Kukaan ei pidä minusta :(( voisiko joku avata miksi

Esim. mulla yksi konkreettinen juttu, joka liittyi sosiaalisten taitojen kohenemiseen, oli huomata milloin jankkaaminen kannattaa lopettaa ja lyödä juttu leikiksi/antaa toisten vitsailla kustannuksellani ja yhtyä siihen/tms. eikä saarnaten valistaa muita "mutta kun asia on kuitenkin näin...". Tämä EI tarkoita, että ylitseni käveltäisiin, vaan

a) minun ei tarvitse todistella ihmisille, että olen oikeassa, riittää, että itse tiedän asian ja

b) ymmärrän, että sosiaalisen tilanteen vaatimukset käyvät joskus yli oikeassa olemisen tai "selittämisen tarpeen" vaatimusten, ainakin jos aidosti haluaa tulla toimeen muiden kanssa.

Tästä on hyvänä analogia esimerkkinä appeni, joka on todellinen "maailmanmies" eli erittäin sosiaalisesti itsevarma. Jos hän saa esim. huonoa palvelua ravintolassa, hän ei koskaan ala jankkaamaan ja valittamaan, vaan hoitaa tilanteen jotenkin niin, että pysyy hillittynä, saa hyvityksen, mutta kaikille jää hyvä mieli. Ytimenä on jotenkin se, että niin selkeästi kokee itsensä oikeutetuksi esim. hyvitykseen (tai tietää olevansa oikeassa), että ei ole mitään tarvetta riidellä asiasta tai tehdä siitä elämää suurempaa numeroa (tyyliin "tämä oli loukkaus minua kohtaan...").

t. 80

Itse pidän itseironisista, huumorintajuisista ihmisistä. Suvaitsevaisista ja maailmaa nähneitä erityisesti. Jotenkin tulee kuva, että ap ei ole em. tyyppinen ihminen vaan aika tosikko ja jotenkin yksitotinen (olen oikeassa, sanon mitä näen. Piste.) Se voisi olla syy, miksi esim. minä en niin hirveästi hakeutuisi tosielämässä seuraasi, jos käyttäydyt livenä samalla lailla. Samoin kuin jotakuta voisi ärsyttää minun "kukkahattuiluni" ja puiden halailu ;)

Itsetuntemuksen lisääminen ja ellainen tietty rentous ihmisiä - myös itseä!! - ja asioita kohtaan yleensä tekee sen, että muiden on helppo olla tällaisen ihmisen kanssa.