Lue keskustelun säännöt.
Miks aikuiset naiset ei osaa pukeutua häihin??
12.05.2011 |
Tunika ja legginssit ei ole juhlapuku!!
Voi että suomalaiset on juntteja!
Kommentit (97)
Voisin kyllä väittää mun teinitytön mustia pitsileggingsejä juhlaviksi.
Mä sain kerran teininä pitsilegginssit joululahjaksi. Niitä kutsuttiin vielä tuolloin aluskerrastoksi. Pidin niitä pakkasella farkkujen alla.
Legginssit eivät ole ikinä koskaan milloinkaan juhlavaate, ei aikuisilla, ei teineillä, ei lapsilla.
wt-mammat saattavat sellaisia häissä pitää. Kukaan itseään kunnioittava nainen ei sellaisia häihin pue. Se on epäkunnioittavaa myös hääparia kohtaan.
Tarkoitatkin nyt varmaan niitä legginsejä, joissa on se pitsi siellä lahkeensuussa. JA ne on kyllä minustakin aluskerrasto.
Mutta sellaiset kokopitsiset on minunkin mielestäni tosi juhlavat ja esim. nuorella ihmisellä jonkun juhlavan ja kauniin yläosan kanssa oikein sopivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta kuuluu karonkkaan ja hautajaisiin.
Elokuussa veljeni häät ja olen silloin viimeisilläni raskaana. Millaista hametta kannattaisi etsiä? Siis että olisin tarpeeksi arvokkaasti pukeutunut ja saisi vähän vatsaa peittää. Ettei sukulaistädit ala vetoa lyödä siitä synnytänkö tunnin vai kahden kuluttua. :) Vakavasti puhuen niin mitään hirmu kallista vaatetta en aio hankkia sillä tosiaan on sekin mahdollisuus että jääkin minulta väliin.
http://www.ellos.fi/cv/_/N-1z141xeZgykZ1z13m0z?extcmp=FI_G_WOM1
google löytynee ihmeen hyvin...vink!vink!
jäädä odottamaan mielenkiintoisia vastauksia näihin etikettikysymyksiini.
Joka tapauksessa haluaisin sanoa vielä sen, että kuten varmaan kaikki ihmiset ymmärtävät, etiketti muuttuu. Sitä pystyy tutkiskelemaan vaikka niinkin konkreettisesti, että katselee vanhoja valokuvia ja vielä vanhempia maalauksia. Etiketti muuttuu sillä tavalla, että ihmiset omaksuvat uusia tapoja pukeutua ja soveltavat sitten niitä. Toki muutosvastarintaa on etenkin konservatiiveilla. Tädit paheksuvat nuorison uusia tapoja.
Musta on hassua, että etikettiin vedotaan niin kuin se olisi joku kiveen kirjoitettu juttu, vaikka jokainen ymmärtää ihan omalla järjellään, miten se muuttuu koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta kuuluu karonkkaan ja hautajaisiin.
Mutta kaipa ulkomailla on erilaiset tavat. Olihan Victoria Bechamillakin musta asu häissä, vieläpä kuninkaallisissa sellaisissa. Ehkä se ei vaan tiennyt.
En tiennyt, että paikalla olisi myös toinen suomalainen pariskunta. Itse pukeuduin juhlaan paikallisen tavan mukaan, siis hyvin: mekko, suorat housut, kauluspaita linjalla.
Mä tunnistin suomalaispariskunnan heti: miehelellä pikeepaita kaulukset pystyssä, rinnassa joku urheilupainatus. Naisella leggarit ja tunika. Olivat kyllä nuoria ja kauniita, sllä saa pienet mokat anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kenellä muulla oli kunniamerkki rintapielessä (väärällä puolella) kuin D. Beckhamilla? Vicky ja Dave edustanevat samaa porukkaa kuin rannekoruilla-teepparista-tulee-käypä-juhla-asuporukka. I rest my case.
