miksi lapset tehdään niin hiton myöhään nykyään?

täällä palstailee. Itse ainakin 25-30-vuotiaana vielä hyvinkin nuoren näköinen ja oloinen ja yli 35-veenä raskaaksi tuleminen oli ihan helppoa.

Miestä ei vain löytynyt. Nykyisen mieheni tapasin 25-vuotiaana. Mies ei ollut heti valmis perustamaan perhettä (en minäkään, vaan halusin ensin katsoa ,että juttu toimii). Muutaman vuoden jälkeen aloin puhumaan ,että olisi aika hankkia lapsia, jos niitä haluaa, muuten menee paras ikä ohi. Esikoisen sain muutama päivä päälle 30-vuotiaana. Sitten tuli kohdunulkopuolinen ja lapsettomuutta. Toinen lapsi syntyi, kun olin 34v ja kolmas, kun olin 38 v.



Alle 25-vuotiaana opiskelin, tein töitä ja matkustelin ympäri maailman, mutta päätavoitteeni oli vain tulla äidiksi.

vasta 60-luvulla keksittiin ehkäisypillerit ja sitä ennen kondomit olivat harvakseltaan käytössä. Siksi naiset tulivat nuorina raskaaksi ja usein juuri raskaus ajoi seurustelevat nuoret naimisiin! Ehkä siksi nämä liitot ovatkin herkästi kaatuneet myöhemmin?



Nyt kun nainen voi itse säädellä elämäänsä niin toki raskauksien ajankohdat myöhenevät, kun kerran vahinkoraskaudet (voiko olla vahinko, jos harrastaa seksiä ilma nehkäisyä?) ovat radikaalisti vähentyneet.

alettiin yrittämään lasta, kun olin 26-vuotias, täytän muutaman kuukauden päästä 31 eikä lapsesta ole edelleenkään tietoakaan. Hoitojakin on käyty läpi jo jonkin verran.

No jaa, minusta ei ole mitään järkeä tehdä lapsia vielä parikymppisinä. Miksei voi nauttia omasta ajasta ja vapaudesta vielä muutaman vuoden? Lapset sitoo kuitenkin kauheasti, vaikka ihania ovatkin.



Itse sain esikoiseni 27-vuotiaana. Ihan sopiva ikä, yhtään aiemmin en olisi halunnutkaan.

Kaikki eivät löydä sopivaa miestä ennen kuin täyttävät 30v ja harva alle 30v mies on valmis sitoutumaan lapsiperheen isäksi.

Itse tapasin mieheni ollessani 26-vuotias. Menimme naimisiin 1,5 vuotta tapaamisen jälkeen (ollessani 27-vuotias) ja jätimme saman tien ehkäisyn.



Kun reilun vuoden yrittämisen jälkeen vauva ei ollut antanut mitään viitteitä itsestään, menimme lapsettomuusklinikalle tutkittavaksi. Todella pitkä ja tuskainen tie oli vielä edessä ennen kuin vihdoin sain pitää esikoistani sylissäni 33-vuotiaana.



Sen jälkeen olen vielä saanut toisen lapsen 35-vuotiaana (jälleen lapsettomuushoitojen avulla) ja kolmatta odotan nyt 38-vuotiaana.



Toki jos olisin tullut saman tien raskaaksi kun ehkäisy jätettiin pois, saattaisin nyt olla 10-vuotiaan lapsen äiti. Mutta elämä ei aina mene oman suunnitelman mukaisesti.

Takana oli kaksi pitkää suhdetta, mutta vasta kun tapasin nykyisen mieheni, tiesin, että hänen kanssaan haluan lapsia. Olin tavatessamme 32 v. Naimisiin mentiin, kun olin 34 v., ja lapset sain kun olin 36 ja 39 v.



Tässä sinulle yksi syy, josta juttelin gynekologinikin kanssa. Hän ymmärsi hyvin ja kannusti lastentekoon.

... että hedelmällisyys alkaa tosiasiallisesti laskea 30-35 vuoden tienoilla, sen ei pitäisi enää olla kenellekään mikään yllätys. Miten se sitten vaikuttaa kuhunkin pariin/naiseen, on arpapeliä. Tarkoitan vain sitä, että se ei pitäisi olla kauhea yllätys (kuten niin usein ja monille tuntuu olevan), jos vanhemmalla iällä ei niitä lapsia ala tullakaan.



Itse tein esikoiseni ollessani 30 ja nyt on toinen tulossa ja ikää 33. Haluaisin vielä yhden. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä jo yli 10 vuotta ja olemmekin puhuneet, että olisi ne lapset pitänyt tehdä aikaisemmin.(!!) Olisimmekin aikaistaneet asiaa parilla vuodella, mutta minulle tuli terveydellisiä ongelmia parin vuoden ajaksi.



