Vietkö esikoisesi yöksi hoitoon isovanhemmille kun joudut olemaan vauvan kanssa kahden miehen ollessa yön töissä?

esimerkiksi just siksi, että silloin pidettiin enemmän yhteyttä lähisukulaisiin. Usein asuttiin ihan saman katon alla. Useissa muissa maissa tällainen on vieläkin ihan tavallista ja kyllä näissä maissa asuu vähintään yhtä onnellisia ihmisiä, varmaan usein onnellisempiakin kuin Suomessa. Lopputuloshan eli itseensä ja elämäänsä tyytyväiset lapset se kai on tärkein niillekin, jotka niin kovasti meuhkaa tuon " jos olet lapsia hankkinut, on sinun myös itse hoidettava heidät 24/7" -hokeman puolesta.



Mä en ollut uskoa silmiäni, kun joku kirjoitti, että isovanhempien tarjoutuminen lastenhoitoavuksi olisi jotenkin epänormaalia. Mulla ei ainakaan ole niin huono itseluottamus, että tulkitsisin sen epäluottamuslauseeksi omia lastenhoitokykyjäni kohtaan. Näyttäisi napanuorakin meidän tapauksessa anopin ja mieheni välillä katkenneen, he vain haluavat olla tiiviisti tekemisissä keskenään ja muiden lähisukulaisten kanssa.



Lähti vähän keskustelu polveilemaan ap:n kysymyksen ulkopuolelle, mutta olen vain niin äärettömän hämmästynyt, kuinka kapeakatseisia ihmisiä täällä näyttääkin olevan liikkeellä!!!!!!!

Minä pakotin pikkuveljeni meille aina ko mies oli yötä pois kotoa, siis silloin kun veli vielä asui samalla paikkakunnalla. Eihän siitä juuri apua ollut, mutta se osasi kuiten puhua järkeviä :)

Vierailija:

miten se esikoinen muka vaikuttaa että vauva ja äiti saa nukkua?? en oikein tajua, vauva syö yöllä, esikoinen nukkuu...

herkkäuninen, nääs. Nukkuu kyllä omassa huoneessa. Sinne ei niin vaan lähdetä kesken imetyksen, ja sitten se hätääntyy ja alkaa karjua, ja vauva hätääntyy...

Minun mieheni oli ensimmäisten kahden viikon jälkeen synnytyksestä kaksi kuukautta viikot toisessa kaupungissa. Eipä tullut edes mieleenkään viedä lasta omalla tai mieheni äidilleni. Meillä mies tekee muutenkin paljon reissutyötä joten jos aina veisin esikoisen silloin pois, asuisi esikoinen puolet elämästään isovanhemmilla.



Ymmärrän että silloin tällöin vie jos on toooosi väsynyt. Mutta että aina...



Ja jos isovanhemmat pyytävät niin mikäs siinä. Muuten kyllä hävettäisi viedä.

Meillä on itsellä neljä lasta ja hälinä usein sen mukaista. Lapset nauttivat siitä, kun saavat yksitellen mennä yökylään, touhuta rauhassa mummon ja papan kanssa jne.



Ja kyllä, kun minun mieheni on pidemmillä työmatkoilla, saattavat lapset käydä silloinkin yökylässä. Mutta enpä tiedä, kuinka paljon se minun elämääni helpottaa, jos esim. kahden viikon reissun aikana kaksi vanhinta lasta on kerran vuorollaan yökylässä - mulla on edelleen kolme pientä lasta kotona, kauppakäynnit hoidettavana jne. Eli en minä laiskuuttani lapsia vie hoitoon, vaan koska itse haluavat ja _vain silloin_ kun isovanhemmat itse pyytävät. Keneltä se on pois?



Niin ja tiedän kyllä olevani onnekas, kun minulla on appivanhemmat, jotka ovat kiinnostuneita lasteni elämästä ja haluavat olla heidän kanssaan. Itse en niinkään pidä tätä lastenhoitoapuna vaan haluna olla lasten kanssa. Kaikki neljä eivät koskaan ole olleet yökylässä yhtä aikaa, kerran taisi olla kolme kerralla, yleensä yksi tai kaksi, koska kyseessä on myös lapsen mahdollisuus tutustua isovanhempiinsa ja " olla rauhassa" .

meillä isovanhemmat loukkantuvat aivan hirveästi, jos pyydän moista. Heidän mielestään on alentavaa, jos heitä pyydetään " lapsenvahdiksi" . Mitään muuta syytä he eivät näe, miksi lasten kanssa pitäisi olla.

Yleensä maissa, joissa äidit hoitavat lapsensa, on ympärillä melkoinen kotiäitiverkosto. Joissain maissa esimerkiksi vauvan syntyessä äiti muuttaa lasten kanssa oman äitinsä luokse joksikin aikaa. Isoäiti hoitaa isommat lapset, äiti keskittyy vauvaan.