Kenellä muulla oli kunniamerkki rintapielessä (väärällä puolella) kuin D. Beckhamilla? Vicky ja Dave edustanevat samaa porukkaa kuin rannekoruilla-teepparista-tulee-käypä-juhla-asuporukka. I rest my case.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ulkokuvissa näkyi väri ihan selvästi.
Mutta se ei suinkaan muutu niin, että se juhlava pukeutuminen karsiutuisi siitä pois. On luontevaa että juhliin mennään eri vaatteissa mitä arkena käytetään. Se onko joskus muodikkaan mekon pitänyt olla nilkat peittäv,ä ja hetken päästä on joku kohahduttanut minihameella mikä onkin hetken päästä ollut sitten se muodikas vaate, on eri asia.
Jos joku tulisi vaikka Hennesin 10€ trikoomekossa ja 5€ narutopissa häihin, se olisi epäsopiva asu koska nuo ovat rantavaatteeet eivät JUHLAvaate. Noista ei saa juhla-asua vaikka miten asustaa hienolla laukulla ja koruilla ja kengillä.
Sitä vastoin taas hyvin leikattu (edullinenkin) mekko joka ns. "juhlavaa" materiaalia sopii ihan hyvin.
Toki ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä mikä on juhlavaa, mutta itse pukeudun eri tavalla juhlaan ja vaikka esim. baariin, monissa juhlissa taas näkee nuoria ns. bilemekoissa mitkä eivät minusta (aina) ole ihan soveliaita. Mutta ehkä yksi syy on sekin, etteivät ihmiset tiedä mistä juhlamekkoja ja -asuja saa? Jos ostaa ns. tavallisista kaupoista (H&M, Seppälä, VeroModa jne.) vaatteensa, niin niiden juhlamekot ovat loppujen lopuksi aika "tavallisia" mekkoja.
Jos taas menee liikkeeseen joka erikoistunut/jossa myös oikeita juhlavaatteita, niin saa kunnolliset vaatteet itselleen. Suosittelen jokaiselle joka on menossa "tunikassa&juhla-leggareissa" häihin visiittiä liikkeeseen missä kunnon juhlavaatteita, kun sellaiset laittaa päälleen tajuaa että vaatteissa on PALJON eroa. Ja nuo eivät ole edes mitään kalliita, vaan edullisiakin vaihtoehtoja löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen samaa mieltä yllä kirjoittaneen kanssa siitä, että etiketti muuttuu sitä mukaa kun ihmiset soveltavat tai rikkovat tiettyä kohtaa. Minusta sitä ei kuitenkaan muuteta tyhjästä, vaan säännöt pitää tuntea, mieluiten hyvin, ennen voi ryhtyä soveltamaan. Etiketti on minusta pääsääntöisesti hyvä ja käytännöllinen väline, jolla helpotetaan kanssaihmisen elämää ja noudatetaan kutsujien toiveita. Ihmisillä on oikeus juhlistaa tärkeitä tapahtumiaan, kuten parhaaksi katsovat, olkoon iltapuvussa tai kesämekossa ja pukukoodi ja etiketti auttavat vierasta kunnioittamaan isännän ja/tai emännän toiveita. Juhla- ja erikoistilanteessa, etenkin kun vieraita on paljon tai asiaan liittyy henkilökuntaa, etikettiä noudattamalla säästytään kohellukselta ja väärinkäsityksiltä. Yleensä etiketin mukainen toiminta (=hyvät käytöstavat) myös takaavat hauskemmat juhlat kaikille.
En tiedä, onko asia pula-ajan perua vai mikä on, mutta Suomessahan systeemi ei tahdo toimia, koska suomalainen ei halua juhlapukeutua, jollei ole pakko, jolloin kutsun määrittämää pukeutumisstandardia noudattamalla on yleensä ylipukeutunut lähes kaikkiin muihin kuin illan tähtiin nähden ja sosiaalisuus viereille (esimerkiksi pöytätoverille esittäytyminen tai jutustelu) koetaan vaivaannuttavaski, ainakin jos joutuu itse tekemään aloitteen.