Nyt sitä vasta tulee ajatelleeksi, että olisi ollut mukava olla nuorempi kun lapset lähtevät kotoa aikanaan, eikä yli 50-55 v.



Mutta alkuperäiseen vastaten, syitä on monia, miksi lapsia hankitaan nykyään niin "hiton myöhään". Mutta siitä olen tyytyväinen, että en ole tehnyt lapsia jo nuoruudessani ja poäätynyt sitten yh:ksi, kun ensimmäiset kumppanit eivät olisikaan olleet niitä "oikeita". SItä en olisi halunnut itselleni.

Itse saan ensimmäisen lapseni nyt 33-vuotiaana ja syyt siihen ovat ensiksikin se, että vasta joitakin vuosia sitten tapasin nykyisen mieheni. Edellisen kanssa en olisi voinut kuvitellakaan lasten tekemistä, ei siis ollut isämateriaalia. Toiseksi, lapsia juuri nyt sen vuoksi, että olemme saaneet kumpikin opintomme valmiiksi jokin vuosi sitten ja nyt on vakituiset työpaikat kummallakin. Työpaikkojen avulla saimme ostettua tarpeeksi tilavan asunnon (ei mitään valtavaa, vaan juuri kolmelle asukille sopivaa) ja edellytykset lapsen hankinnoille ja ylläpitoon ovat siis nyt mielestämme riittävät.

Ei käynyt mielessäkään, että olisin tehnyt lapsia nuorempana kun tulotaso oli mitä oli ja opinnot olivat kesken. Siinä sitä oltais oltu asumistuen ja toimeentulotuen varassa, kuten ikävän moni nuorista perheellisistä nykyään on ja aivan omasta tahdostaan...

tai "oman ajan" haluamisesta vaan terveestä järjestä ja siitä, että pystyy elättämään omalla työllään itsensä ja lapsensa ilman, että täytyy käydä kerjäämässä sossussa tai valittaa yleisönosastoissa kun tukia vähennetään.

että vanhemmilla on varaa elättää lapsensa. Näitä kotileikkejä leikkiviä nuoria on ihan tarpeeksi, jotka sikiää vaikkei osaa elättää edes itse itseään.

Neljä vuotta seurusteltiin, sitten naimisiin. Esikoinen syntyi, kun olin 31-vuotias. Kakkonen 34-vuotiaana ja kolmas 36-vuotiaana.



Olin ehtinyt rellestää rellestämiset, hankkia korkeakoulutuksen ja koulutusta vastaavan työpaikan, tienata talon verran ja pystyin omistautumaan täysin lapsille. Mies myös.

..

Nyt sitä vasta tulee ajatelleeksi, että olisi ollut mukava olla nuorempi kun lapset lähtevät kotoa aikanaan, eikä yli 50-55 v.

ensin tehdään lapset ja sit odotellaan vaan 18 vuotta että ne lähtis jo pois, jotta voi elää omaakin elämää. Älykästä.

meitä nuorempia äitejä kohtaan?(22.v)

eli kun toi ääliö on tota mieltä niin me nuoremmat ollaan huonoja äitejä?

eikö oo aika säälittävää toi kun eka haukutaa että miten voit arvostella ja sitten itse ,mennää sanomaan kuinka sopimaton ikä on alle30...

toi ap oli itte 40.v joten nuoret äidit ei nyt yritä sotia teijän kanssa vaan joku yksittäinen ääliö..



mun mielestä olen kyllä ihan kelpo äiti ja isäkin on mitä ihanin.. mulla nyt vaan sattu tuuri että löysin omani aikaisin.. olisihan mullakin kestänyt jos ei omani olis kävelly vastaan näin aikaisin

niin ei taida nuorena naineista ja lapsia tehneistä olla yhdessä kuin 1 tai 2 paria.



Aika moni on kouluttamattomana yh.na siwan kassalla tai lindeksillä vaatemyyjänä tms.



Kaikki ei halunneet sellaista elämää. Nyt päälle 40 vuotiaana olen kuullut monen nuorena lapsia tehneen valittavan, että elämä jäi elämättä. Sitä nyt ei kukaan julkisesti myönnä ja hampaat irvessä vakuuttaa ratkaisunsa oikeellisuutta. Ja rakastavat tietenkin lapsiaan, mutta kyllä moni on sanonut, että olisipa tehnyt toisin, eikä heti vääntänyt lapsia ekalle poikakaverille.

