sen ja odottelee kovasti valmista laatikkoa uunista. Kuopus oli myös pikkuisen nälissään ja hän söi puolikkaan lasin maustamatonta jogurttia johon ripautin muutaman hillan joukkoon.
Ennustan että vaikka molemmat söi pikkuisen ennen kuin ruoka oli valmista, molemmat ahmii taatusti täydet lautaselliset vielä hetkisen kulttua.
Meidän ruokaostot tulee yleensä halvoiksi siksi, että käytetään aika paljon kasviksia. Nehän on halpoja. Lisäksi tulee katseltua ruokien hintoja aika paljon. Vertailen ensi kertaa jotain ostaessani tuoteselostetta ja sitten valitsen halvemman, jos se laadullisesti on samaa luokkaa kuin kalliimpi.