Mä sain kerran teininä pitsilegginssit joululahjaksi. Niitä kutsuttiin vielä tuolloin aluskerrastoksi. Pidin niitä pakkasella farkkujen alla.
Legginssit eivät ole ikinä koskaan milloinkaan juhlavaate, ei aikuisilla, ei teineillä, ei lapsilla.
wt-mammat saattavat sellaisia häissä pitää. Kukaan itseään kunnioittava nainen ei sellaisia häihin pue. Se on epäkunnioittavaa myös hääparia kohtaan.
Saman porukan mielestä on myös ihan ok mennä vihkikirkkoon paljailla olkapäillä...
Komppi etiketin noudattamisen puolesta, mutta suomalaiseen kirkkoetikettiin ei kyllä kuulu mitään sääntöjä siitä, etteikö kirkossa saisi olla paljain olkapäin. En tiedä onko tämä käytäntö jossain muualla päin Suomea (itse olen pk-seudulta), mutta omasta seurakunnastani asian aikoinaan tarkistin ja mitään tällaista sääntöä ei ole olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja juhlien tullen hypistelen liikkeissä -ihan oikeita- juhlavaatteita pohiten miten saisin rahat niihin. Vaan kun en saa, menen aina siinä yhdessä ja samassa tumman harmaassa puolijuhlavassa mekossa, menee niin häät kuin hautajaiset.
Olisihan sitä helppo pukeutua hienosti ja haukkua muiden asut jos olisi varaa ostaa. Tänään juuri kirosin ainoita kesäisiä kenkiäni kun hiersivät kantapäät rakoille kauppareissulla. Pitäisi ostaa paremmat mutta ensin jonossa on pojalle uudet sandaalit kun nykyiset hiertävät nilkat auki. Niitäkään en saa ostettua ennen kuun vaihdetta, voipi omat kengät jäädä siitäkin myöhemmäksi ellen sitten pääse johonkin hyvälle kirpparille.
Elämä ei aina ole niin yksinkertaista että mennään siinä mikä on paras. Monet menee yksinkertaisesti sillä mikä on.
Ja juhlien tullen hypistelen liikkeissä -ihan oikeita- juhlavaatteita pohiten miten saisin rahat niihin. Vaan kun en saa, menen aina siinä yhdessä ja samassa tumman harmaassa puolijuhlavassa mekossa, menee niin häät kuin hautajaiset.
Olisihan sitä helppo pukeutua hienosti ja haukkua muiden asut jos olisi varaa ostaa. Tänään juuri kirosin ainoita kesäisiä kenkiäni kun hiersivät kantapäät rakoille kauppareissulla. Pitäisi ostaa paremmat mutta ensin jonossa on pojalle uudet sandaalit kun nykyiset hiertävät nilkat auki. Niitäkään en saa ostettua ennen kuun vaihdetta, voipi omat kengät jäädä siitäkin myöhemmäksi ellen sitten pääse johonkin hyvälle kirpparille.
Elämä ei aina ole niin yksinkertaista että mennään siinä mikä on paras. Monet menee yksinkertaisesti sillä mikä on.
Tai oikein pahassa tilanteessa (ei ole varaa lahjaan/matkaan/ollut ollenkaan käypiä vaatteita) jätän menemättä.
nykyään kun millään ei ole mitään väliä ja lapset ja nuoret totutetaan siihen, että aina saa tehdä niin kuin itselle parhaiten sopii, niin tulos näkyy esimerkiksi tässä.
Mieheni pikkusisko esimerkiksi on aina saanut kaiken mitä vaan toivoo, kun on iltatähti ja vanhemmilla varaa. Saa myös tehdä ihan mitä haluaa, mukaanlukien se että saa pukeutua mihin vaan miten vaan tahtoo.
mutta teineillä on tapana kasvaa aikuiseksi ja oppia tapoja.