Ei ole heikkoutta pyytää tukiverkostoa auttamaan! Väsyneen äidin marttyyrinkruunu ei edesauta lasten hyvinvointia ja SEHÄN ON TÄSSÄ PÄÄASIA!

niin suloiset lapset, että isovanhemmat heidän kanssaan haluavat viettää aikaa. Menehän vähän itseesi ja mieti miksi omat vanhempasi tai miehesi vanhemmat eivät halua olla lastesi kanssa. Oletko unohtanut jotain olennaista kasvatuksen suhteen, vaikkapa tapakasvatuksen tai jonkin vastaavan?

Vierailija:

Ja näissä tapauksissa jossa isovanhemmat jatkuvasti haluaa ottaa lapsen hoitoon ja hössöttää niin tulee mieleen, että joko se napanuora ei ole katkennut tai sitten isovanhemmat ovat lapsenlapsistaan huolissaan ja sen takia auttavat jakuvasti. Ei tuo nyt ihan normaalia kuitenkaan ole..

Olenpa sattumalta kommetoimassa edelliselle typerykselle. Lapsissani ei ole mitään vikaa , tuskin minussakaan sen kummemmin. Kasvatusalan koulutus on opiskeltu ja uskon, että olen lapsenikin kasvattanut varsin mallikkaiksi. Isommasta voikin jo sanoa, että on onnistuttu kun on jo 3. luokalla (saipa viime keväänä muuten hymypoikapatsaankin). Omat vanhempani eivät ole koskaan olleet " lapsi-ihmisiä" ja minutkin mummoni kasvatti, sen takia en ihmettele, ettei heitä lastenlapsetkaan kiinnosta, näin se vain joskus on.



Mieheni vanhemmat ovat sairaita, todella sairaita, siinä syy miksi he eivät arjessamme mukana ole (tietysti käymme heitä säännöllisesti katsomassa, mutta ns. apua heistä tai arkiseuraa meille ei ole.)



Olet aika hävtytön ja yksinkertainen jos kertakaikkiaan luulet, että TÄYTYY olla vikaa lapsissa jos vanhemmat/isovanhemmat eivät ole kiinnostuneita. MINUN tuttavapiirin perusteella voisin sanoa, että nämä hössöttävät isovanhemmat roikkuvat vielä liikaa omissa lapsissaan, eli se napanuora ei ole katkennut tai sitten JOUTUVAT oikeasti tarjoamaan apua (ottamaan harvase viikonloppu) lapset hoitoon, koska jos eivät ota, lapset menee sitten suunnilleen ihan vieraille hoitoon, koska omiin menoihin on vanhempien päästävä.



Sinä voit puolestani ajatella minusta mitä lystäät, mutta ihan itsesi takia suosittelisin värikuvamaailman hankkimista!

luuletko, että kaikilla, jotka hoitavat lapsensa vain ja ainoastaan itse, on kyse jostain marttyyriudesta?? Itse ainakin antaisin lapseni koska tahansa jollekin hoitoon, vaan kun ei ole ketään, joka hoitaisi. Meillä ainakin kaikki isovanhemmat sanoivat jo esikoista odottaessamme, että eivät sitten tule koskaan lasta hoitamaan, koska se ei heille kuulu, ja päätös on todellakin pitänyt.

sen täytyy tarkoittaa sitä, että koko muu maailma pyörii sinun näkemälläsi tavalla?

Vierailija:

MINUN tuttavapiirin perusteella voisin sanoa, että nämä hössöttävät isovanhemmat roikkuvat vielä liikaa omissa lapsissaan, eli se napanuora ei ole katkennut tai sitten JOUTUVAT oikeasti tarjoamaan apua (ottamaan harvase viikonloppu) lapset hoitoon, koska jos eivät ota, lapset menee sitten suunnilleen ihan vieraille hoitoon, koska omiin menoihin on vanhempien päästävä.

Ja koska sinun vanhempasi ja miehesi vanhemmat eivät ole lapsista kiinnostuneita, kaikki isovanhemmat, jotka ovat sitä, elävät selvästikin väärin?

Missä _sinun _ värimaailmasi on?

On todella hieno asia jos isovanhemmat haluavat olla lastensa ja lastenlastensa kanssa, siitä olemme varmasti yksimielisiä?



MUTTA on niitä (aina ollut) jotka eivät ota vastuuta omasta perheestään vaan siirtävät sen omille vanhemmilleen. Tästähän kerroin jo esimerkin omista vanhemmistani.



Mielestäni se vain on huolestuttavaa! Ei muuta kuin huolestuttavaa ja mielestäni se ei ole oikein (ei lapsille ei niille isovanhemmille) ja okei käytin myös sanaa normaalia, ei mielestäni, se ei ole normaaliakaan.



Onko sulla jotekin huono olo vai miksi hyökkäilet siellä niin raivoisasti?

Vierailija:

On todella hieno asia jos isovanhemmat haluavat olla lastensa ja lastenlastensa kanssa, siitä olemme varmasti yksimielisiä?

MUTTA on niitä (aina ollut) jotka eivät ota vastuuta omasta perheestään vaan siirtävät sen omille vanhemmilleen. Tästähän kerroin jo esimerkin omista vanhemmistani.