Minä mietin kohdallani tätä pitkään. Kypsyttyäni päätökseen sain sitten lapsen huikeassa 32 vuoden iässä. En tiedä onko tällainen kysyjän mielestä sallittua, eikä paljon kiinnostakaan.



Jos tätä miettimisprosessia ei olisi ollutl, en silti olisi päässyt perhettä perustamaan kovin paljon aikaisemmin, koska aiemmat seurustelusuhteet kariutuivat. Luojan kiitos niihin suhteisiin ei ollut tehty lapsia.

Nyt tökin kepillä muurahaispesää, mutta mielestäni lapset pitäisi tehdä ennen kolmeakymmentäviittä ikävuotta.

Vanhojen vanhempien lapset eivät saa oikeanlaista käsitystä ikäryhmistä. Isovanhemmat ovat kuolleet tai vanhainkodeissa ja äidit ovat kymmenvuotiailla mummoiässä.

Nyt tökin kepillä muurahaispesää, mutta mielestäni lapset pitäisi tehdä ennen kolmeakymmentäviittä ikävuotta.

Vanhojen vanhempien lapset eivät saa oikeanlaista käsitystä ikäryhmistä. Isovanhemmat ovat kuolleet tai vanhainkodeissa ja äidit ovat kymmenvuotiailla mummoiässä.

Mä ymmärtäisin sun pointin jos lapsi ei ikinä tapaisi ketään muita kuin sukulaisensa.

"harvaa asiaa, jonka on tehnyt, katuu, mutta niitä tekemättömiä katuu senkin edestä".

Ihmisen aivot kasvavat tutkitusti vielä 25- vuotiainakin, eli eikai sille lapsellekaan olisi lapsella mitään tarjottavaa.

[



Kaikki ei halunneet sellaista elämää. Nyt päälle 40 vuotiaana olen kuullut monen nuorena lapsia tehneen valittavan, että elämä jäi elämättä. Sitä nyt ei kukaan julkisesti myönnä ja hampaat irvessä vakuuttaa ratkaisunsa oikeellisuutta. Ja rakastavat tietenkin lapsiaan, mutta kyllä moni on sanonut, että olisipa tehnyt toisin, eikä heti vääntänyt lapsia ekalle poikakaverille. ;)



Mitä se elämä on? Ihmettelen aina, että mikä se elämätön elämä on? Eikö elämä ole sitä, että saa perheen, oman kodin ja mukavia harrastuksia jne? Valmistuu ammattiin, josta pitää, ehkä vaihtaa joskus toiseen sen jos ei pidäkään jne? Minä en ole koskaan ymmärtänyt, mitä muuta elämä olisi mitä ei lasten kanssa voisi tehdä. Itseasiassa kuvittelin, että elämä lasten kanssa olisi raskaampaa, kuin se koskaan on ollut.



Kertokaa minulle, mitä se elämätön elämä on?



itselläni tosin on ammatti, koulutus, työkokemusta, kaksi lasta (2 ja 4) ja ikää 30-v. mutta se, mikä sopii toisille ei sovi kaikille.



Minusta on äärimmäisen loukkaavaa, että lapsia syytetään vanhempien omista ongelmista, tyyliin ..."kun se teki lapsensa niin nuorena..". Kyllähän elämässä niitä ongelmia samalla tavalla voi tulla, teki lapsensa missä iässä tahansa. Itse tunnen paljon äitejä ja heidän kanssaan keskusteltuani tulin tulokseen, että samat ovat ongelmat 40-v. äidillä esikoisensa kanssa, kuin nuoremmallakin pohjimmiltaan. uskon siis itse, että nämä ovat persoonakohtaisia asioita ja toisten ihmisten elämässään tekemiä valintoja tulee kunnioittaa. Kaikki eivät halua tulla suuryrityksen johtajiksi ja toisista taas ei ole kotiäideiksi näin kärjistettynä. Silti kumpikin on varmasti omalla tavallaan hyvä äiti.





Eikö tärkeintä ole, että on itse sinut valintojensa kanssa ja eikö kaikilla olet hetkiä/aikoja, ettei näin ole, ilman että siitä tarvitsee syytellä aviopuolisoa, työpaikkaa tai liian nuorena/liian vanhana hankittuja/saatuja lapsia?

NAULAN KANTAAN! tossa on järki sun tekstissä. ei keskitytä siihen miten paska ihminen toi ja toi oli kun teki siinä ja siinä vaan annetaa kaikkien olla äitejä rauhass oli sitten 20 tai 40!! ihan HELVETIN SAMA! antakaa jo tän typerän haukkuketjun mennä pois.