Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä olen NIIN kypsä tähän lapsiperhe-elämään! Tahdon POIS!!
03.07.2009 |
Tänäänkin mietin kun lykin kahta kiljuvaa kakaraa puistosta kotiin, että mun on pakko päästä pois tästä lapsiperhehelvetistä. Nyt, heinäkuisena helteisenä perjantaina mun kuuluisi suunnata terassille miehen ja ystävien kanssa, istua iltaa siellä, siirtyä myöhemmin baariin bilettämään, lähteä pilkun jälkeen grillin kautta kotiin kuumassa kesäyössä kävellen, nukkua huomenna ihanan pitkään, syödä hyvä aamiainen ja lukea lehti rauhassa, harrastaa miehen kanssa ihanaa krapulaseksiä ja katsoa koko päivä sängyssä Frendejä DVD:ltä.
Mä halua olla taas vapaa ja tehdä asioita rauhassa: haluan käydä suihkussa ilman että joku itkee oven takana, haluan käydä paskalla vessan ovi kiinni, haluan nukkua viikonloppuaamuisin pitkään.
Mä en iloitse lapsistani, ne tuntuu vaan taakalta. Paskavaippojen vaihtoa, jatkuvaa kitinää ja itkua, mun jokaisen pyynnön tai käskyn kyseenalaistamista. Mä en enää jaksa. Mä haluan lähteä pois ja ottaa miehen mukaani.
Jos olisi jokin keino päästä lapsista eroon, tekisin sen heti. Olen varmaan maailman huonoin äiti, mutta en ymmärrä miten lapsista voi iloita. Ne ovat pelkkä riippakivi. Elämäni suurin virhe oli hankkia nämä kakarat elämääni pilaamaan.
t. 31-v. kahden lapsen (1,5v ja 3v.) äiti
Kommentit (136)
jos hankkisit kotiapulaisen tai aupairin avuksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ristiriitaa ap:n kirjoituksessa..
kotihoidontuella mutta kiikuttaa lapsia hoitoon..just joo.
mauton provo, en jaksa.
kotihoidontuella ja lapset oli kunnallisessa hoidossa _sosiaalisin syin_
[/quote]
en koe asiaa noin. vaikka ennen jaksettiin olla se 24/7 lasten kanssa, se oleminen oli erilaista. ei puhuttu omasta ajasta kullekin lapselle, ei vaadittu niin paljon. kukaan ei tehnyt iilmoitusta kenenkään lapsista vaikka miten heitä kasvateettiin ja kohdeltiin. vanhemmilta ei vaadittu oikeastaan mitään verrattuna siihen mitä nyt.
[/quote]
Olen samaa mieltä. Vanhemmille ladellaan myös aivan kohtuuttomia vaatimuksia. Juurihan tässä oli ketju, jossa pohdittiin, saako lapselle huutaa, jos se on tekemässä jotain todella tyhmää tai vaarallista ja muutenkin ollaan useinkin sitä mieltä, ettei negativvisia tunteita saa näyttää saati kokea, lasten edessä kaiken pitäisi olla yhtä juhlaa ja lässytystä...
Kun ihminen kuitenkin joskus/usein väsyy ja turhautuu, mutta vanhemmilla ei monien mielestä ole siihen oikeutta, niin herää kysymys, onko vanhemmilla enää ihmisoikeuksia lainkaan?
Tämä ketju vahvistaa miesten käsitystä, että vaimo kannattaa hankkia Aasiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenköhän on kyseiset lapset varttuneet? Varmaan hienosti aistinut vanhemman asenteen ja antanu vähintään samalla mitalla takaisin. Auts.
2009 kirjoitettu .On kai ne sinun lapsirievut nyt poissa häiritsemästä väsynyttä elämääsi.
MIKSI NÄIN VANHOJA ALOTTEITA?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ålyhoi
No niinpä. Menit ja nostit Metusalemin aikaisen ketjun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin lapset 1,5 vuoden ikäerolla ja kyllä se oli pitkään yhtä puurtamista. Ei tietoakaan mistään laatuajasta miehen kanssa, eikä kyllä ollut jaksamistakaan.
Nyt lapset ovat 8 ja 6,5 ja on jo paljon helpompaa. Toki kuopuksen uhma tekee omat haasteensa päivään mutta kaiken kaikkiaan ollaan voiton puolella. Reissataan perheen kanssa ja miehen kanssa kahdestaan. Ja kaikki sujuu hyvin.
Nyt ap on vain niin, että sun lopetettava märehtiminen. Sinä olet lapset hankkinut etkä eroon voi niistä päästä. Tai jos pääsisitkin, luuletko voivasi olla silloin täysin onnellinen? Syyllisyys ei painaisi ja valvottaisi öitäsi? Uskonpa, että elämäsi olisi tämän jälkeen vielä kurjempaa.