Esim. meidän lasten ristiäisissä oli toisella kertaa verkkareissa ja t-paidassa "voi kun ei se meidän Jenni viihdy juhlavaatteissa, ne niin ahdistaa, ja eihän se ole kiva jos juhla menee sitten pilalle kun vaatteissa ei ole kiva olla" ja tokalla kerralla hänellä oli farkut ja bändipaita. Muilla juhlavaatteet ja miehillä puvut.
Veikkaan, että sama jatkuu hänellä aikuisuudessakin. Miksi mikään muuttuisi, kun ei koe siihen mitään tarvetta?
nykyään kun millään ei ole mitään väliä ja lapset ja nuoret totutetaan siihen, että aina saa tehdä niin kuin itselle parhaiten sopii, niin tulos näkyy esimerkiksi tässä.
Mieheni pikkusisko esimerkiksi on aina saanut kaiken mitä vaan toivoo, kun on iltatähti ja vanhemmilla varaa. Saa myös tehdä ihan mitä haluaa, mukaanlukien se että saa pukeutua mihin vaan miten vaan tahtoo.
Esim. meidän lasten ristiäisissä oli toisella kertaa verkkareissa ja t-paidassa "voi kun ei se meidän Jenni viihdy juhlavaatteissa, ne niin ahdistaa, ja eihän se ole kiva jos juhla menee sitten pilalle kun vaatteissa ei ole kiva olla" ja tokalla kerralla hänellä oli farkut ja bändipaita. Muilla juhlavaatteet ja miehillä puvut.
Veikkaan, että sama jatkuu hänellä aikuisuudessakin. Miksi mikään muuttuisi, kun ei koe siihen mitään tarvetta?
toisten ja tilanteen huomioonottamista, ei pelkkiä pukukoodeja. Se tekee sosiaaliset tilanteet helpommiksi. Outo ajatus, että etiketti pitäisi hylätä koska harva tuntee sen kunnolla. Sen voi opetella ja opettaa lapsilleen.
Etiketti muuttuu tosi hitaasti, meillä taitaa vieläkin olla tapoja, jotka periytyvät 1600-luvulle. Ne liittyvät kättelyyn, miten ihmiset esitellään toisilleen jne.
Mä olen ollut häissä leggingseissä ja olen ollut myös täyspitkässä leningissä, asu riippuu ihan häistä ja niiden luonteesta. Mulla oli valkoiset leggingsit vihreän raakasilkkimekon (istuva, olkaimeton yläosa, leveä helmä, tylli alla) kanssa. Jalassa ballerinat. Vihkiminen pidettiin kesähuvilan pihalla, aitassa tanssittiin ja vartaassa oli kokonainen possu. Miehelläni oli ns. kesäpuku ilman solmiota. Morsiamella pellavainen kesämekko. Eli ei voi yleistää.
MIKSI tuollaisen mekon kanssa piti tunkea vielä leggingsit? Kuulostaa just niin tyylittömältä mitä varmaan olikin.
Niin sitä voisi luulla. Vaan ei ollut tyylitöntä. Kesäistä, kevyempää ja rennonpaa ja samalla juhlavaa. Ja minulle sopivaa. Kaulassa muutamat pitkät korut. Paljon rannerenkaita.
Etiketti alkaa olla aikansa elänyt juttu, koska niin harva tuntee sen enää kunnolla. Hyvä maku ja kekseliäisyys sen puitteissa sen sijaa ei ole aikansa elänyttä.
Eli chillatkaa nyt vähän.
Hyvä ap ja pointsit hirmuisen originellista avauksesta!
"tunnistan suomalaiset lentokentällä!
"liukuhihnalapsia synnyttävät mamma"
Samaa rataa näkyy olevan tämäkin.
Niistä on tullut suomalaisten uusi kansallisvaate, joita pidetään joka hemmetin tilaisuudessa häistä hautajaisiin. Todella urpoa.
tähän etikettikeskusteluun? Haluaisitko vaikka puhua etiketin merkityksestä, sen synnystä, sen muuttumisesta, tai vaikka siitä, mitä se on? Vai onko tuo pilkallisuus sun ainoa anti tähän ketjuun?