kun tulit ensimmäisen kerran raskaaksi

välttämättä poikkeus kun ei halua lasta 23 v:nä =) Kerkesin jo pelästyä :D

Mies oli 30v. ja oltiin jo vuosi yritetty.

23-vuotiaana lapsia oli 3, kaikki suunniteltuja. Nyt kun esikoinen on pian täysi-ikäinen, on minulla (edelleen saman miehen kanssa) 5 lasta :)

raskaus oli iloinen yllätys, mutta suunnittelematon sellainen.

raskaus harkittu ja pitkän (1,5v) työn tulos.

ja ihan suunniteltu oli:) mies oli silloin 30.

27 mies 33

Oli suunniteltu. Itse en olisi ollut aikaisemmin valmis, mies esitti ajatusta jo muutama vuosi aikaisemmin. Sen jalkeen olen saanut viela lapset 35- ja 38-vuotiaana, ilman mitaan apuja tms (itse asiassa kaksi raskautta lahtenyt kayntiin ekasta yrityskierrosta, ei keskenmenoja). Tavallaan kylla toivoisin aloittaneeni nuorempana, koska olisi kiva olla nuorempi isovanhempi. Mutta nailla mennaan...

Lapsi oli suunniteltu ja yritystä kesti 1,5v tai vähän päälle. Mies oli tuolloin 29, lapsen syntyessä 30.



(Pakko hihitellä: ei sen miehen tarvitsekaan olal valmis äidiksi.. :D )

Lapsi oli suunniteltu, tosin yksin olin häntä hankkimassa. Hetkeäkään en ole katunut, raskaus meni todella hyvin ja samoin koko vauva-aika. Eikä se elämä ole oikeastaan vaikeutunut vieläkään, lapsi nyt. 9,5v. Ihana on

(Pakko hihitellä: ei sen miehen tarvitsekaan olal valmis äidiksi.. :D )

pikku kämmi

tietää millaisia miehenne ovat luonteeltaa, te joilla mies ollut reilu parikymppisenä täysillä mukana vauvatouhuissa.. ?

Onko minun avopuoliso jotenkin liian bilehile ja menevä tyyppi., kun juhliminen ja kaverit on niin tärkeitä.. Seurusteltu ollaan kohta 5 v.

Sanoi aika pian seurustelumme alussa, että tahtoo ainakin viisi lasta. Käy kyllä baareissa, mutta aika harvakseltaan, eikä koskaan lähde ilmoittamatta. Enemmän tuo viihtyy kotona kavereidensa/kavereidemme kanssa kuin baarissa.

Mies huomioi minua paljon ja on kyllä ollu innolla mukana odotuksessa.

Minun mies nyt siis 22. Meillä eka raskaus oli kun mieheni oli 20. Minulla ikää "jo" 31.

mies saman ikäinen, raskaaksi tulo oli, ei nyt vahinko, mutta mukava yllätys :)

...Vastaanpahan kuitenkin. Olin 15v, mieheni 16, ei tietenkään silloi mies sanan täydessä merkityksessä, heh. Vahingoksi en voi sanoa, kun tiesin mitä voi käydä jos ilman kumia sitä puuhaa harrastaa, mutten tiennyt olevani niin hedelmällinen ja olen edelleen.



Mulla on kultakimpale kotona, sen olen todennut jo useaan kertaan, ihana puoliso, ystävä, maailman paras isä ja rakas aviomies. Oli synnytyksessä (kaikissa) mukana koko ajan, halusi olla selvillä raskaudesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Ja heti lasten synnyttyä on niitä hoitanut siinä missä minäkin.



Mulla on monta tuttua jotka saaneet kahdenkympin kieppeillä esikoisen ja seuraavankin, muutei niistä taida yksikään olla vahinko. Ja sitten taas tunnen pariskunnan jossa mies on halunnut lasta parikymppisestä, nainen ei edelleenkään.

paskaa niskaan.. ? :) Mukavaa kun kaikki mennyt hyvin. Ole ylpeä miehestäsi, moni "mies" olisi 16-vuotiaana ottanut jalat alleen ja juosseet niin kauas kun voi..



Niin kun ole todennut tämä miunun mieheni tykkää mennä ja viettää lapsetonta aikaa vielä kun voi.. Niin onko miehesi koskaan harmitellut, että olisi jäänyt jostain menoista yms. paitsi silloin nuorena?. Olisin niin onnellinen jos mies ilmoittaisi, että ruvetaan vauvantekohommiin.. :)

Olin 27, mies 37. Kolmatta vuotta oltiin yritetty.

Raskaus ei ollut vahinko, jätimme ehkäisyn pois häiden jälkeen ja n. 10 kuukauden päästä syntyi esikoispoika. Nyt lapsia kolme - kaikki erittäin toivottuja.

Raskaus oli vahinko, vaikka itse kyllä olin halunnut lasta jos 18-vuotiaasta lähtien.

Minä olin 18 ja miesystävä 44.Saimme pojan.Myöhemmin saimme tytön (olin silloin 2)

Aika suuri ikäero.Mitä nuori neito näkee vanhassa äijässä?

No kuules.Jos sinua noin kiinnostaa tietää mitä miehessäni näen niin rakkautta ja upean ihmisen.Iällä ei ole väliä.Mieheni oli isäni kaveri ja ovat edelleenkin hyviä kavereita.Rakastuttiin

ja mies 18. Lapsi ei ollut suuniteltu, mutta toivottu kuitenkin. Oltiin varauduttu siihen että yritetään pitkään.