Nyt sisulla muutama vuosi eteenpäin ja huomaat, että elämä on paljon helpompaa. Trust me!
Se ei todellakaan helpota. Se vaan pahenee. Vinkua ja valittamista joutuu kuuntelemaan koko lopun ikäänsä. Edes täysi-ikäisenä ne ei jätä rauhaan vaan tulevat äidille valittamaan kun puoliso jätti tai ei ole rahaa. Suurin virhe elämässä on hankkia lapsia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teetä nikkarilla sellainen vanhan ajan reiällinen pikkupöytä/jakkara jonka läpi lapsi ei voi valua muttei myöskään kiivetä pois. Istuta ne toukat niihin munakuppeihin vaikka autotalliin telkkarin eteen ja mene itse miehes kanssa olkkariin ja makkariin pitämään kivoja hetkiä.
Kyllä se siitä kun otat näitä hengähdystaukoja.
Vierailija kirjoitti:
Joo, ne läskithän onkin juuri lasten vika.. On niin helppo syyttää toista, vaikka ehkäpä vika löytyykin omasta ruokavaliosta. Voi elämä, mitä aikusia ihmisiä täällä kirjottelee.. Ei elämä voi enää enempää pyöriä oman navan ympärillä. Narsistisuus paistaa joka lauseesta.
Huolettaa kauheasti, millaistahan hoitoa teidän masentuneiden, itsesäälissä pyöriskelevien äitien lapset saavat. Toivottavasti ette läträä kotona sen viinan kanssa, hakekaa ammattiapua masennukseenne.
Antakaa lapsille hyvät ihmiset hellyyttä, sitä kun ne tarvitsee.
Itse huomaan, jos 5 vuotias tyttöni alkaa kiukutttelemaan, niin syli tekee ihmeitä!
Niin, miksi ihmeessä te ihmiset ootte tehnyt toisen lapsen, kun elämä on muka niin rankkaa lasten kanssa????
Minkä ihmeen takia lasten kanssa ei voi matkustaa, sisustaa, harrastaa, urheilla, shoppailla???????Miten sinä matkustat lasten kanssa? Miten sinä reppureissaat lasten kanssa? Onko se lapsi hiljaa siinä junan penkillä 12 tuntia?
Miten harrastat lasten kanssa? Mitään et voi tehdä vaan kaikki aika ja energia menee lasten kaitsimiseen.
Urheilla??? Täysin mahdotonta. Jos vaikka haluaa mennä pelaamaan jalkapalloa? Onko se lapsi hiljaa paikallaan koko matsin ajan että itse saa keskittyä peliin? Entä jos haluaa mennä kalliokiipeilemään?
Kenenkään ei pidä shoppailla. ostaa ne välttämättömät tavarat ja siinä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[/quote]
en koe asiaa noin. vaikka ennen jaksettiin olla se 24/7 lasten kanssa, se oleminen oli erilaista. ei puhuttu omasta ajasta kullekin lapselle, ei vaadittu niin paljon. kukaan ei tehnyt iilmoitusta kenenkään lapsista vaikka miten heitä kasvateettiin ja kohdeltiin. vanhemmilta ei vaadittu oikeastaan mitään verrattuna siihen mitä nyt.
[/quote]
Olen samaa mieltä. Vanhemmille ladellaan myös aivan kohtuuttomia vaatimuksia. Juurihan tässä oli ketju, jossa pohdittiin, saako lapselle huutaa, jos se on tekemässä jotain todella tyhmää tai vaarallista ja muutenkin ollaan useinkin sitä mieltä, ettei negativvisia tunteita saa näyttää saati kokea, lasten edessä kaiken pitäisi olla yhtä juhlaa ja lässytystä...
Kun ihminen kuitenkin joskus/usein väsyy ja turhautuu, mutta vanhemmilla ei monien mielestä ole siihen oikeutta, niin herää kysymys, onko vanhemmilla enää ihmisoikeuksia lainkaan?
Lapsia ei pidä tehdä jos ei halua seuraavaa 18 vuotta uhrata vain heille.
15 vuotta kulunut tuosta alkuperäisestä viestistä. Mikähän mahtaa olla päivän tilanne 18 ja 16 vuotiaiden lasten kanssa?
Onneksi en tuntenut itse olevani taakka omalle äidilleni lapsena.Itsellä nyt 10 ja 8 vuotiaat lapset samalle miehelle ja yhdessä ollaan edelleen.
Alue: Aihe vapaa
en koe asiaa noin. vaikka ennen jaksettiin olla se 24/7 lasten kanssa, se oleminen oli erilaista. ei puhuttu omasta ajasta kullekin lapselle, ei vaadittu niin paljon. kukaan ei tehnyt iilmoitusta kenenkään lapsista vaikka miten heitä kasvateettiin ja kohdeltiin. vanhemmilta ei vaadittu oikeastaan mitään verrattuna siihen mitä nyt.