Mielestäni se vain on huolestuttavaa! Ei muuta kuin huolestuttavaa ja mielestäni se ei ole oikein (ei lapsille ei niille isovanhemmille) ja okei käytin myös sanaa normaalia, ei mielestäni, se ei ole normaaliakaan.

Onko sulla jotekin huono olo vai miksi hyökkäilet siellä niin raivoisasti?

Luulitko todellakin saavasi pelkästään positiivisia vastauksia sen tyyliseen viestiin?

" Aah, olet guru, tästä lähtien olen juuri samaa mieltä kanssasi, en koskaan enää ajattele, että joku mummu voisi todella vain välittää lapsista, vaan tiedän - kiitos sinun - että kaikki isovanhemmat ovat vain huolissaan lapsenlapsistaan. Kun omat vanhempani kysyvät saavatko lapsenlapsensa kylään, aion todellakin kytätä mikä veljeni perheessä on vikana, jotain vikaahan siinä täytyy olla. Onneksi sinä avasit sanaisen arkkusi, ja samalla minun silmäni näkemään"

Vierailija:

Luulitko todellakin saavasi pelkästään positiivisia vastauksia sen tyyliseen viestiin?

Olisin ollut onnesta soikea jos joku olisi ottanut esikoisen yökylään edes yhden ainoan kerran silloin kun vauva itki koliikkia kolmen kuukauden ajan (yht. keskimäärin 10 tuntia vuorokaudessa) - olin yksinhuoltaja. Repikää siitä ja lopettakaa ruikuttaminen.

Vierailija:

No nyt menee niin pahasti yli mun ymmärryksen, että jätän sut ihan omaan arvoosi. Hyvää viikonloppua, onko lapset jo mummolassa? Tai älä vastaa, tietysti ovat, olet niin läpinäkyvä

Taidat olla todellinen kiusaajatyyppi. Minä itse olen kirjoituksistani vastuussa, mutta miten se tulkitaan toisessa päässä en ota vastuuta. Morkkaat NOIN pahasti ihmistä joka vain ja ainoastaan otti AP:N tapaukseen. En todellakaan puhunut pahaa kaikista isovanhemmista enkä todellakaan kenestäkään, ihmettelin vain jatkuvaa lasten hoitoon viemistä, en muuta. Sinä sen sijaan haukut henkilökohtaisesti minut ja vielä LAPSENI, häpeä!

Jos itse ei voi viedä lapsia ikinä mummolaan, niin suurimman osan mielestä muutkaan eivät saa niin tehdä. Onko tämä jotain outoa tasa-arvoajattelua? Jos isovanhemmat asuvat toisella paikkakunnalla ja välimatkaa on satoja kilometrejä, niin oma valintahan se muuten viime kädessä on, että on muutettu kauas omilta " juurilta" . Varmaan rahan ja elintason (siis URAN) perässä ;). (vrt. tähän, että lasten saaminen on oma valinta ja siksi pitää lapset ikiaina hoitaa muka itse, ja jos on lapsen saanut niin pitää äidin kotiäitiytyä kunnes kakarat ovat täysi-ikäisiä - minkä jälkeen tosin ei sitten samaisiin lapsiin tahi lapsenlapsiinsa ilmeisesti saa pitää yhteyttä, koska se on taas sitten sairasta se ja ihan ite on heidänkin pärjättävä... mutta tämä oli uutta, että se kotiäitiytyminen pitää suorittaa mahd. kaukana kaikista tukiverkoista).



Jos omat lapset ovat hyväunisia, niin eihän sitä kerta kaikkiaan voi ymmärtää, että jonkun muun lapset ehkä eivät ole. Mitäs se esikoinen äidin uniin vaikuttaa?



Jos omiin vanhempiin on etäiset välit tai napanuora ei ole vieläkään katkennut, niin eihän kellään muulla voi olla aikuismaisia, mutta lämpimiä välejä vanhempiinsa.



Ihan paras on tämä yh, jolla ollut koliikkivauva. Kukaan ei enää koskaan saa ruikuttaa, koska hänellä maailman navalla on ollut vaikeat 3 kk elämässään!



Tämä on muuten sikäli ankeaa, että itse ainakin toivon omien lasteni olevan minulle läheisiä, kun ovat aikuisia. Ja toivon, että jos lapsenlapsia joskus saan, niin saisin olla heidän elämässään läsnä, ihan viikottain eikä vain juhlapyhinä. Nyt kun lapseni ovat pieniä, suon heille mielihyvin ilon isovanhemmista, jotka ovat vielä hyväkuntoisia ja jaksavaisia. Sitä paitsi minulle tuo turvallisuuden tunnetta tieto siitä, että jos vaikka jäisin auton alle tai jotain, niin lapsillani olisi useita turvallisia ihmissuhteita, joiden avulla selvitä elämässä eteenpäin.

niin ihanaa jos isovanhemmat auttavat. Itselläni ei ole tarvetta, vaikka vauva juoksuttaa niin isompi nukkuu kuin tukki.

mielellään silloin hoitaisivat esikoisen,niin miksi en veisi? Ärsyttää tollanen asenne mikä 8 on, että jos lapsia tekee ne itse myös hoitakoon...totta kai,mutta apua saa aina pyytää!